Alanyan ulosottoasianajaja ja ulosotto- ja konkurssioikeus
Ulosotto-oikeus sääntelee maksamatta jääneen saatavan perimistä valtion pakkovallan avulla. Koska velkoja ei saa periä saatavaansa omin toimin, kaikki velallisen omaisuuteen kohdistuvat toimet on sidottu laissa säädettyyn menettelyyn ja järjestykseen.
Täytäntöönpanomenettelyn aloittamistapa vaikuttaa suoraan lopputulokseen. Tuomioistuimen ratkaisun hallussa olevan velkojan sekä velkojan, joka perustaa saatavansa ainoastaan laskuun tai sopimukseen, noudattama menettely, velallisen vastustamismahdollisuudet ja se, keskeyttääkö vastustus täytäntöönpanon, eroavat toisistaan. Shekit, velkakirjat ja vekselit kuuluvat niille säädettyyn erityiseen täytäntöönpanomenettelyyn.
Ulosotto-oikeus koostuu alusta loppuun lyhyistä ja usein oikeudenmenetysluonteisista määräajoista. Se, mikä määräaika kulloinkin tulee sovellettavaksi, riippuu siitä, millä tavalla täytäntöönpano on aloitettu: yleisessä ulosmittausmenettelyssä maksamismääräyksen vastustamisen määräaika on seitsemän päivää ja vastustus tehdään ulosottovirastolle, kun taas vekseleitä koskevassa erityisessä täytäntöönpanomenettelyssä määräaika on viisi päivää ja vastustus tehdään suoraan ulosottotuomioistuimelle. Siksi ensimmäiseksi on selvitettävä, onko kyseessä oleva asiakirja maksamismääräys vai täytäntöönpanomääräys, sekä tiedoksiantopäivä.
Keskeiset palvelualueet
Ulosotto- ja konkurssioikeuden keskeiset riita-asiat
Ulosottomenettely ei ole yksittäinen toimenpide vaan toisiinsa liittyvien toimenpiteiden ketju. Menettelyn lopullisuus, ulosmittauksen täytäntöönpano, omaisuuden saattaminen myyntiin ja varojen jako ovat erillisiä vaiheita; kussakin vaiheessa sovelletaan erilaisia väite- ja valitusmenettelyjä sekä erilaisia määräaikoja.
Saatavan perintä ja toimivaltainen ulosottotoimisto
Raha- ja vakuussaamisiin liittyvä ulosotto pannaan pääsäännön mukaan vireille velallisen kotipaikan ulosottovirastossa. Ulosotto- ja konkurssilain mukaan toimivaltainen on lisäksi sen paikkakunnan ulosottovirasto, jossa täytäntöönpanon perusteena oleva sopimus on tehty. Koska siviiliprosessilain toimivaltasäännöksiä sovelletaan soveltuvin osin, sopimukseen perustuva saatava voidaan panna täytäntöön myös sen paikkakunnan ulosottovirastossa, jossa sopimus on täytettävä. Jos sopimuksen tekemispaikka ja täyttämispaikka ovat eri paikkoja, velkojalla on käytettävissään useita vaihtoehtoja.
Jos osapuolten välillä on toimivaltasopimus, sen pätevyys arvioidaan erikseen. Laki sallii toimivaltasopimuksen tekemisen ainoastaan kauppiaiden tai julkisoikeudellisten oikeushenkilöiden keskinäisissä riidoissa; tästä syystä vakioehtoisiin luotto-, tilaus- tai vastaaviin sopimuksiin sisältyvät toimivaltalausekkeet eivät sido kuluttajaa. Työriidoissa toimivaltasopimus on laissa nimenomaisesti säädetty pätemättömäksi. Kuluttajariidoissa kuluttajan mahdollisuus saattaa asia oman kotipaikkansa toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi on lisäksi erikseen turvattu.
Ulosottoviraston toimivaltaa koskeva väite on esitettävä yhdessä asiaperustetta koskevan väitteen kanssa ja määräajassa; ulosottotuomioistuin ratkaisee toimivaltaväitteen ennen muita väitteitä ja lopullisesti. Jos väitettä ei esitetä määräajassa, toimivalta vakiintuu ja toimivallattomassa ulosottovirastossa aloitettu täytäntöönpano pysyy voimassa. Vekselisaatavien erityisessä ulosottomenettelyssä toimivaltaväite on niin ikään esitettävä velkaväitteen kanssa yhdessä viiden päivän kuluessa suoraan ulosottotuomioistuimelle.
Saatavan perustana oleva asiakirja määrittää suoraan käytettävän täytäntöönpanomenettelyn. Jos saatavan perusteena on tuomioistuimen ratkaisu tai asiakirja, jonka laki rinnastaa tuomioon, kyseeseen tulee tuomioon perustuva ulosotto; jos perusteena on shekki, vekseli tai velkakirja, kyseeseen tulee vekselisaatavien erityinen ulosottomenettely; jos saatava on turvattu kiinnityksellä tai irtaimen omaisuuden pantilla, kyseeseen tulee pantin realisointimenettely. Jos mitään näistä ei ole, noudatetaan yleistä ulosmittausmenettelyä.
Ulosottotoimenpiteiden suorittamisajankohta on rajoitettu laissa. Auringonlaskun jälkeisen tunnin ja auringonnousua edeltävän tunnin välisenä aikana (yöaika) sekä pyhäpäivinä ulosottotoimenpidettä ei saa suorittaa; pyhäpäivinä voidaan kuitenkin suorittaa ulosmittaus ja tiedoksianto sekä ryhtyä säilytystoimenpiteisiin. Yöllä työskentelevissä paikoissa on mahdollista suorittaa yöaikaan tuoton ulosmittaus, ja jos velallisen havaitaan piilottavan omaisuuttaan, voidaan ulosmittaus suorittaa myös yöaikaan. Laki luettelee myös tilanteet, joissa ulosotto on väliaikaisesti keskeytetty (talik): jos velallisen puoliso tai joku hänen suoraan etenevässä taikka laskevassa polvessaan oleva veri- tai lankoussukulaisensa kuolee, ulosotto keskeytyy kolmeksi päiväksi kuolinpäivä mukaan lukien; myös kuolinpesän velkojen osalta ulosottoa lykätään kolme päivää kuolinpäivä mukaan lukien, ja jos perillinen ei ole ottanut perintöä vastaan eikä luopunut siitä, ulosottoa lykätään, kunnes Turkin siviililaissa säädetyt määräajat ovat kuluneet. Jos konkordatoa varten on myönnetty määräaika tai ulosotto on keskeytetty laissa mainitusta syystä, tätä velallista vastaan ei voida suorittaa ulosottotoimenpidettä.
Ulosmittaus ja säilytys
Kun ulosottomenettely on tullut lopulliseksi, velkojan pyynnöstä velallisen omaisuuteen kohdistetaan ulosmittaus; ulosottotoimiston on suoritettava ulosmittaus viimeistään kolmen päivän kuluessa pyynnön esittämispäivästä. Ulosmittaus kohdistetaan määrään, joka kattaa saatavan ja ulosottokulut, ja laki nimenomaisesti kieltää tämän määrän ylittävän ulosmittauksen. Ulosmittaus voidaan kohdistaa velallisen irtaimeen ja kiinteään omaisuuteen, kolmansilla henkilöillä oleviin oikeuksiin ja saataviin sekä pankkitileihin; kiinteistöihin kohdistuva ulosmittaus merkitään tapu-rekisteriin.
Laki on jättänyt ulosmittauksen ulkopuolelle tiettyjä omaisuuseriä ja oikeuksia, jotka ovat tarpeen velallisen ja hänen perheensä toimeentulon sekä ammatillisen toiminnan ylläpitämiseksi. Velallisen kanssa samassa asunnossa asuvien perheenjäsenten henkilökohtaiset tavarat sekä kaikki perheen yhteiskäytössä olevat kotitalousesineet, lukuun ottamatta arvoesineitä, eivät ole ulosmittauskelpoisia. Velallisen, jonka taloudellinen toiminta perustuu enemmän ruumiilliseen työhön kuin pääomaan, tämän toiminnan kannalta välttämättömät ammatilliset välineet, perheen kahden kuukauden toimeentuloon tarvittavat elintarvikkeet ja polttoaineet, opiskelijoiden apurahat sekä velallisen asumistasoon nähden sopiva asunto kuuluvat myös laissa lueteltuihin tapauksiin. Tällä suojalla on laissa säädetty raja, joka sivuutetaan usein sivulla: ammatillisten välineiden, maanviljelijän toimeentulolle välttämättömien välineiden ja eläinten, viinitarha- ja puutarhatyökalujen sekä asumistasoon nähden sopivan asunnon osalta poikkeus koskee vain tilannetta, jossa velka ei ole syntynyt näiden esineiden hinnasta; jos velka on syntynyt kyseisen omaisuuden hinnasta, suoja ei päde. Perheenjäsenten henkilökohtaiset tavarat ja yhteiskäytössä olevat kotitalousesineet on puolestaan jätetty tämän rajan ulkopuolelle 2023 vuonna tehdyn muutoksen myötä. Laki sisältää lisäksi erillisen menettelyn arvoltaan suurille esineille: jos ammatillisten välineiden, viinitarha- ja puutarhatyökalujen, maanviljelijän välineiden tai asumistasoon nähden sopivan asunnon arvo on suuri, omaisuus ulosmitataan ja myydään, ja sen hinnasta jätetään velalliselle asumistasoonsa nähden sopiva osa hänen tarpeidensa tyydyttämiseksi. Sopimukset, joissa tästä suojasta luovutaan etukäteen, ovat pätemättömiä. Sen, onko ulosmittaus sallittu, arvioi ensisijaisesti ulosottopäällikkö; päällikön tätä koskevasta toimenpiteestä voidaan tehdä seitsemän päivän kuluessa kantelu.
Palkkojen ja vastaavien tulojen osalta laissa säädetään osittaisesta ulosmittausjärjestelmästä. Tässä tarkoitettu neljäsosan osuus ei kuitenkaan ole velallista suojaava yläraja, vaan velkojan eduksi asetettu alaraja: lain mukaan ulosmitattava määrä ei saa olla alle neljäsosaa tuloista. Ulosottomiehen velallisen ja hänen perheensä elatusta varten harkitsemaa määrää ei alenneta tämän rajan alapuolelle. Laissa ei tässä säädetä erillisestä osuudesta elatusapuvelkojille; käytäntö, jonka mukaan neljäsosan rajaa ei sovelleta elatusapuvelkojen perintään, ei perustu lain tekstiin vaan tuomioistuinratkaisuihin. Laissa itsessään säädetään etusijajärjestyksestä: jos ulosmittauksia on useita, ne asetetaan järjestykseen, eikä seuraavan ulosmittauksen keskeytystä voida aloittaa ennen kuin etusijalla olevan ulosmittauksen keskeytys on päättynyt. Minimipalkan tasoisten tulojen suojaa koskeva käytäntö ei myöskään perustu lain tekstiin vaan tuomioistuinratkaisuihin.
Velallisen kolmansilla osapuolilla olevien oikeuksien ja saatavien ulosmittaus tapahtuu ulosmittausilmoitusmenettelyssä, ja jokaisella vaiheella on oma määräaikansa. Jos ensimmäistä ulosmittausilmoitusta ei riitauteta seitsemän päivän kuluessa, velan katsotaan olevan kolmannen osapuolen vastuulla; jos toista ilmoitusta ei myöskään riitauteta samassa määräajassa, annetaan tiedoksi kolmas ilmoitus, minkä jälkeen viidentoista päivän kuluessa joko velka maksetaan tai nostetaan negatiivinen vahvistuskanne. Jos kolmas osapuoli on nostanut negatiivisen vahvistuskanteen määräajassa ja toimittaa ulosottovirastolle asiakirjan kanteen nostamisesta kahdenkymmenen päivän kuluessa tiedoksiantopäivästä, häntä vastaan vireillä olevat pakkotäytäntöönpanotoimet keskeytyvät negatiivisen vahvistuskanteen johdosta annetun ratkaisun lainvoimaiseksi tulemiseen asti; tänä aikana myynnin pyytämistä koskevat määräajat eivät kulu. Laissa ei tässä aseteta kolmannelle osapuolelle velvollisuutta suojautua asiakirjan esittämisellä, vaan kanteen nostamista koskeva velvollisuus; tässä kanteessa kolmannen osapuolen on näytettävä, ettei hän ole velkaa täytäntöönpanovelalliselle tai ettei omaisuus kuulu täytäntöönpanovelalliselle, ja kanne käsitellään kiinteää oikeudenkäyntimaksua vastaan. Negatiivisen vahvistuskanteen hävinnyt kolmas osapuoli tuomitaan maksamaan korvausta vähintään kaksikymmentä prosenttia riidan kohteena olevan asian arvosta. Pankkien osalta ulosmittausilmoitus annetaan tiedoksi pankin pääkonttorille siten, että se kattaa kaikki sivukonttorit.
