Voiko jokainen työstä lähtevä työntekijä saada palvelusvuosikorvausta?
Ei.
Palvelusvuosikorvaus ei ole oikeus, joka syntyy automaattisesti työsopimuksen päättyessä millä tahansa tavalla. Työntekijän palvelusajan lisäksi merkitystä on myös sillä, mistä syystä sopimus on päättynyt.
Tästä syystä ajattelutapa ”olen työskennellyt yli vuoden, joten saan varmasti palvelusvuosikorvausta” ei ole kaikissa tilanteissa oikea.
Työnantajan tekemällä irtisanomisella, työntekijän tekemällä irtisanomisella painavasta syystä, eläkkeelle siirtymisellä tai muilla laissa säädetyillä päättymisperusteilla voi olla erilaisia seurauksia.
Mitä irtisanomisajan korvaus tarkoittaa?
Toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten päättämiseen liittyvät työntekijän palvelusajan perusteella määräytyvät irtisanomisajat on säädetty työlaissa.
Työlain 17. pykälässä nämä ajat on porrastettu palvelusajan mukaan kahteen, neljään, kuuteen ja kahdeksaan viikkoon. Jos irtisanominen on tehty irtisanomisaikaa noudattamatta, irtisanomisajan korvaus voi tulla kyseeseen, jos sen edellytykset täyttyvät.
Esimerkiksi painavasta syystä tapahtuvassa välittömässä irtisanomisessa arviointi tehdään kuitenkin eri tavoin.
Mitä pitämättömille vuosilomille tapahtuu?
Kun työsopimus päättyy, voi erikseen tulla kyseeseen korvaus niistä vuosilomista, jotka työntekijä on ansainnut mutta joita hän ei ole pitänyt.
Vaikka lähtökohtana on, että vuosiloma pidetään työsuhteen jatkuessa, työsopimuksen päättyessä voi syntyä oikeus vaatia rahakorvausta pitämättömistä lomista.
Ylityö ja maksamattomat palkat
Jos työntekijälle on maksamatta:
- Palkka,
- Ylityökorvaus,
- Viikkolepokorvaus,
- Kansallisten juhla- ja yleisten vapaapäivien korvaus,
- Palkkiot ja muut vastaavat työsuhteeseen perustuvat saatavat
voidaan niitäkin vaatia työsopimuksen päättymisen jälkeen.
Sen selvittämisessä, onko tällaisia saatavia olemassa ja mikä on niiden määrä, ovat merkityksellisiä työjärjestelyt, palkkalaskelmat, pankkitiedot, työpaikan asiakirjat ja muut todisteet.
Missä tilanteissa työhön palauttamista koskeva kanne tulee kyseeseen?
Työlain työsuhdeturvaa koskevien säännösten mukaan työnantajan on tiettyjen työntekijöiden osalta esitettävä pätevä irtisanomisperuste. Näitä ovat yleensä vähintään kolmenkymmenen työntekijän työpaikassa työskentelevät työntekijät, joilla on vähintään kuuden kuukauden palvelusaika ja joiden työsopimus on toistaiseksi voimassa oleva.
Työhön palauttamista koskevissa riita-asioissa määräajoilla on erityinen merkitys. Työriita-asioissa sovitteluun hakeutuminen on oikeudenkäynnin edellytys monissa työhön palauttamista sekä työntekijän tai työnantajan saatavia ja korvauksia koskevissa kanteissa.
Tästä syystä irtisanomisilmoituksen jälkeen pitkä odottaminen voi johtaa oikeuksien menettämiseen.
Kaikki irtisanomiset eivät ole samanlaisia
Työsopimuksen:
- päättäminen työnantajan toimesta,
- päättäminen työntekijän irtisanoutuessa,
- päättäminen työntekijän toimesta painavasta syystä,
- välitön päättäminen työnantajan toimesta painavasta syystä
voi johtaa toisistaan poikkeaviin oikeudellisiin seurauksiin.
Tästä syystä määritettäessä, mihin oikeuksiin työntekijällä on oikeus, ei ole katsottava ainoastaan työsuhteen päättymiskoodia, vaan sitä, mistä syystä ja millä tavoin työsuhde on tosiasiallisesti päättynyt.
Johtopäätös
Työsopimuksen päättymisen jälkeen mahdollisesti syntyvät oikeudet eivät rajoitu yhteen ainoaan korvaukseen. Palvelusvuosikorvauksen ja irtisanomisajan korvauksen lisäksi voi olla kyse erilaisista vaatimuksista, kuten palkasta, vuosilomasta, ylityöstä ja työhön palauttamisesta.
Sen selvittäminen, mitkä oikeudet ovat syntyneet, on kuitenkin tehtävä arvioimalla palvelusaikaa, irtisanomisperustetta, sopimuksen luonnetta ja olemassa olevia todisteita.
Asiaankuuluva palvelualue: Lisätietoja tästä aiheesta saat tutustumalla Työoikeus-sivuumme.
Tämä kirjoitus on tarkoitettu yleiseksi oikeudelliseksi tiedotukseksi. Työoikeudessa on erityisesti hakemus- ja vanhentumisaikojen vuoksi arvioitava jokaista yksittäistapausta erikseen.