Ulosmitattujen omaisuuserien säilytys on laissa säädetty porrastetusti, eikä kyse ole vapaasta valinnasta. Raha, arvopaperit, kulta, hopea ja muut arvoesineet säilytetään ulosottovirastossa. Muut irtaimet omaisuuserät säilytetään luvanvaraisissa yediemin-säilytysvarastoissa, ja niiden kustannukset peritään ennakkoon velkojalta. Omaisuuden jättäminen velallisen haltuun on mahdollista vain tilapäisesti velkojan suostumuksella ja sillä ehdolla, että omaisuus luovutetaan pyydettäessä; sen jättäminen kolmannen osapuolen yediemin-haltuun edellyttää tämän suostumusta. Säilytykseen ottamatonta omaisuutta ei voida myydä. Rekisteröityjen ajoneuvojen osalta säilytys, arvonmääritys ja myyntipyyntö on tehtävä samanaikaisesti, ja niiden kustannukset on maksettava yhdessä ennakkoon. Ulosottomiehen säilytystä koskevaan toimenpiteeseen voidaan hakea muutosta ulosottokantelulla.
Myynti ja rahaksi muuntaminen
Ulosmitatun omaisuuden rahaksi muuttaminen tapahtuu sähköisessä ympäristössä. Laki on säätänyt sähköisen myyntiportaalin ainoaksi tavaksi irtaimen ja kiinteän omaisuuden myynnissä huutokaupalla; fyysisessä huutokauppapaikassa tapahtuva myyntimenettely on poistettu. Tästä menettelystä poikkeavat kaksi tilannetta ovat omaisuuden myyminen siten, että velalliselle annetaan myyntivaltuus ja omaisuus myydään tämän suostumuksella, sekä myynti neuvottelumenettelyllä laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä.
Portaalissa etenevä prosessi toimii omine määräaikoineen. Myyntikuulutus julkaistaan vähintään viisitoista päivää ennen tarjousajan alkamista, ja tarjousaika on seitsemän päivää. Huutokauppa aloitetaan viidestäkymmenestä prosentista arvioidusta arvosta; huutokaupan toteutumisen edellytyksenä on kuitenkin, että huutokauppahinta ylittää sen määrän, kumpi on suurempi, viidenkymmenen prosentin arvioidusta arvosta ja kyseisellä omaisuudella vakuudellisten, myyntiä vaatineen velkojan saatavaan nähden etuoikeutettujen saatavien yhteismäärästä, sekä lisäksi rahaksi muuttamis- ja jakokulut; toisin sanoen viisikymmentä prosenttia ei ole missään tapauksessa riittävä tarjous. Tarjousten välinen ero ei saa olla pienempi kuin viisi tuhannesosaa myytävän omaisuuden arvioidusta arvosta eikä missään tapauksessa tuhat Turkin liiraa. Jos uusi tarjous annetaan huutokaupan viimeisten kymmenen minuutin aikana, huutokauppaa jatketaan kolmella minuutilla, ja jatkoaika toistuu jokaisen jatkoajan kuluessa tehdyn uuden tarjouksen myötä; jatkoaikojen yhteiskesto ei saa ylittää tuntia. Laki ei säädä toista huutokauppaa myöhemmin määrättäväksi toimenpiteeksi: toisen huutokaupan alkamispäivä määrätään siten, että se ei saa olla myöhemmin kuin kuukauden kuluttua ensimmäisen huutokaupan päättymispäivästä, ja molempien huutokauppojen päivät ja kellonajat ilmoitetaan alusta alkaen yhdessä. Huutokauppahinta on maksettava käteisenä seitsemän päivän kuluessa.
Yhteisomistuksen purkamiseksi tehdyissä myynneissä ensimmäisessä perillisten kesken järjestettävässä huutokaupassa edellytetään, että omaisuuden koko arvioitu arvo katetaan. Mikäli ostaja ei maksa huutokauppahintaa määräajassa, laissa säädetään lisäksi hallinnollisesta sakosta.
Myyntipyynnön esittäminen määräajassa on lainmukainen edellytys ulosmittauksen voimassaololle. Ulosmittaustäytäntöönpanossa myyntiä on vaadittava vuoden kuluessa ulosmittauksesta. Pantin rahaksi muuttamista koskevassa täytäntöönpanossa määräaika on maksu- tai täytäntöönpanomääräyksen tiedoksiannosta lukien irtaimen pantin osalta kuusi kuukautta ja kiinnityksen osalta vuosi. Laki liittää tähän selvän seuraamuksen: jos arvonmääritys- ja myyntikuluja ei makseta kokonaisuudessaan etukäteen myyntipyynnön yhteydessä, myyntipyyntöä katsotaan, ettei sitä ole tehty; jos myyntitoimenpiteiden aikana käy ilmi, että etukäteen maksettu määrä ei riitä, täytäntöönpanoviranomainen antaa viidentoista päivän määräajan, ja jos puuttuvaa määrää ei makseta tässä ajassa, pyyntöä katsotaan jälleen, ettei sitä ole tehty. Ulosmittaustäytäntöönpanossa, jos myyntiä ei vaadita määräajassa tai jos pyyntö peruutetaan eikä sitä uusita määräajassa, ulosmittaus kyseisen omaisuuden osalta raukeaa; pantin rahaksi muuttamista koskevassa täytäntöönpanossa seuraus on erilainen, ja laki säätää tässä tapauksessa täytäntöönpanon raukeamisesta. Myyntipyyntö voidaan peruuttaa vain kerran. Toisaalta jos omaisuudesta, jonka myyntiä on vaadittu vuoden kuluessa, ei ole saatu myytyä huutokaupassa, myynnin vaatimisen määräaika pitenee myyntiä vaatineen velkojan osalta yhdellä vuodella; määräajan pidentyminen ei anna lisäaikaa velkojalle, joka ei ole vaatinut myyntiä. Velkoja, joka on aiheuttanut ulosmittauksen raukeamisen, vastaa kyseiseen omaisuuteen liittyvistä ulosmittaus- ja säilytyskuluista.
Ennen myyntiä omaisuuden arvo arvioidaan. Arvonmääritysraportin tiedoksiannosta lukien seitsemän päivän kuluessa voidaan tehdä lain mukainen valitus; lisäksi, jos tarvittavia kuluja ei makseta seitsemän päivän kuluessa valituksen tekemisestä, vaatimus hylätään lopullisesti. Näiden määräaikojen kuluttua arvioitu arvo tulee lopulliseksi, ja myynti toteutetaan tämän arvon perusteella. Uutta arvonmääritystä ei voida pyytää ennen kuin lopullisen arvonmäärityksen tekemisestä on kulunut kaksi vuotta; lain mukaan tästä säännöstä voidaan poiketa ainoastaan luonnonkatastrofien ja vastaavien, kaavoituksessa erittäin merkittäviä muutoksia aiheuttavien tilanteiden vuoksi.
Kiinteistöjen myynneissä myynti-ilmoitus on annettava tiedoksi asianosaisille. Laki asettaa tälle säännölle kuitenkin rajoituksen: niiden asianosaisten osalta, joilla ei ole osoitetta lainhuuto- ja kiinnitysrekisterissä eikä väestötietojärjestelmässä, ei erikseen tehdä osoitetiedustelua, vaan ilmoituksen julkaiseminen korvaa tiedoksiannon. Siksi jokainen tiedoksiannon puute ei ole peruste huutokaupan kumoamiselle. Kiinteistöön kohdistuvien kiinnitysten haltijat ja muut asianosaiset, jotka eivät ilmoita oikeuksiaan viidentoista päivän kuluessa myynti-ilmoituksesta, jäävät myyntihinnan jakamisen ulkopuolelle, elleivät heidän oikeutensa käy ilmi lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä.
Huutokaupan kumoamista koskeva vaatimus on tehtävä seitsemän päivän kuluessa huutokaupan päivämäärästä ja lain osoittamiin perusteisiin nojautuen. Henkilöt, jotka voivat vaatia kumoamista, on lueteltu laissa: vain myyntiä vaativa velkoja, velallinen, ulosmitatun omaisuuden viralliseen rekisteriin merkityt asianosaiset ja rajoitettujen esineoikeuksien haltijat sekä tarjouksen tekemällä huutokauppaan osallistuneet voivat tehdä tämän vaatimuksen edellyttäen, että he ilmoittavat osoitteen Turkissa; 25 joulukuuta 2025 voimaan tulleella muutoksella on nimenomaisesti säädetty, että muiden henkilöiden tekemä kumoamisvaatimus hylätään tuomioistuimessa lopullisesti asiakirjojen perusteella. Jos vaatimus hylätään, laki määrää seuraamukseksi rahamääräisen rangaistuksen, joka on enintään kymmenen prosenttia huutokauppahinnasta. Suhteellista oikeudenkäyntimaksua ja vakuutta ei kuitenkaan vaadita kaikilta: niitä edellytetään niiden henkilöiden vaatimuksissa, jotka jäävät myyntiä vaativan velkojan, velallisen, viralliseen rekisteriin merkittyjen asianosaisten ja rajoitettujen esineoikeuksien haltijoiden ulkopuolelle; puolet maksusta on maksettava etukäteen vaatimuksen yhteydessä, ja jos vaatimus hyväksytään, se palautetaan pyynnöstä. Samalla muutoksella on säädetty, että jos vakuutta tai maksua ei suoriteta lainkaan tai se suoritetaan puutteellisesti, tuomioistuimen tiedoksi antamassa kehotuksessa on vaadittava niiden täydentämistä kahden viikon ehdottomassa määräajassa; muutoin vaatimus hylätään asiakirjojen perusteella. Siksi kumoamisvaatimuksen perusteet on arvioitava etukäteen.
Turvaava takavarikko ja väliaikainen oikeussuoja
Laki määrittelee selvästi turvaamistoimena määrättävän takavarikon edellytykset: pääsääntöisesti pantilla vakuudettoman ja erääntyneen rahasaatavan velkoja voi saada takavarikoiduksi velallisen omassa hallussa tai kolmannella olevan irtaimen ja kiinteän omaisuuden, saatavat ja muut oikeudet. Erääntymättömän saatavan osalta takavarikkoa voidaan pyytää vain kahdessa tapauksessa: jos velallisella ei ole määrättyä kotipaikkaa tai jos velallinen valmistautuu sitoumuksistaan vapautuakseen kätkemään tai siirtämään omaisuuttaan taikka pakenemaan itse, on paennut tai ryhtyy tässä tarkoituksessa velkojan oikeuksia loukkaaviin vilpillisiin toimiin. Jos takavarikko määrätään tällä perusteella, saatava erääntyy ainoastaan velalliseen nähden. Turvaamistoimena määrättävä takavarikko on väliaikainen oikeussuoja, jonka tarkoituksena on estää velallista luovuttamasta omaisuuttaan, ja se määrätään tuomioistuimen päätöksellä.
Määräaikoja on enemmän kuin kaksi, ja jokaisen laiminlyönnistä seuraa erikseen oikeudenmenetys. Velkojan on vaadittava päätöksen täytäntöönpanoa kymmenen päivän kuluessa päätöspäivästä. Lisäksi hänen on turvaamistoimen täytäntöönpanosta tai, jos velallinen ei ollut läsnä, tiedoksiannosta lukien seitsemän päivän kuluessa joko tehtävä ulosottohakemus tai nostettava kanne. Seuraava seikka jää sivuilla usein huomiotta: jos velallinen vastustaa turvaamistoimeen perustuvassa ulosottoasiassa hänelle annettua maksukehotusta, vastustus annetaan tiedoksi velkojalle, jonka on seitsemän päivän kuluessa tiedoksiannosta pyydettävä ulosottotuomioistuimelta vastustuksen poistamista tai nostettava kanne tuomioistuimessa. Toisin sanoen yleisessä ulosottomenettelyssä velkojalle myönnetyt kuuden kuukauden ja yhden vuoden määräajat eivät sovellu asiakirjaan, jossa on turvaamistoimi. Jos ulosottotuomioistuin hylkää vastustuksen poistamista koskevan pyynnön, kanne on nostettava seitsemän päivän kuluessa päätöksen julistamisesta tai tiedoksiannosta. Jos turvaamistoimi on määrätty jo vireillä olevan saatavaa koskevan kanteen aikana tai jos velkoja on nostanut kanteen edellä mainitussa määräajassa, ulosottohakemus on tehtävä kuukauden kuluessa pääasiaa koskevan tuomion tiedoksiannosta. Jos jokin näistä määräajoista ylitetään, kanteesta tai ulosottohakemuksesta luovutaan, ulosottohakemus raukeaa lakisääteisten määräaikojen kulumisen vuoksi, oikeudenkäyntiasia poistetaan käsittelystä eikä sitä saateta uudelleen vireille kuukauden kuluessa tai velkoja häviää kanteensa, turvaamistoimi raukeaa.
Velkojan on pääsääntöisesti asetettava vakuus. Laissa säädetään tästä kahdesta poikkeuksesta: jos saatava perustuu tuomioon, vakuutta ei vaadita; jos saatava perustuu tuomionvoimaiseen asiakirjaan, tuomioistuin harkitsee, onko vakuus tarpeen.
Myös velallisen ja kolmansien osapuolten muutoksenhakukeinoista päätökseen on säädetty. Velallinen, jota ei ole kuultu ennen turvaamistoimen määräämistä, voi riitauttaa takavarikon perusteet, tuomioistuimen toimivallan ja vakuuden esittämällä vastustuksen tuomioistuimelle seitsemän päivän kuluessa takavarikon täytäntöönpanosta, jos se on toimitettu hänen läsnä ollessaan, tai muussa tapauksessa takavarikkopöytäkirjan tiedoksiannosta hänelle. Kolmannet osapuolet, joiden etua on loukattu, voivat myös riitauttaa takavarikon perusteet tai vakuuden seitsemän päivän kuluessa siitä, kun he saivat takavarikosta tiedon. Tuomioistuin tutkii asian ainoastaan esitettyjen perusteiden rajoissa; jos se katsoo vastustuksen aiheelliseksi, se voi muuttaa päätöstään tai kumota sen. Vastustuksen johdosta annettuun päätökseen voidaan hakea muutosta alueelliselta muutoksenhakutuomioistuimelta; sen päätös on lopullinen, ja muutoksenhaku ei keskeytä turvaamistoimena määrätyn takavarikon täytäntöönpanoa. Velallinen voi lisäksi vaatia takavarikon kumoamista tallettamalla rahaa, tuomioistuimen hyväksymän pantin, osakkeita tai joukkovelkakirjoja taikka asettamalla kiinteistöpantin tai hyväksyttävän pankkitakauksen. Velallisen muutoksenhakuoikeudesta päätökseen ja perusteettomasta takavarikosta johtuvasta vahingonkorvausvaatimuksesta säädetään erikseen.
Myös vaihtokelpoiseen velkakirjaan perustuvista saatavista voidaan pyytää turvaavaa ulosmittausta; tässä vaiheessa tutkitaan, täyttääkö velkakirja laissa säädetyt muotovaatimukset.
Vaihe vaiheelta
Miten ulosottomenettely etenee?
Ulosottohakemus ja maksumääräys
Täytäntöönpano alkaa siitä, että velkoja tekee täytäntöönpanoviranomaiselle täytäntöönpanopyynnön. Pyynnössä ilmoitetaan saatavan määrä, peruste ja täytäntöönpanotie. Laki edellyttää korkoa erillisenä seikkana: korollisissa saatavissa koron määrä ja koron laskennan alkamispäivä on ilmoitettava täytäntöönpanopyynnössä. Jos saatava on syntynyt ulkomaan valuutassa, on lisäksi ilmoitettava, minkä päivän kurssin perusteella sitä vaaditaan sekä koron määrä. Velallisen kannalta tämä tarkoittaa seuraavaa: väite voi kohdistua paitsi itse saatavaan tai sen määrään myös suoraan korkoon; väite korkotasosta, koron laskennan alkamispäivästä tai vaaditusta korkotyypistä on niin ikään esitettävä määräajassa ja asianmukaisesti. Pyyntö voidaan tehdä täytäntöönpanoviranomaiselle kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti. Jos saatava perustuu asiakirjaan, asiakirjan alkuperäiskappale tai velkojan taikka tämän edustajan oikeaksi todistama jäljennös, velallisten lukumäärää yksi enemmän, on jätettävä täytäntöönpanoviranomaiselle täytäntöönpanopyynnön yhteydessä. Täytäntöönpanokulut ovat velallisen vastattavina; velkoja kuitenkin maksaa pyytämänsä toimen kulut ja velallisen mahdollisesti tekemän väitteen tiedoksiantokulut ennakkona ja voi saada nämä kulut ensimmäisenä maksetuista varoista. Täytäntöönpanoviranomainen lähettää pyynnön mukaisesti velalliselle maksukehotuksen tai täytäntöönpanokehotuksen.
Tässä vaiheessa tutkitaan, onko kehotus annettu velalliselle tiedoksi asianmukaisesti. Vaikka tiedoksianto olisi toimitettu sääntöjen vastaisesti, tiedoksianto katsotaan päteväksi, jos vastaanottaja on tullut siitä tietoiseksi, ja vastaanottajan ilmoittama tiedoksisaantipäivä katsotaan tiedoksiantopäiväksi. Sääntöjenvastaisuus ei siis nollaa määräaikoja, vaan muuttaa niiden alkamisajankohtaa. Sääntöjenvastaisuuteen vetoaminen tapahtuu seitsemän päivän kuluessa tiedoksisaannista kantelumenettelyssä; jos väitteen määräaika on tämän vuoksi ohitettu, tulee kyseeseen kolmen päivän kuluessa tiedoksisaannista tehtävä myöhästynyt väite. Koska määräajat alkavat kulua tiedoksiantopäivästä, tiedoksiantopäivän ja sääntöjenvastaisuuden tapauksessa tiedoksisaannin ajankohdan määrittäminen määrää määräaikalaskennan alkamisen.
Väite, väitteen poistaminen ja kumoaminen
Väitteen määräaika ja viranomainen, jolle väite tehdään, vaihtelevat täytäntöönpanotien mukaan. Yleisessä täytäntöönpanomenettelyssä velallinen tekee väitteen seitsemän päivän kuluessa maksukehotuksen tiedoksiannosta täytäntöönpanoviranomaiselle, ja määräajassa tehty väite keskeyttää täytäntöönpanon oma-aloitteisesti. Vaihtokelpoisiin arvopapereihin perustuvassa erityisessä menettelyssä määräaika on viisi päivää ja väite tehdään suoraan täytäntöönpanotuomioistuimelle; maksuaika on kymmenen päivää. Tämä väite ei keskeytä muita täytäntöönpanotoimenpiteitä kuin myynnin — toisin sanoen myynti keskeytyy, mutta ulosmittaus ja muut toimenpiteet jatkuvat; täytäntöönpanon keskeyttäminen kokonaan edellyttää erillistä päätöstä täytäntöönpanotuomioistuimelta. Tuomioon perustuvassa täytäntöönpanomenettelyssä täytäntöönpanokehotuksen noudattamisaika on seitsemän päivää, eikä velallisella ole mahdollisuutta keskeyttää täytäntöönpanoa väitteen avulla.
Kun yleisessä ulosottomenettelyssä tapahtuva täytäntöönpano keskeytyy, velkojalla on kaksi vaihtoehtoa, joiden määräajat ovat erilaiset. Jos hänellä on hallussaan jokin laissa luetelluista asiakirjoista, hän voi pyytää vastalauseen poistamista ulosottoasioita käsittelevältä tuomioistuimelta kuuden kuukauden kuluessa vastalauseen tiedoksiannosta; jos määräaika umpeutuu, samasta saatavasta ei voida aloittaa uutta ulosottoa ilman tuomiota. Jos tällaista asiakirjaa ei ole, hänen on nostettava vastalauseen kumoamista koskeva kanne yleisessä tuomioistuimessa yhden vuoden kuluessa vastalauseen tiedoksiannosta; vaikka tämä määräaika umpeutuisi, oikeus nostaa saatavaa koskeva kanne yleisten säännösten nojalla säilyy. Koska molemmat määräajat alkavat kulua samanaikaisesti, on varhaisessa vaiheessa ratkaistava, kumpaa menettelyä käytetään.
Vastalauseen poistamismenettely edellyttää, että velkojalla on hallussaan tietty asiakirja. Laissa nämä asiakirjat luetellaan kahdessa ryhmässä: velan tunnustamisen sisältävä velkakirja, jonka allekirjoitus on tunnustettu tai jonka notaari on vahvistanut, taikka viranomaisten tai toimivaltaisten viranomaisten asianmukaisessa menettelyssä antama kuitti tai asiakirja. Jos täytäntöönpano perustuu tavalliseen velkakirjaan ja velallinen on kiistänyt allekirjoituksen, laissa säädetään erillisestä menettelystä: vastalauseen väliaikainen poistaminen. Tässä menettelyssä annettu päätös on luonteeltaan väliaikainen, ja velallisen oikeus nostaa kanne vapautuakseen velasta säilyy.
Molemmissa kanteissa laissa säädetään korvauksesta, mutta edellytykset eivät ole osapuolten osalta samat. Korvauksen määrä ei saa olla alle kaksikymmentä prosenttia; kyse on vähimmäismäärästä, ei kiinteästä määrästä. Ero riippuu siitä, kumpaa menettelyä käytetään: vastalauseen lopullista poistamista koskevassa menettelyssä velallinen tuomitaan maksamaan korvausta, jos vaatimus hyväksytään aineellisin perustein, ja velkoja tuomitaan maksamaan korvausta, jos vaatimus hylätään samoilla perusteilla; tässä yhteydessä vilpillistä mieltä ei edellytetä. Sitä vastoin vastalauseen kumoamista koskevassa kanteessa velallisen osalta riittää, että hänen vastalauseensa on ollut perusteeton, kun taas velkoja voidaan velvoittaa maksamaan korvausta vain, jos hänen katsotaan toimineen täytäntöönpanossa perusteettomasti ja vilpillisessä mielessä. Jos vastalauseen esittäjä on huoltaja, edunvalvoja tai perillinen, velallisen maksettavaksi määrättävä korvaus edellyttää vilpillisen mielen osoittamista. Lisäksi korvaus määrätään vain toisen osapuolen vaatimuksesta, ei viran puolesta.
Ulosotto, arvon määrittäminen ja myynti
Täytäntöönpanomenettelyn tultua lopulliseksi ulosmittaus toimitetaan velkojan vaatimuksesta. Velallisen velvollisuus antaa omaisuusilmoitus tulee tässä vaiheessa ajankohtaiseksi, ja määräaika vaihtelee täytäntöönpanomenettelyn mukaan: yleisessä ulosmittausmenettelyssä maksukehotuksen tiedoksiannosta alkaen seitsemän päivää, tuomioon perustuvassa täytäntöönpanossa täytäntöönpanokehotuksen tiedoksiannosta alkaen seitsemän päivää, vekseleihin ja muihin vaihtositoumuksiin perustuvassa erityisessä täytäntöönpanomenettelyssä maksukehotuksen tiedoksiannosta alkaen kymmenen päivää ja, jos vastustuksen poistamisesta on annettu päätös, päätöksen tiedoksiannosta alkaen kolme päivää. Omaisuusilmoituksen antamatta jättäminen ja totuudenvastainen ilmoitus ovat lain mukaan erillisten seuraamusten alaisia.
Ulosmitatun omaisuuden arvo määritetään, minkä jälkeen siirrytään myyntivaiheeseen. Myyntipyyntö on tehtävä määräajassa ja sen kulut maksettava ennakkoon; muussa tapauksessa pyyntö katsotaan tekemättä jätetyksi, ja määräajan päättyessä ulosmittaus raukeaa. Tällöin uuden ulosmittauksen toimittamiseksi on toistettava tarvittavat toimenpiteet, ja jos asia on poistettu käsittelystä, uudistamispyyntö on lisäksi annettava velalliselle tiedoksi. Sähköisen myyntiportaalin kautta etenevässä prosessissa ilmoittaminen, tarjousten tekeminen, huutokauppa ja kauppahinnan maksaminen tapahtuvat kukin omien määräaikojensa mukaisesti.
Asunnossa toimitettavan ulosmittauksen osalta laki toi vuonna 2023 käyttöön erillisen valvontavaiheen. Jos ulosottoviraston johtaja toteaa, että ulosmittauksen toimittamista varten pyydetty paikka on asunto, hän päättää toimittaa ulosmittauksen kyseisessä paikassa ja saattaa päätöksensä välittömästi ulosottotuomioistuimen hyväksyttäväksi. Tuomioistuin tutkii asian asiakirjojen perusteella viimeistään kolmen päivän kuluessa siitä, kun asia on toimitettu sille; jos paikan todetaan olevan asunto, se päättää lopullisesti hyväksyä päätöksen, ja kun päätöksestä on ilmoitettu ulosottovirastolle, ulosmittaus toimitetaan. Jos paikan todetaan olevan muu kuin asunto, tuomioistuin kumoaa lopullisesti päätöksen ulosmittauksen toimittamisesta asunnossa, ja ulosottoviraston johtaja päättää uudelleen kyseisestä ulosmittauspyynnöstä. Jos hyväksymispäätöksen jälkeen käy ilmi, ettei kyseinen paikka ole asunto, ulosmittausta jatketaan.
Jakaminen, varattomuustodistus ja valitus ulosottomenettelyssä
Myynnistä saatu kauppahinta jaetaan vasta sen jälkeen, kun kaikkia velkojia koskevat yhteiset kustannukset on katettu. Panttivelkojilla on etuoikeus pantilla turvattuihin saataviinsa. Jos myyntihinta ei riitä kattamaan kaikkia saatavia, laaditaan etuoikeusjärjestysluettelo; etuoikeutettuihin ryhmiin merkitsemisessä ratkaiseva on ulosmittausvaatimuksen esittämispäivä.
Etuoikeusjärjestysluetteloa koskeva oikeussuojakeino vaihtelee sen mukaan, mihin väite kohdistuu, ja jos tämä erottelu sekoitetaan, hakemus tehdään väärälle viranomaiselle. Saatavan perusteeseen tai määrään kohdistuva väite esitetään kanteella yleisessä tuomioistuimessa, kun taas ainoastaan etuoikeusjärjestykseen kohdistuva väite esitetään ulosottoasioita käsittelevälle tuomioistuimelle tehtävänä kanteluna. Kummankin oikeussuojakeinon määräaika on seitsemän päivää.
Jos saatavaa ei voida periä kokonaisuudessaan, varattomuus dokumentoidaan. Jos velkoja ei ole saanut koko saatavaansa, ulosottovirasto laatii lopullisen varattomuustodistuksen; jos velallisella ei ole lainkaan ulosmittauskelpoista omaisuutta, ulosmittauspöytäkirja itsessään vastaa lopullista varattomuustodistusta. Jos taas omaisuuden riittämättömyys käy ilmi, pöytäkirja korvaa väliaikaisen varattomuustodistuksen; kyseessä ei ole erikseen annettava asiakirja. Varattomuustodistuksella on konkreettisia seurauksia: se on velan tunnustamista koskevan sitoumuksen sisältävä asiakirja, jos velkoja ryhtyy perintään vuoden kuluessa, uutta maksukehotusta ei tarvitse antaa tiedoksi, varattomaksi jäävältä osalta ei voida vaatia korkoa ja saatava vanhenee kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Lisäksi, jos ulosottotuomioistuimessa hakemuksesta, joka tehdään viimeistään viiden vuoden kuluessa saatavan merkitsemisestä varattomuustodistukseen, todetaan, että varattomuustodistuksen saanut velallinen elättää itsensä minimipalkkaa suuremmilla tuloilla, ulosottotuomioistuimen vähintään neljännekseksi määräämä osuus minimipalkan ylittävistä tuloista maksetaan ulosottovirastolle siten, että maksu alkaa viimeistään kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta ja suoritetaan kuukausittain, kunnes varattomuustodistuksessa mainittu velka on maksettu. Tämä velvollisuus ei synny automaattisesti, vaan se edellyttää tuomioistuimen päätöstä.
Ulosottoviraston ja ulosottomiehen toimenpiteitä koskeva kantelu on mahdollinen kaikissa menettelyn vaiheissa. Kantelu tehdään ulosottoasioita käsittelevälle tuomioistuimelle, ja sen määräaika on seitsemän päivää toimenpiteen tietoon saamisesta. Jos oikeutta ei panna täytäntöön tai sen täytäntöönpanoa viivytetään ilman perusteltua syytä, määräaikaa ei edellytetä. On huomattava, että kantelun tekeminen ei automaattisesti keskeytä täytäntöönpanoa, vaan täytäntöönpano voi keskeytyä vasta, jos ulosottoasioita käsittelevä tuomioistuin tekee siitä päätöksen.
Valituksen tai vastustuksen hylkääminen ulosottotuomioistuimessa ei päätä prosessia; päätöstä koskeva muutoksenhakuaika lasketaan erikseen, ja tämä aika muuttui vuonna 2024. Ulosottotuomioistuimen päätöksistä tehtävän muutoksenhaun määräaika on pidennetty kahteen viikkoon, ja määräaika alkaa kulua ainoastaan tiedoksiantopäivästä; vastaisuudessa suullinen ilmoitus ei käynnistä määräaikaa. Alueellisen muutoksenhakutuomioistuimen päätöksistä tehtävän kassaatiovalituksen määräaika on myös kaksi viikkoa tiedoksiannosta. Laissa säädetään samalla muutoksella viikkoina määrättyjen määräaikojen laskemisesta: määräaika päättyy viimeisellä viikolla sinä päivänä, joka vastaa määräajan alkamispäivää. Muutoksenhaku ei keskeytä muita ulosottotoimia kuin myyntiä; ulosoton keskeyttäminen edellyttää erillistä päätöstä. Muutoksenhaku edellyttää lisäksi rahamääräisen rajan noudattamista; näitä rajoja korotetaan kunkin kalenterivuoden alussa uudelleenarvostamisprosentin mukaisesti, ja sovellettava määrä määräytyy sen päivämäärän perusteella, jona valitus on tehty tai kanne on nostettu. Tietyt ulosottotuomioistuimen päätökset eivät kuitenkaan ole muutoksenhakukelpoisia niiden arvosta riippumatta.
Täytäntöönpanomenettely ratkaisee lopputuloksen
Ulosottomenettelyn muodot
Yleinen ulosottomenettely (ulosotto ilman tuomiota)
Tämä on menettely, jota käyttää velkoja, jolla ei ole tuomioistuimen päätöstä eikä kambiositoumusta. Perintä voidaan aloittaa laskun, sopimuksen, juoksevan tilin tiliotteen tai pelkän suullisen velkasuhteen perusteella; laki ei tässä menettelyssä edellytä velkojalta asiakirjaa.
Velallisella on tässä menettelyssä myös erillinen kannekeino. Velallinen voi ennen ulosottomenettelyä tai sen aikana nostaa kanteen sen vahvistamiseksi, ettei velkaa ole (menfi tespit davası) osoittaakseen, ettei hän ole velallinen. Ennen ulosottomenettelyä nostetussa kanteessa tuomioistuin voi hakemuksesta määrätä ulosottomenettelyn keskeytettäväksi turvaamistoimena (ihtiyati tedbir), jos velallinen asettaa vakuuden, jonka määrä on vähintään viisitoista prosenttia saatavasta. Ulosottomenettelyn aloittamisen jälkeen nostetussa kanteessa ulosottomenettelyä ei kuitenkaan voida keskeyttää turvaamistoimella; velallinen voi ainoastaan pyytää, ettei ulosottokassassa olevaa rahaa luovuteta velkojalle, jos hän sitoutuu korvaamaan viivästyksestä aiheutuvat vahingot ja asettaa vakuuden, jonka määrä on vähintään sama prosenttiosuus. Jos kanne ratkaistaan velallisen hyväksi, ulosottomenettely keskeytyy välittömästi; tuomion tultua lainvoimaiseksi ulosotto palautetaan osittain tai kokonaan ennalleen ilman erillistä tuomiota. Jos todetaan, että ulosottomenettely, joka pakotti velallisen nostamaan kanteen sen vahvistamiseksi, ettei velkaa ole, oli perusteeton ja vilpillisessä mielessä käynnistetty, velkoja voidaan määrätä korvaamaan myös vahinko, jonka velallinen kärsi kanteen vuoksi. Jos velan maksamisen jälkeen todetaan, ettei velallisen olisi pitänyt olla velallinen kyseisen määrän osalta, määrän palauttamista vaaditaan palautuskanteella (istirdat davası).
Tämän menettelyn vastineena on se, että velallisella on laajat vastustamismahdollisuudet. Jos velallinen tekee ulosottovirastolle vastalauseen seitsemän päivän kuluessa maksukehotuksen tiedoksiannosta, ulosottomenettely keskeytyy automaattisesti ja velkojan on käännyttävä tuomioistuimen puoleen. Vastalause voi kohdistua saatavan perusteeseen, sen määrään, korkoon, toimivaltaan tai velkojan oikeuteen panna ulosottomenettely vireille; myös väite siitä, ettei allekirjoitus ole velallisen, ilmoitetaan tässä menettelyssä ulosottovirastolle. Tämän vuoksi asiakirjattomaan saatavaan perustuva ulosottomenettely on suunniteltava ottaen huomioon vastalauseen mahdollisuus.
Tuomioon perustuva ulosotto
Kyseessä on tuomioistuimen päätökseen tai asiakirjaan perustuva ulosotto, jos laki rinnastaa asiakirjan tuomioon. Laissa luetellaan nämä asiakirjat: tuomioistuimessa tehdyt sovinnot ja tunnustamiset, muutoksenhaku- ja kassaatiotakaukset, ulosottovirastossa annetut takaukset sekä notaarin viran puolesta laatimat velan tunnustamisen sisältävät velkakirjat kuuluvat tähän ryhmään. Pelkästään notaarin vahvistama velkakirja ei kuulu tähän ryhmään. Sovittelusopimusasiakirjan täytäntöönpanokelpoisuus perustuu puolestaan erilliseen lakiin, ja se voidaan saada aikaan kahdella tavalla: sopimusasiakirjalle annetaan täytäntöönpanomerkintä tai osapuolet, heidän asianajajansa ja sovittelija allekirjoittavat asiakirjan yhdessä.
Tuomioon perustuvassa ulosotossa velalliselle lähetetään maksukehotuksen sijaan ulosottokäsky, eikä velallisella ole mahdollisuutta pysäyttää ulosottoa vastalauseella. Velallisen ensisijainen keino on pyytää ulosottoasioita käsittelevältä tuomioistuimelta ulosoton täytäntöönpanon lykkäämistä seitsemän päivän kuluessa. Tämän pyynnön perusteet on määritelty tyhjentävästi: velan vanhentuminen, velan suorittaminen tai määräajan myöntäminen. Suoritukseen ja määräajan myöntämiseen perustuvat väitteet on näytettävä toteen laissa säädetyn kaltaisella asiakirjalla. Sen sijaan ulosottokäskyn tiedoksiantamisen jälkeen syntyneisiin perusteisiin voidaan aina vedota; tällöin laki asettaa ankaramman näyttövaatimuksen: suoritukseen tai määräajan myöntämiseen perustuvat pyynnöt on ehdottomasti perustettava notaarin viran puolesta laatimiin tai vahvistamiin asiakirjoihin taikka ulosottopöytäkirjaan. Täytäntöönpanon lykkääminen ei ole ainoa keino: muutosta hakenut velallinen voi pyytää ulosoton pysäyttämistä vakuutta vastaan, ulosottotoimet keskeytyvät alueellisen muutoksenhakutuomioistuimen poistaessa tai kumotessa päätöksen, ja virkamiehen toimenpiteestä voi tehdä erillisen valituksen. Ulkomaisen tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpano tällä tavoin edellyttää ensin täytäntöönpanomääräystä eli tenfiz-päätöstä.
Kambiyoarvopapereihin perustuva erityinen ulosottomenettely
Tämä on kambiyoarvopapereihin perustuviin saataviin sovellettava erityinen ulosottomenettely. Asiakirjan on oltava kambiyoarvopaperi eli sen on täytettävä kaikki laissa säädetyt muotovaatimukset; jos jokin näistä vaatimuksista puuttuu, menettelyä ei voida käyttää.
Tässä menettelyssä velallisen vastustus esitetään suoraan ulosottoasioita käsittelevälle tuomioistuimelle, ei ulosottovirastolle, ja määräaika on viisi päivää. Vastustus ei keskeytä muita ulosottotoimia kuin myyntiä; myynti keskeytyy, mutta ulosmittaus ja muut toimet jatkuvat. Jotta koko ulosottomenettely keskeytyisi, ulosottoasioita käsittelevän tuomioistuimen on annettava siitä erillinen päätös.
Velan vetoomuksella ja allekirjoituksen kiistämisellä on erilaiset oikeusvaikutukset. Velan kiistämisen yhteydessä tuomioistuimen mahdollisuus keskeyttää perintä väliaikaisesti riippuu vastalausekirjelmään liitetyistä asiakirjoista. Allekirjoituksen kiistämisen yhteydessä tuomioistuin voi sitä vastoin, jos se pitää vastalausetta vakavasti otettavana, keskeyttää perinnän asiakirjojen perusteella ilman, että sen tarvitsee ilmoittaa asiasta velkojalle; tämä menettely on joustavampi. Sillä on kuitenkin myös kääntöpuolensa: jos tutkinnan tuloksena todetaan, että allekirjoitus kuuluu velalliselle, velallinen tuomitaan vähintään kahteenkymmeneen prosenttiin saamisesta suoritettavaan kieltämisen hyvitykseen sekä kymmenen prosentin suuruiseen sakkoon saamisesta.
Pantin rahaksi muuttaminen
Jos saatava on vakuutettu kiinteistökiinnityksellä tai irtaimen omaisuuden panttauksella, velkojan on pääsääntöisesti ensin turvauduttava panttiin. Tämä sääntö ei kuitenkaan ole ehdoton; laki sisältää useita poikkeuksia. Jos pantin myynnistä saatu tuotto ei kata saatavaa, jäljelle jäävän osan osalta voidaan turvautua ulosottoon tai konkurssiin. Asuntorahoituksesta johtuvien saatavien sekä yleisen asuntorakentamisviranomaisen saatavien osalta velkoja voi valita ulosoton tai konkurssin ilman, että se ensin turvautuu panttiin. Jos saatava perustuu kambiositoumukseen, pantista huolimatta voidaan käyttää kambiosaataville tarkoitettua menettelyä. Myös kiinnityksellä vakuutettujen korko- ja vuotuisten maksuerien osalta velkojalle on annettu valintaoikeus. Pantin olemassaolo ei siis yksinään määrää noudatettavaa menettelyä.
Kiinnityksen luonne vaikuttaa sekä menettelyyn että velallisen vastustamismahdollisuuksiin. Ratkaiseva lakisääteinen kriteeri on se, sisältääkö tapuasiakirjan akit-taulukko ehdottoman rahavelan tunnustamisen. Jos se sisältää tällaisen tunnustamisen, velalliselle lähetetään ulosottokäsky, jota velallinen ei voi vastustaa; hänen käytettävissään oleva oikeussuojakeino on ulosoton lykkääminen. Laki säätää molemmissa menettelyissä kolmenkymmenen päivän maksuajasta: jos akit-taulukko sisältää ehdottoman rahavelan tunnustamisen, ulosottokäskyssä velallista kehotetaan maksamaan velka kolmenkymmenen päivän kuluessa ja hänelle ilmoitetaan, että jos velkaa ei makseta tässä ajassa eikä esitetä ulosoton lykkäämistä koskevaa päätöstä, velkoja voi pyytää kiinteistön myyntiä; muissa tapauksissa lähetettävässä maksukehotuksessa maksuajaksi ilmoitetaan niin ikään kolmekymmentä päivää, ja siinä ilmoitetaan, että jos vastalausetta ei esitetä seitsemän päivän kuluessa eikä velkaa makseta kolmenkymmenen päivän kuluessa, myyntiä voidaan pyytää. Jos akit-taulukko ei sisällä tällaista tunnustamista, lähetetään maksukehotus, jota velallinen voi vastustaa seitsemän päivän kuluessa; panttioikeutta itseään ei kuitenkaan voi vastustaa. Käyttötilin tai luoton vakuudeksi perustetuissa kiinnityksissä täytäntöönpanotuomioistuin voi sopimuksen ja kuittien perusteella määrittää saatavan määrän. Jos kiinteistö kuuluu kolmannelle henkilölle, tämän oikeudellinen asema arvioidaan erikseen.
Vuokratun kiinteistön häätö ilman tuomiota
Jos vuokraa ei makseta tai vuokra-aika päättyy, laissa säädetään erillisestä menettelystä sekä vuokrasaatavan perimiseksi että vuokratun kiinteistön häätämiseksi. Jos vuokraa ei makseta, velkoja voi periä erääntyneen vuokrasaatavan ja vaatia samassa täytäntöönpanomenettelyssä myös häätöä. Tätä varten vuokralaiselle annettava maksuaika määräytyy Turkin velvoitelain mukaan: asuinhuoneiston ja katetun liikehuoneiston vuokrasopimuksissa vähintään kolmekymmentä päivää, muissa vuokrasuhteissa vähintään kymmenen päivää ja tuotevuokrissa vähintään kuusikymmentä päivää. Vuokralainen voi vastustaa maksukehotusta seitsemän päivän kuluessa; jos hän vastustaa sitä, velkojan on kuuden kuukauden kuluessa pyydettävä vastustuksen poistamista. Häätöä on vaadittava kuuden kuukauden kuluessa ilmoitusajan päättymisestä, ja häätömääräyksen täytäntöönpanoa varten vuokralaiselle annetaan kymmenen päivän määräaika.
Vuokra-ajan päättymiseen perustuvassa häätömenettelyssä menettely on puolestaan erilainen: sopimus on esitettävä ulosottoviranomaiselle yhden kuukauden kuluessa ajan päättymisestä, häätömääräystä on noudatettava viidentoista päivän kuluessa, ja vuokralaisella on oikeus tehdä vastalause seitsemän päivän kuluessa.
Tällä menettelyllä on laissa säädetty edellytys: häätöpäätöksen antaminen icra-mahkemesi-tuomioistuimessa edellyttää, että vuokrasopimus on notaarin viranomaisen laatima tai että notaari on vahvistanut sen allekirjoituksen taikka että vuokralainen on tunnustanut sopimuksen; muutoin häätövaatimus on esitettävä kanteella. Vuokranantajan tarpeeseen, kiinteistön uudelleenrakentamiseen, uuden omistajan tarpeeseen ja kahteen perusteltuun huomautukseen perustuva häätö voidaan sen sijaan esittää ainoastaan kanteella. Kirjalliseen häätöä koskevaan sitoumukseen perustuvan vaatimuksen osalta molemmat menettelyt ovat mahdollisia. Siksi se, esitetäänkö häätövaatimus ulosottoteitse vai kanteella, määräytyy vuokrasuhteen luonteen ja perusteen mukaan.
Velallisen osalta
Velallisen oikeudet, velvollisuudet ja oikeussuojakeinot
Täytäntöönpanomenettely ei velallisen kannalta merkitse ainoastaan maksuvelvollisuutta, vaan siihen liittyy myös oikeuksia, joita on käytettävä, ja velvollisuuksia, jotka on täytettävä laissa säädetyissä määräajoissa. Jos näitä oikeuksia ei käytetä määräajassa, täytäntöönpanomenettely lainvoimaistuu ja mahdollisuus vastustaa velkaa pääsääntöisesti poistuu.
Vastustaminen ja kantelu ovat toisistaan erillisiä oikeussuojakeinoja. Se, kumpi niistä on käytettävissä, määräytyy sen perusteella, kohdistuuko väite saatavaan vai täytäntöönpanotoimeen. Vastustaminen kohdistuu itse saatavaan, sen määrään, korkoon, täytäntöönpanoviraston toimivaltaan tai velkojan oikeuteen panna täytäntöönpano vireille. Yleisessä ulosmittausmenettelyssä vastustaminen tehdään täytäntöönpanovirastolle, sen määräaika on seitsemän päivää ja se keskeyttää menettelyn automaattisesti. Myös väite siitä, ettei allekirjoitus ole velallisen, ilmoitetaan tässä menettelyssä täytäntöönpanovirastolle. Kantelu puolestaan tehdään täytäntöönpanotuomioistuimelle sillä perusteella, että täytäntöönpanoviraston tai virkamiehen toimenpide on lainvastainen, asiassa soveltumaton tai että oikeutta ei ole toteutettu. Kantelun määräaika on seitsemän päivää siitä, kun toimenpiteestä on saatu tieto, eikä kantelu keskeytä täytäntöönpanoa, ellei täytäntöönpanotuomioistuin määrää toisin. Se, kumpi oikeussuojakeino on käytettävissä, määräytyy sen perusteella, kohdistuuko väite saatavaan vai toimenpiteeseen.
Velallisen velvollisuudesta antaa varallisuusilmoitus säädetään laissa, ja määräaika on täytäntöönpanomenettelystä riippuen seitsemän, kymmenen tai kolme päivää. Ilmoituksen antamatta jättämisestä ja totuudenvastaisesta ilmoituksesta säädetään erilliset seuraamukset. Näihin seuraamuksiin kuuluu laissa säädetyissä tapauksissa myös pakkovankeus. Ilmoituksen antamatta jättämisen ja totuudenvastaisen ilmoituksen seuraamukset on säädetty laissa erikseen.
Laissa on lueteltu omaisuus ja oikeudet, joita ei voida ulosmitata. Näihin kuuluvat velallisen olosuhteisiin nähden sopiva asunto, sellaisen velallisen ammatilliset välineet, jonka elinkeinotoiminta perustuu pääoman sijasta ensisijaisesti ruumiilliseen työhön, velallisen kanssa samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten henkilökohtaiset esineet, perheen yhteiseen käyttöön tarkoitetut taloustavarat, perheen kahden kuukauden toimeentuloon tarvittavat elintarvikkeet ja polttoaine sekä opiskelijoiden apurahat. Sopimukset, joilla tästä suojasta luovutaan etukäteen, ovat pätemättömiä. Jos ulosmittaus on kohdistettu omaisuuteen, jota ei voida ulosmitata, asiasta on vedottava kantelulla, ei vastustamisella.
Kolmannen henkilön oikeussuojakeino, kun hän väittää ulosmitatun omaisuuden kuuluvan itselleen, on omistusoikeutta koskeva väite. Määräaika on seitsemän päivää, mutta sen alkamisajankohta vaihtelee tilanteen mukaan: määräaika lasketaan siitä, kun henkilö on saanut tiedon ulosmittauksesta, ulosottotuomioistuimen päätöksen julistamisesta tai tiedoksiannosta taikka ulosottoviranomaisen asettaman määräajan alkamisesta. Koska omaisuuden sijainti ja hallinta määrittävät sen, kummalla osapuolella on todistustaakka, ulosmittauspöytäkirjaan merkitsemisellä, missä omaisuus sijaitsee ja kenen hallussa se on, on tässä asiassa välitön vaikutus.
Velallinen voi sopia velkojan kanssa maksamisesta erissä ja antaa ulosottovirastossa sitoumuksen. Sitoumuksen pätevyys edellyttää laissa säädettyjen edellytysten täyttymistä, ja seuraamus on laissa nimenomaisesti määritelty: velallinen, joka ilman hyväksyttävää syytä rikkoo ulosottovirastossa sovittua velan maksuehtoa, voidaan velkojan tekemän valituksen johdosta määrätä enintään kolmen kuukauden painostusvankeuteen. Kun painostusvankeuden täytäntöönpano on aloitettu ja velka tai siihen mennessä maksettavaksi tullut määrä suoritetaan, velallinen vapautetaan. Jos maksut keskeytyvät uudelleen, painostusvankeus voidaan määrätä uudelleen, eikä yhdestä velasta määrättävän painostusvankeuden kokonaiskesto saa ylittää kolmea kuukautta. Tämän vuoksi sitoumusasiakirjan sisältö ja ehdot on arvioitava ennen allekirjoittamista.
Velkojalla on oikeus nostaa kanne omaisuuden luovutuksen mitätöimiseksi, kun velallinen pyrkii salaamaan omaisuuttaan velkojilta. Tämän kanteen voi nostaa velkoja, jolla on väliaikainen tai lopullinen maksukyvyttömyystodistus. Kanne on nostettava viiden vuoden määräajassa siitä, kun mitätöitävä luovutus on tehty. Mitätöitävien vastikkeettomien luovutusten soveltamisalaa on supistettu kolmesti perustuslakituomioistuimen mitätöintipäätöksillä vuosina 2022, 2023 ja 2025, minkä jälkeen säännös on kirjoitettu uudelleen lailla 7571 ja se tuli voimaan 25 joulukuuta 2025; instituutiota ei siis poistettu, vaan se kirjoitettiin uudelleen. Voimassa olevan säännöksen mukaan kaikki lahjoitukset ja vastikkeettomat luovutukset, jotka on tehty yhden vuoden kuluessa ennen väliaikaisen tai lopullisen maksukyvyttömyystodistuksen taikka maksukyvyttömyystodistukseen rinnastettavan ulosmittauspöytäkirjan laatimista tai konkurssin alkamista, ovat mitätöitäviä, lukuun ottamatta tavanomaisia lahjoja. Laki katsoo myös kolme ryhmää toimia lahjoituksiksi: luovutukset, jotka on tehty alenevassa ja nousevassa polvessa olevien sukulaisten, kolmannen asteen verisukulaisten, puolison ja kolmannen asteen lankosukulaisten välillä, vaikka avioliitto olisi päättynyt viimeisen vuoden aikana, adoptiovanhemman ja adoptiolapsen välillä sekä yhteistaloudessa asuvien henkilöiden välillä, ellei näytetä, että luovutus on ollut vastikkeellinen ja vastike on vastannut todellista arvoa; sopimukset, joissa velallinen on vastaanottanut oman suorituksensa todelliseen arvoon nähden huomattavasti alhaisemman vastikkeen, ellei toisin näytetä; sekä elinikäistä elinkorkoa, käyttöoikeuden perustamista tai kuolemaan asti tapahtuvaa hoitoa koskevat sopimukset, ellei näytetä, että niistä on saatu asianmukainen korvaus. Toisaalta mitätöintikanteisiin sovelletaan luovutuksen tekopäivänä voimassa olleita lain säännöksiä, joten ennen 25 joulukuuta 2025 tehtyihin luovutuksiin sovelletaan tuolloin voimassa ollutta tekstiä; tämän vuoksi liiketoimen ajankohdan määrittäminen on soveltamisalan arvioinnin ensimmäinen vaihe.
Konkurssi ja uudelleenjärjestely
Konkurssi ja konkordaatti
Konkurssi on menettely, jossa velallisen koko omaisuus realisoidaan velkojien yhteiseksi tyydyttämiseksi. Konkurssimenettelyä voidaan käyttää ainoastaan kolmen laissa säädetyn ryhmän osalta: niiden, joita pidetään Turkin kauppalain mukaan kauppiaina, niiden, joihin sovelletaan kauppiaita koskevia säännöksiä, sekä luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden, joiden on erityislainsäädännön mukaan ilmoitettu olevan konkurssiin asetettavia, vaikka heitä ei pidettäisi kauppiaina. Kauppias voidaan asettaa konkurssiin kaikkien velkojensa perusteella. Kauppiaan asema ei rajoitu kaupallisen yrityksen tosiasialliseen harjoittamiseen; tähän piiriin kuuluvat myös henkilöt, jotka ovat perustaneet ja avanneet yrityksen ilmoittamalla tai rekisteröimällä sen, jotka harjoittavat sitä ilman lupaa tai lainvastaisesti, sekä säätiöt ja yhdistykset, jotka harjoittavat kaupallista toimintaa. Myös tietyt henkilöt, joilla ei ole kauppiaan asemaa, voivat lain nojalla olla konkurssiin asetettavia; avoimen yhtiön rajoittamattomasti vastuullinen yhtiömies voidaan asettaa konkurssiin ilman, että yhtiö itse asetetaan konkurssiin. Myös kaupankäynnin lopettanut kauppias voidaan asettaa konkurssiin vuoden kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Siksi sitä, voidaanko konkurssimenettelyä käyttää, on arvioitava kussakin tapauksessa erikseen velallisen oikeudellisen aseman perusteella.
Konkurssia voidaan hakea velkojan hakemuksesta tai laissa säädetyissä tapauksissa suoraan ilman aikaisempaa ulosotto- tai perintämenettelyä. Tavallisessa konkurssimenettelyssä velalliselle lähetetään konkurssia koskeva maksukehotus; jos velallinen ei maksa velkaa seitsemän päivän kuluessa eikä ilmoita tämän määräajan kuluessa vastustavansa sitä, että hänellä olisi velkaa tai että hän kuuluisi konkurssiin asetettaviin henkilöihin, velkoja voi pyytää kauppatuomioistuimelta konkurssiin asettamista koskevaa päätöstä. Oikeus hakea konkurssia raukeaa yhden vuoden kuluttua maksukehotuksen tiedoksiannosta. Vaihtoseteleihin perustuvia saatavia varten on säädetty erillinen konkurssimenettely, jossa maksamisen sekä vastustuksen ja kantelun määräaika on viisi päivää.
Suora konkurssi ei koske ainoastaan ylivelkaantumistilannetta. Velkoja voi hakea konkurssia ilman aikaisempaa ulosotto- tai perintämenettelyä myös silloin, kun velallisella ei ole tunnettua asuinpaikkaa, hän on paennut vapautuakseen sitoumuksistaan, hän on ryhtynyt velkojien oikeuksia loukkaaviin vilpillisiin toimiin tai kätkenyt omaisuuttaan, lopettanut maksunsa taikka jättänyt tuomioon perustuvan saatavan maksamatta ulosottomääräyksestä huolimatta. Myös velallinen voi ilmoittaa olevansa maksukyvytön ja hakea omaa konkurssiaan; laissa säädetyssä tapauksessa hänen on tehtävä niin. Jos pääomayhtiöiden ja osuuskuntien todetaan olevan ylivelkaantuneita, ne voidaan asettaa konkurssiin ilman aikaisempaa ulosotto- tai perintämenettelyä, ja tämän seikan voi yhtiön toimielinten lisäksi tuoda esiin myös velkoja.
Osakeyhtiöiden taloudellisen tilanteen heikkeneminen on säännelty asteittain. Jos viimeisimmän vuositaseen mukaan pääoman ja lakisääteisten vararahastojen yhteismäärästä on puolet jäänyt tappion vuoksi kattamatta, hallitus kutsuu yhtiökokouksen välittömästi koolle ja esittää asianmukaisiksi katsomansa korjaavat toimenpiteet. Jos tämä osuus nousee kahteen kolmasosaan, välittömästi kokoontuva yhtiökokous päättää tyytyä kolmannekseen pääomasta tai pääoman täydentämisestä; jos se ei tee kumpaakaan näistä päätöksistä, yhtiö purkautuu itsestään. Asiaa koskevan tiedotteen mukaisesti yhtiökokous voi päättää yhdestä seuraavista vaihtoehdoista: pääoman alentamisesta, pääoman täydentämisestä tai pääoman korottamisesta. Ylivelkaantuminen taas on tilanne, jossa yhtiön varat eivät riitä kattamaan sen velkoja. Jos on merkkejä, jotka herättävät epäilyn ylivelkaantumisesta, hallituksen on laadittava välitase, jossa varat esitetään sekä liiketoiminnan jatkuvuuden periaatteen että todennäköisten myyntihintojen perusteella. Jos käy ilmi, etteivät varat riitä kattamaan velkoja, hallituksen on ilmoitettava tilanteesta ensimmäisen oikeusasteen kauppaoikeudelliselle tuomioistuimelle ja haettava yhtiön konkurssiin asettamista. Tämä ilmoitusvelvollisuus kuuluu hallituksen siirtämättömiin ja luovuttamattomiin tehtäviin. Yhtiön vajauksen kattavan määrän saatavien velkojat eivät joudu konkurssiin, jos he hyväksyvät kirjallisesti, että heidän saataviensa etuoikeusjärjestys asetetaan kaikkien muiden velkojien saatavien jälkeen, ja tuomioistuimen määräämät asiantuntijat vahvistavat tämän ilmoituksen pätevyyden. Hallitus tai kuka tahansa velkoja voi tämän konkurssihakemuksen yhteydessä tai konkurssioikeudenkäynnin aikana hakea myös konkordaattia. Lisäksi asiaa koskevan tiedotteen väliaikaisen säännöksen mukaisesti 1 tammikuuta 2027 saakka pääoman menetyksen ja ylivelkaantumisen laskelmissa voidaan jättää huomioon ottamatta vielä täyttämättömistä ulkomaanvaluutan määräisistä velvoitteista aiheutuvat kurssierotappiot kokonaisuudessaan sekä 2020 ja 2021 vuosia koskevat tietyt kulut puoliksi. Valuuttamääräisesti velkaantuneiden yritysten osalta tämä väliaikainen säännös muuttaa ylivelkaantumisen laskelmaan sisällytettäviä eriä.
Konkurssipäätöksen antamisen myötä konkurssivelallisen kaikki ulosmittauskelpoinen omaisuus muodostaa konkurssipesän ja osoitetaan saatavien maksamiseen; konkurssin päättymiseen asti velalliselle siirtyvä omaisuus kuuluu myös pesään. Konkurssivelallisen kaikki pesään kuuluvan omaisuuden suhteen tekemät määräämistoimet ovat velkojia kohtaan tehottomia, eikä konkurssivelallinen voi ottaa vastaan mitään maksua. Tavallisessa selvitysmenettelyssä velkojien on ilmoitettava saatavansa kuukauden kuluessa kuulutuksesta; kaukana tai ulkomailla sijaitseville velkojille tätä määräaikaa voidaan pidentää. Määräajassa ilmoittamatta jääneet saatavat hyväksytään kuitenkin konkurssin päättymiseen asti, mutta viivästyksestä aiheutuvat kulut kuuluvat velkojalle. Ensimmäistä velkojainkokousta varten on kuulutuksesta lukien säädetty määräajaksi enintään kymmenen päivää. Saatavien etuoikeusjärjestysluettelo laaditaan ilmoittautumisajan päätyttyä ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa konkurssihallinnon valinnasta; pakottavissa tapauksissa ulosottoasioita käsittelevä tuomioistuin voi jatkaa tätä määräaikaa yhden kerran enintään kahdella kuukaudella. Etuoikeusjärjestysluetteloon tyytymättömien on nostettava kanne kauppaoikeudellisessa tuomioistuimessa viidentoista päivän kuluessa luettelon kuuluttamisesta; jos vastaväite koskee ainoastaan etuoikeusjärjestystä, ulosottoasioita käsittelevään tuomioistuimeen on haettava muutosta valituksella.
Konkordato on menettely, joka mahdollistaa velallisen velkojen uudelleenjärjestelyn sopimalla velkojien kanssa, kun velallisen taloudellinen tilanne on heikentynyt. Konkurssin lykkäämistä koskeva menettely poistettiin 2018 vuonna 7101 annetulla lailla: Ulosotto- ja konkurssilain asiaa koskevat säännökset kumottiin, Turkin kauppalain asiaa koskevan säännöksen otsikko ”Konkurssin lykkääminen” muutettiin muotoon ”Konkordato”, ja konkordato järjestettiin perusteellisesti uudelleen. Tästä syystä vanhemmissa lähteissä olevat konkurssin lykkäämistä koskevat kuvaukset eivät vastaa nykytilannetta. Kuitenkin niiden konkurssin lykkäämistä ja konkordatoa koskevien hakemusten osalta, jotka olivat vireillä lain voimaantulopäivänä, sovelletaan edelleen hakemuksen tekopäivänä voimassa olleita säännöksiä. Nykyään velallisen käytettävissä oleva uudelleenjärjestelymenettely on pääsääntöisesti konkordato; tämän lisäksi osakeyhtiöille ja osuuskunnille on voimassa erityinen sovintomenettelyllä toteutettava uudelleenjärjestely.
Konkordatoa hakevalle velalliselle tuomioistuin myöntää välittömästi väliaikaisen konkordatolle myönnettävän määräajan edellyttäen, että velallinen toimittaa laissa luetellut asiakirjat täydellisinä, ja määrää väliaikaisen konkordatokomissaarin; jos velkojien lukumäärä ja saatavien määrä sitä edellyttävät, voidaan määrätä kolme komissaaria. Väliaikainen määräaika on kolme kuukautta, ja sitä voidaan velallisen tai väliaikaisen komissaarin hakemuksesta jatkaa enintään kahdella kuukaudella; kokonaiskesto ei saa ylittää viittä kuukautta. Väliaikaista määräaikaa koskeviin päätöksiin ei saa hakea muutosta. Tuomioistuin tekee päätöksen lopullisesta määräajasta väliaikaisen määräajan kuluessa, ja jos konkordaton onnistuminen näyttää mahdolliselta, se myöntää yhden vuoden pituisen lopullisen määräajan; vaikeissa erityistapauksissa määräaikaa voidaan komissaarin perustellun lausunnon ja hakemuksen perusteella jatkaa enintään kuudella kuukaudella, jolloin lopullinen määräaika voi olla enintään kahdeksantoista kuukautta. Laissa ei tässä määritetä jatkamiskertojen lukumäärää vaan yläraja. Velkojilla on tässä vaiheessa mahdollisuus tehdä hakemus, ja määräajan noudattaminen on tärkeää: väliaikaista määräaikaa koskeva päätös kuulutetaan, ja velkojat voivat kuulutuksesta lukien seitsemän päivän ehdottomassa määräajassa vastustaa kirjallisella hakemuksella ja esittää todisteiden avulla, ettei konkordatolle määräajan myöntämistä edellyttävää perustetta ole, sekä pyytää tässä yhteydessä tuomioistuinta hylkäämään konkordatoa koskevan hakemuksen. Tämä vastustus ei ole muutoksenhakukeino lopullista määräaikaa koskevaa päätöstä vastaan; tehdessään päätöksen lopullisesta määräajasta tuomioistuin ottaa huomioon myös vastustaneiden velkojien hakemuksissaan esittämät perusteet. Lopullisen määräajan myöntämistä koskevaan päätökseen ja määräajan poistamista koskevan hakemuksen hylkäämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta.
Väliaikainen määräaika saa aikaan lopullisen määräajan oikeusvaikutukset. Määräajan kuluessa velallista vastaan ei voida toteuttaa mitään ulosottomenettelyä, mukaan lukien julkisten saatavien perintää koskevan lain nojalla toteutettavat menettelyt; jo aloitetut menettelyt keskeytyvät; turvaamistoimia ja turvaavia takavarikkoja koskevia päätöksiä ei panna täytäntöön; vanhentumisajat ja oikeudenmenetysajat, jotka voidaan katkaista ulosottotoimella, eivät kulu. Tällä säännöllä on laissa säädetyt rajoituksensa. Ensimmäisen sijan etuoikeutettujen saatavien osalta voidaan aloittaa ulosotto; tähän sijaan kuuluvat työntekijöiden työsuhteeseen perustuvat saatavat, mukaan lukien ennen konkurssin alkamista edeltäneen vuoden aikana kertyneet irtisanomis- ja palvelusvuosikorvaukset, sekä viimeisen vuoden aikana kertyneet elatusapusaatavat. Konkurssin vuoksi työsuhteen päättyessä ansaitut irtisanomis- ja palvelusvuosikorvaukset kuuluvat samaan sijaan tästä yhden vuoden rajoituksesta riippumatta. Pantilla turvattujen saatavien osalta voidaan aloittaa tai jatkaa pantin rahaksi muuttamiseen tähtäävää ulosottoa; tämän menettelyn yhteydessä ei kuitenkaan voida määrätä säilyttämistoimenpidettä eikä pantattua omaisuutta voida myydä. Lisäksi, ellei vahvistetussa projektissa toisin määrätä, panttaamattomille eli vakuudettomille saataville ei kerry korkoa lopullisen määräajan alkamispäivästä lukien.
Konkordatosuunnitelma katsotaan hyväksytyksi, jos sen on allekirjoittanut enemmistö, joka ylittää puolet rekisteröidyistä velkojista ja puolet saatavista tai neljänneksen rekisteröidyistä velkojista ja kaksi kolmasosaa saatavista. Äänestyksessä saavat äänestää vain velkojat, joihin suunnitelma vaikuttaa; ensimmäisen sijan etuoikeutettuja saatavia sekä velallisen lähipiiriin kuuluvien henkilöiden saatavia ei oteta huomioon enemmistöä laskettaessa, ja pantatut saatavat otetaan huomioon vain vakuudettomalta osaltaan. Myös kokouksen päättymistä seuraavien seitsemän päivän kuluessa tapahtuvat osallistumiset hyväksytään. Suunnitelman hyväksyminen tällä enemmistöllä on vain yksi vahvistamisen edellytyksistä; tuomioistuin tutkii myös, onko tarjottu määrä suurempi kuin määrä, jonka velkojat saisivat konkurssissa, onko se oikeassa suhteessa velallisen varoihin sekä onko etuoikeutettujen saatavien ja määräajan aikana syntyvien velkojen maksaminen turvattu. Konkordato tulee sitovaksi vahvistamispäätöksellä, ja se sitoo kaikkia konkordatohakemusta edeltäneitä saatavia koskevilta osin.
Jos konkordatoa ei vahvisteta, tuomioistuin päättää konkordatohakemuksen hylkäämisestä. Jos velallinen kuuluu konkurssiin asetettaviin henkilöihin ja jokin välittömän konkurssin perusteista on olemassa, tuomioistuin päättää viran puolesta velallisen asettamisesta konkurssiin ilman erillistä hakemusta. Sama seuraus syntyy, jos konkordato puretaan kokonaan vilpillisen menettelyn vuoksi. Sen sijaan sellaisen velkojan hakemuksesta tapahtuva konkordaton purkaminen vain hänen osaltaan, jolle ei ole suoritettu maksua suunnitelman mukaisesti, ei yksinään johda konkurssiin.
Laki ei tee konkordaton osalta toimialakohtaista eroa. Konkordaton esiprojektissa on kuitenkin pakollista ilmoittaa, missä suhteessa ja millä maksuajoilla velat maksetaan, sekä esittää kassavirtalaskelma ja luettelot saatavista ja veloista eräpäivineen; tuomioistuin arvioi vahvistamisvaiheessa, onko tarjottu määrä oikeassa suhteessa velallisen varoihin. Matkailun kaltaisissa yrityksissä, joiden tulot riippuvat kaudesta, kassavirran epäsäännöllinen kulku vuoden aikana on seikka, joka on otettava huomioon näitä asiakirjoja ja maksuaikataulua laadittaessa.
Kansainväliset toimeksiannot
Ulkomaista liittymää sisältävät ulosottomenettelyt
Velkojan tai velallisen ulkomaalaisuus, velan syntyminen ulkomaan valuutan määräisenä tai ulosoton kohteena olevan omaisuuden kuuluminen ulkomaalaiselle edellyttää ulosottomenettelyssä ylimääräisiä menettelyvaiheita. Ulkomaista liittymää sisältävissä asioissa ylimääräiset menettelyvaiheet voivat tulla kyseeseen ulkomaisen tuomion tunnustamisen ja täytäntöönpanon (tenfiz), ulkomaille toimitettavan tiedoksiannon sekä valuuttamääräisen saatavan perinnän osalta. Alanyan kaltaisissa paikoissa, joissa ulkomaalaiset hankkivat kiinteistöjä ja matkailuyrityksiä on paljon, nämä vaiheet tulevat useammin samanaikaisesti kyseeseen, koska velallinen oleskelee ulkomailla ja saatava on syntynyt valuuttamääräisenä.
Ulkomaisten tuomioistuinten tuomioiden ja välitystuomioiden täytäntöönpano
Ulkomaisen tuomioistuimen tuomioon perustuen Turkissa ei voida suoraan aloittaa ulosottoperintää. Jotta tuomio voidaan panna täytäntöön, on ensin haettava tunnustamis- ja täytäntöönpanopäätös (tenfiz) toimivaltaiselta turkkilaiselta tuomioistuimelta. Täytäntöönpanokanteessa toimivaltainen tuomioistuin on lain sanamuodon mukaan yleinen alioikeus (asliye mahkemesi); käytännössä tämä tarkoittaa, että perheoikeuteen liittyviä ulkomaisia tuomioita lukuun ottamatta toimivaltainen tuomioistuin on yleinen siviilituomioistuin (asliye hukuk mahkemesi), ja perheoikeuteen liittyvissä tuomioissa toimivaltainen tuomioistuin on erillisestä laista johtuvan toimivaltasäännön vuoksi perhetuomioistuin. Toimivaltainen tuomioistuin on sen henkilön asuinpaikan tuomioistuin Turkissa, jota vastaan tunnustamista ja täytäntöönpanoa haetaan, tai jos tätä ei ole, hänen oleskelupaikkansa tuomioistuin, tai jos näitäkään ei ole, yksi Ankaran, Istanbulin tai Izmirin tuomioistuimista. Tunnustamis- ja täytäntöönpanopäätöksen antamisen jälkeen tuomio pannaan täytäntöön tuomioon perustuvassa ulosottomenettelyssä. Täytäntöönpano keskeytyy, jos tunnustamis- ja täytäntöönpanopäätöksestä valitetaan. Turkin osapuolena olevien kansainvälisten sopimusten määräykset ovat sovellettavilta osin voimassa.
Tunnustaminen ja täytäntöönpano ovat eri asioita: tunnustaminen varmistaa, että tuomio hyväksytään sitovana todisteena tai oikeusvoimaisena ratkaisuna, kun taas täytäntöönpanokelpoisuus edellyttää täytäntöönpanopäätöstä. Yksi niiden välisistä eroista on se, että täytäntöönpanossa vaadittua vastavuoroisuusedellytystä ei edellytetä tunnustamisessa. Ulkomaisen tuomion oikeusvoima- tai sitova todistusarvovaikutus alkaa siitä hetkestä, kun ulkomaisen tuomioistuimen tuomio on tullut lainvoimaiseksi.
Ulkomaisten välimiesratkaisujen täytäntöönpanoon sovelletaan erillistä järjestelmää, ja toimivaltasääntö poikkeaa tuomioistuinratkaisuja koskevasta säännöstä: ensisijaisesti toimivaltainen on se tuomioistuin, jonka osapuolet ovat kirjallisesti sopineet, ja jos tällaista sopimusta ei ole, toimivaltainen on sen osapuolen asuinpaikan tai oleskelupaikan tuomioistuin Turkissa, jota vastaan ratkaisu on annettu, tai jos näitäkään ei ole, sen paikan tuomioistuin, jossa täytäntöönpanon kohteena oleva omaisuus sijaitsee. Välimiesratkaisun täytäntöönpanoa varten riittää, että ratkaisu on tullut lainvoimaiseksi ja saanut täytäntöönpanokelpoisuuden tai että se on osapuolia sitova. Kieltäytymisperusteet on lueteltu erillisessä luettelossa, ja osassa niistä todistustaakka on sillä osapuolella, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan.
Tiedoksianto ulkomaille ja ulkomainen velallinen
Ulosottomenettelyssä ei ole erillistä tiedoksiantojärjestelmää; ulosotto- ja konkurssilaki viittaa suoraan tiedoksiantolakiin. Jos velallinen on ulkomailla, maksumääräys tai täytäntöönpanomääräys annetaan tiedoksi pääsääntöisesti asianomaisen valtion toimivaltaisen viranomaisen välityksellä. Jos vastaanottaja on Turkin kansalainen, tiedoksianto voidaan tehdä myös Turkin suurlähetystön tai konsulaatin välityksellä; tämä tapa on valinnainen.
Tässä tapauksessa sovellettava kolmenkymmenen päivän tiedoksiantopresumptio ei saa vaikutustaan itsestään, vaan se edellyttää kolmen edellytyksen täyttymistä samanaikaisesti: vastaanottajalle lähetetyn ilmoituksen on sisällettävä laissa säädetty varoitus, ilmoituksen tiedoksianto vastaanottajalle on dokumentoitava kyseisen maan lainsäädännön mukaisesti, ja vastaanottajan on oltava hakematta edustustosta asiakirjoja kolmenkymmenen päivän kuluessa. Jos vastaanottaja käy edustustossa mutta kieltäytyy vastaanottamasta asiakirjoja, sovellettavaksi ei tule presumptio, vaan ratkaiseva on pöytäkirjan laatimispäivä.
Ulkomailla toimitettava tiedoksianto ei pidennä laillisia määräaikoja; kuitenkaan ulosottomenettelyssä ei voida siirtyä seuraavaan vaiheeseen ennen kuin tiedoksianto on saatettu päätökseen. Vaikka tiedoksianto olisi toimitettu menettelysäännösten vastaisesti, jos vastaanottaja on saanut siitä tiedon, tiedoksiantoa pidetään pätevänä ja vastaanottajan ilmoittamaa tiedoksisaantipäivää pidetään tiedoksiantopäivänä; määräajat alkavat kulua tästä päivästä. Tiedoksiannon lainvastaisuuteen voidaan vedota tiedoksisaannista lukien seitsemän päivän kuluessa tehtävällä kantelulla, ja jos vastustamiselle varattu määräaika on tästä syystä menetetty, tiedoksisaannista lukien kolmen päivän kuluessa tehtävällä myöhästyneellä vastustamisella. Koska määräajat alkavat kulua tiedoksiantopäivästä ja lainvastaisen tiedoksiannon tapauksessa vastaanottajan ilmoittamasta tiedoksisaantipäivästä, näiden kahden päivämäärän dokumentointi määrittää määräajan laskennan alkamisen. Laissa edellytetään, että ulkomailla asuva velkoja ilmoittaa Turkissa sijaitsevan osoitteen; laki ei kuitenkaan liitä tähän seuraamusta, vaan presumption: jos osoitetta ei ilmoiteta, ulosottoviraston sijaintipaikkaa pidetään asuinpaikkana. Velallisen puolestaan edellytetään ilmoittavan vastustamisensa yhteydessä osoite Turkissa.
Ulkomaalaisen omistamat kiinteistöt, kiinnitys ja ulosmittaus
Ulkomaalaisten luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden Turkissa omistamiin kiinteistöihin voidaan yleisten säännösten mukaan kohdistaa ulosmittaus ja perustaa kiinnitys, lukuun ottamatta omistuksen hankintaan liittyvää erityisjärjestelyä. Laki sisältää tässä kohdin selkeän säännöksen: ulkomaalaisten luonnollisten henkilöiden sekä ulkomaisissa valtioissa niiden omien lakien mukaan perustettujen oikeushenkilöinä toimivien kauppayhtiöiden hyväksi kiinteistökiinnityksen perustamisessa ei sovelleta pykälässä säädettyjä hankintarajoituksia. Kiinteistöön kohdistuva ulosmittaus merkitään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.
Sen sijaan myyntivaiheessa rajoitukset tulevat jälleen esiin. Lain rahaksi muuttamista koskeva vapautus sisältyy ainoastaan Turkissa perustettuja ulkomaalaispääomaisia yhtiöitä koskevaan säännökseen; ulkomaalaisten luonnollisten henkilöiden osalta tällaista vapautusta ei ole. Tästä syystä ulkomaalainen luonnollinen henkilö on myös kiinnityksen rahaksi muuttamisen yhteydessä huutokaupassa kiinteistön hankintaa koskevien rajoitusten alainen. Näihin rajoituksiin kuuluvat ainoastaan tiettyjen maiden kansalaisuutta koskeva edellytys, enintään kolmekymmentä hehtaaria henkilöä kohden, asianomaisen piirikunnan yksityisomistukseen soveltuvan pinta-alan kymmenen prosentin raja sekä sotilaallisia kieltoalueita koskevat rajoitukset. Ulkomaiset kauppayhtiöt voivat hankkia kiinteistöjä ainoastaan erityislakien säännösten nojalla; muut ulkomaiset oikeushenkilöt eivät voi hankkia kiinteistöjä.
Näiden rajoitusten vastaisen hankinnan seuraamus ei ole kiinteistön omistusoikeuden automaattinen pätemättömyys vaan kiinteistön realisointi: jos omistaja ei rikkomuksen johdosta luovuta kiinteistöä enintään yhden vuoden määräajassa, viranomainen realisoi kiinteistön ja muuttaa sen rahaksi. Tästä syystä näiden rajoitusten soveltuminen on arvioitava etukäteen kiinnityksen rahaksi muuttamisen tai kiinteistön myynnin yhteydessä.
Ulkomaanvaluuttasaatavat
Jos saatava on syntynyt ulkomaan valuutassa, arvioidaan erikseen, missä valuutassa ulosottomenettely toteutetaan ja minkä päivän kurssin mukaan määrä lasketaan. Tässä arvioinnissa lainmukaisena kriteerinä on, sisältyykö sopimukseen maksuvelvoite samassa valuutassa.
Jos sopimuksessa ei ole maksuvelvoitetta samassa valuutassa, velallinen voi maksaa velan myös Turkin valuutassa maksupäivän käyvän kurssin mukaan. Jos tällaista ehtoa ei ole ja velkaa ei ole maksettu eräpäivänä, velkoja voi vaatia velan suorittamista joko samassa valuutassa tai Turkin valuutassa eräpäivän tai tosiasiallisen maksupäivän käyvän kurssin mukaan. Sen sijaan jos sopimuksessa on maksuvelvoite samassa valuutassa, molemmat mahdollisuudet poistuvat ja velka maksetaan samassa valuutassa eli ulkomaan valuuttana. Toisin sanoen velallisen valintaoikeus ja velkojan oikeus valita kurssipäivä ovat saman säännöksen kaksi puolta, ja molemmat riippuvat samasta ehdosta.
Ulosottopyynnössä on lain mukaan pakollista ilmoittaa saatavan määrä Turkin valuutassa, korkoa tuottavien saatavien osalta koron määrä ja sen alkamispäivä, ja jos saatava on ulkomaanvaluuttaan perustuva, myös se, minkä päivän kurssin mukaan sitä vaaditaan, sekä korko; ulosottoviranomainen tarkistaa ulosottopyynnön lainmukaiset edellytykset. Käytännössä tämän kohdan puutteellinen tai virheellinen ilmoittaminen voi johtaa vaikeasti korjattaviin seurauksiin. Jos sopimuksessa on määräyksiä kurssista ja maksupaikasta, otetaan huomioon myös näiden määräysten pätevyys ja sovellettavuus.
Arviointiperusteet
Ulosotto- ja konkurssimenettelyn arviointiperusteet
Täytäntöönpanomenettelyssä noudatettava menettely määräytyy sen mukaan, mihin asiakirjaan saatava perustuu, mikä on velallisen oikeudellinen asema, onko vakuutta olemassa ja missä vaiheessa täytäntöönpanoasia on. Ensimmäisessä arvioinnissa voidaan tarkastella yhdessä täytäntöönpanoasian asiakirja-aineistoa, maksu- tai ulosottomääräystä, tiedoksiantoasiakirjoja ja kulumaan alkaneita määräaikoja.
Velkojan osalta täytäntöönpanomenettelyn valintaa, turvaamistoimen tarvetta ja ulosmitattavan omaisuuden määrittämistä sekä velallisen osalta vastustamisen ja kantelun määräaikoja, varallisuusilmoitusvelvollisuutta ja ulosmittauskelvotonta omaisuutta koskevia oikeussuojakeinoja arvioidaan tapauskohtaisesti.
Tapauksissa, joissa on kiinteistökiinnitys, pantin rahaksimuuttamismenettely, sopimustaulukon sisältö, arvonmääritys ja myynti-ilmoituksen tiedoksianto on laissa sidottu erillisiin määräaikoihin ja erillisiin oikeussuojakeinoihin. Tapauksissa, joissa on ulkomainen velkoja tai velallinen, arvioidaan lisäksi tiedoksiantoa ulkomaille, ulkomaisten päätösten täytäntöönpanoa ja ulkomaanvaluutan määräisen saatavan täytäntöönpanoa.
Toimiston toimialaan kuuluvat ulosotto- ja konkurssioikeudesta johtuvat riita-asiat. Voit pyytää tapaamista ottamalla yhteyttä yhteystietosivun kautta.
Usein kysyttyä
Usein kysytyt kysymykset
Sain maksumääräyksen. Mitä minun on tehtävä ja missä ajassa?
Määräaika ja toimivaltainen viranomainen riippuvat siitä, millä tavalla ulosotto on pantu vireille. Yleisessä ulosottomenettelyssä velallinen voi vastustaa asiaa seitsemän päivän kuluessa maksukehotuksen tiedoksiannosta tekemällä vastustuksen ulosottotoimistolle; määräajassa tehty vastustus keskeyttää ulosoton automaattisesti. Vaihtoseteleihin ja muihin juokseviin asiakirjoihin perustuvassa ulosottomenettelyssä määräaika on viisi päivää, ja vastustus tehdään suoraan ulosottotuomioistuimelle; tämä vastustus ei keskeytä muita ulosottotoimia kuin myyntiä, joten myynti keskeytyy mutta ulosmittaus jatkuu. Tuomioon perustuvassa ulosotossa täytäntöönpanomääräystä on noudatettava seitsemän päivän kuluessa, eikä ulosottoa voida keskeyttää vastustamalla; velallinen voi pyytää ulosoton lykkäämistä. Jos määräaika jää noudattamatta, ulosotto tulee lainvoimaiseksi ja mahdollisuus vastustaa saatavaa poistuu pääsääntöisesti. Siksi ensimmäiseksi on selvitettävä, onko hallussa oleva asiakirja maksukehotus vai täytäntöönpanomääräys ja mikä on sen tiedoksiantopäivä.
Olen esittänyt vastustuksen; mitä velkoja voi tehdä?
Määräajassa tehty muistutus keskeyttää täytäntöönpanon, ja velkojan on käännyttävä tuomioistuimen puoleen. Jos velkojalla on hallussaan asiakirja, joka sisältää oikeaksi myönnetyn allekirjoituksen tai notaarin vahvistaman velan tunnustamisen, taikka viranomaisten säädetyn menettelyn mukaisesti antama kuitti tai asiakirja, hän voi vaatia ulosottotuomioistuimelta muistutuksen poistamista kuuden kuukauden kuluessa muistutuksen tiedoksiannosta velkojalle; jos tämä määräaika ylittyy, hän ei voi saman saatavan osalta aloittaa uutta täytäntöönpanoa ilman tuomiota. Jos tällaista asiakirjaa ei ole, hän nostaa yleisessä tuomioistuimessa kanteen muistutuksen kumoamiseksi yhden vuoden kuluessa muistutuksen tiedoksiannosta velkojalle; vaikka tämä määräaika ylittyisi, oikeus nostaa saatavaa koskeva kanne yleisten säännösten mukaisesti säilyy. Väärän menettelytavan valitseminen johtaa vaatimuksen hylkäämiseen. Molemmissa kanteissa voidaan toisen osapuolen vaatimuksesta tuomita korvausta, joka on vähintään kaksikymmentä prosenttia saatavasta; edellytykset eivät kuitenkaan ole samat: kun muistutus poistetaan lopullisesti, velallinen tuomitaan korvaukseen, jos vaatimus hyväksytään asiaperusteilla, ja velkoja, jos se hylätään samoilla perusteilla, eikä tässä edellytetä vilpillistä mieltä; muistutuksen kumoamista koskevassa kanteessa taas velallisen osalta riittää muistutuksen perusteettomuus, kun taas velkoja on korvausvastuussa vain, jos hänet katsotaan täytäntöönpanossaan oikeudettomaksi ja vilpilliseksi.
Kuinka suuri osa palkastani voidaan ulosmitata?
Laki säätää palkkaa ja vastaavia tuloja koskevasta osittaisesta ulosmittausjärjestelmästä; tässä neljännesosuus ei kuitenkaan ole velallista suojaava yläraja, vaan ulosmitattavan vähimmäismäärän osoittava alaraja. Lain sanamuodon mukaan ulosmitattava määrä ei saa olla pienempi kuin neljännes tulosta. Määrää, jonka ulosottomies on arvioinut velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten, ei alenneta tämän rajan alapuolelle. Laki ei tässä kohdin säädä elatusapusaamisille erillistä osuutta; käytäntö, jonka mukaan neljännesrajaa ei sovelleta elatusapusaamisten perintään, ei perustu lain tekstiin vaan tuomioistuinratkaisuihin. Laissa säädetään nimenomaisesti etusijajärjestyksestä: jos ulosmittauksia on useita, ne asetetaan järjestykseen, eikä seuraavan ulosmittauksen vähennystä voida aloittaa ennen kuin etusijalla olevan ulosmittauksen vähennys on päättynyt. Myös vähimmäispalkkatasoisten tulojen suojaamista koskeva käytäntö perustuu tuomioistuinratkaisuihin, ei lain tekstiin. Jos ulosmittauksen katsotaan olevan lainvastainen, asiasta on tehtävä ulosottoa koskeva valitus seitsemän päivän kuluessa siitä, kun toimenpiteestä on saatu tieto. Sopimukset, joilla tästä suojasta luovutaan etukäteen, ovat pätemättömiä.
Voidaanko kotini ulosmitata?
Laki lukee velallisen olosuhteisiin soveltuvan asunnon ulosmittauskelvottomiin varoihin. Tämä suoja ei kuitenkaan ole rajoittamaton: se, voidaanko asunnon katsoa soveltuvan velallisen olosuhteisiin, arvioidaan kussakin yksittäistapauksessa. Kiinteistöjen osalta, joiden arvo ylittää tämän rajan, laissa säädetään erillisestä menettelystä — asunto myydään ja myyntihinnasta jätetään velalliselle määrä, jolla hän voi hankkia olosuhteisiinsa soveltuvan asunnon. Jos kiinteistöön kohdistuu lisäksi kiinnitys, pantin rahaksimuuttomenettelyllä on tästä suojasta poikkeavat seuraukset. Jos ulosmittaus on toimitettu omaisuuteen, jonka katsotaan olevan ulosmittauskelvotonta, on käytettävä şikâyet-menettelyä eikä itiraz-menettelyä; ulosmittauksen sallittavuutta arvioi ensisijaisesti ulosottomies.
Ulosmitattu esine on minun — mitä voin tehdä?
Kolmannen, ulosmitatun omaisuuden kuuluvan hänelle, keino asian saattamiseksi tuomioistuimen käsiteltäväksi on omistusvaade. Määräaika on seitsemän päivää; sen alkamisajankohta on tilanteen mukaan tiedoksisaantipäivä ulosmittauksesta, täytäntöönpanotuomioistuimen ratkaisun julistaminen tai tiedoksianto taikka ulosottomiehen asettama määräaika. Koska se, kenen hallussa omaisuus on, ratkaisee, kummalla osapuolella näyttötaakka on, se, että ulosmittauspöytäkirjaan merkitään, missä ja kenen hallussa omaisuus on, vaikuttaa tässä asiassa välittömästi.
Ovatko akordi ja konkurssin lykkäys sama asia?
Ei. Konkurssin lykkäystä koskeva instituutio kumottiin vuonna 2018 lailla nro 7101, kun taas akordi uudistettiin olennaisesti; Turkin kauppalain asiaa koskevan säännöksen otsikko muutettiin myös ”konkurssin lykkäyksestä” ”akordiksi”. Lain voimaantulopäivänä vireillä olleisiin vaatimuksiin sovelletaan kuitenkin edelleen vaatimuksen esittämispäivänä voimassa olleita säännöksiä. Akordissa velalliselle myönnetään ensin kolmen kuukauden väliaikainen määräaika; tätä määräaikaa voidaan jatkaa enintään kahdella kuukaudella, eikä sen kokonaiskesto saa ylittää viittä kuukautta. Jos edellytykset täyttyvät, siirrytään yhden vuoden lopulliseen määräaikaan; erityisen vaikeissa tilanteissa sitä voidaan jatkaa enintään kuudella kuukaudella. Määräajan aikana velallista vastaan ei voida aloittaa mitään täytäntöönpanomenettelyä, julkiset saatavat mukaan lukien, eikä väliaikaista ulosmittausta koskevia päätöksiä panna täytäntöön. Etuoikeutettujen työntekijä- ja elatussaatavien osalta voidaan kuitenkin toimittaa ulosmittaus, kun taas panttisaatavien osalta täytäntöönpanomenettelyä voidaan jatkaa, mutta pantatun omaisuuden myyntiä ei voida toteuttaa. Jos ehdotus hyväksytään laissa säädetyllä enemmistöllä ja tuomioistuin vahvistaa sen, akordista tulee sitova. Nykyisin uudelleenjärjestelykeinona on pääsääntöisesti akordi; pääomayhtiöiden ja osuuskuntien osalta myös sovintomenettelyyn perustuva uudelleenjärjestely on voimassa. Vanhoissa lähteissä konkurssin lykkäystä koskevat selitykset eivät vastaa nykytilaa.
Voinko käynnistää Turkissa ulosottomenettelyn ulkomaisen tuomioistuimen ratkaisun perusteella?
Suoraan se ei ole mahdollista. Ulkomaisen tuomioistuimen ratkaisun täytäntöönpano Turkissa edellyttää, että toimivaltainen turkkilainen tuomioistuin antaa tenfiz-päätöksen; tenfizin jälkeen ratkaisu pannaan täytäntöön ilamlı takip -menettelyllä. Toimivaltainen tuomioistuin on pääsääntöisesti asliye hukuk -tuomioistuin ja perheoikeutta koskevissa ratkaisuissa perheoikeustuomioistuin. Tenfiz-päätökseen hakeminen muutosta keskeyttää sen täytäntöönpanon. Tanıma puolestaan mahdollistaa sen, että ratkaisu hyväksytään sitovana todisteena tai oikeusvoimaisena ratkaisuna, eikä se tarkoita täytäntöönpanokelpoisuutta; tenfizissä vaadittavaa vastavuoroisuuden edellytystä ei tanımassa vaadita. Ulkomaisten välitystuomioiden tenfiz noudattaa omaa järjestelmäänsä, ja toimivaltainen tuomioistuin on ensisijaisesti sen paikkakunnan tuomioistuin, jonka asianosaiset ovat kirjallisesti sopineet. Jos velallinen on ulkomailla, sovelletaan lisäksi ulkomaan tiedoksiantomenettelyä, ja tämä vaihe käytännössä pidentää täytäntöönpanon kestoa.
Tällä sivulla esitetyt selostukset ovat yleistä tiedottamista, eivätkä ne ole oikeudellinen lausunto tai neuvo. Koska kunkin yksittäisen tapauksen olosuhteet ovat erilaiset, oikeudellinen arviointi on tehtävä tapauskohtaisesti.
Sivulla esitetyt tiedot on julkaistu Turkin asianajajaliiton mainontakieltoa koskevan asetuksen puitteissa toimiston toimialoista tiedottamiseksi siten, että ne eivät tarkoita erikoistumista; tarkoituksena ei ole hankkia toimeksiantoja.
Tämän sivun katsominen tai yhteydenotto sivulla olevien linkkien taikka yhteystietojen kautta ei tarkoita, että asianajajan ja yhteyttä ottaneen välille olisi syntynyt toimeksianto- tai valtuutussuhde, eikä sitä, että toimeksianto on otettu vastaan.
Sivun tiedot ja määräajat on laadittu syyskuun 5 päivänä 2026 voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti. Koska lainsäädäntö voi muuttua, määräaikojen laskenta on kussakin tapauksessa tehtävä ajantasaisen lain tekstin perusteella.
Ulosotto- ja konkurssioikeudessa noudatettava menettely voi vaihdella saatavan luonteen, perustana olevien asiakirjojen, velallisen oikeudellisen aseman ja täytäntöönpanomenettelyn aikana suoritettujen toimenpiteiden mukaan. Tämän vuoksi on tärkeää vaatia saatavaa asianmukaisessa ulosottomenettelyssä, seurata huolellisesti väitteiden ja hakemusten määräaikoja sekä suorittaa tarvittavat toimenpiteet ajallaan.
Merve Kartal
Asianajaja