Alanyan perintöasianajaja ja perintöoikeus

Perintöoikeudelliset riidat eivät useinkaan rajoitu yhteen vaatimukseen. Perillisten ja jäämistön selvittäminen, perinnön vastaanottaminen tai perinnöstä luopuminen, lakiosien turvaaminen, testamentin pätevyys ja jäämistöön kuuluvien kiinteistöjen jakaminen voivat tulla esiin toisiinsa liittyvinä kysymyksinä. Osa näistä vaatimuksista raukeaa, jos niitä ei esitetä laissa säädettyjen määräaikojen kuluessa.

Alanyassa eri maista tulevien henkilöiden kiinteistönhankinta ja asettautuminen ovat johtaneet siihen, että kansainvälinen liittymä on perintöasioissa yleinen tilanne. Ulkomailla asuvat perilliset, ulkomaan kansalaisina olevat perittävät, ulkomailla laaditut asiakirjat ja eri maissa sijaitseva omaisuus ovat seikkoja, joita näissä asioissa on lisäksi arvioitava.

Tällä sivulla käsitellään yleispiirteisesti perintöoikeudessa usein vastaan tulevia riitoja, menettelyn keskeisiä vaiheita, kuolemanvaraismääräyksiä sekä kansainvälisen liittymän sisältäviä perintöasioita koskevia periaatteita. Koska kunkin riidan olosuhteet ovat erilaiset, oikeudellinen arviointi on tehtävä konkreettisen tapauksen perusteella.

Eski taş evin kapısı ve merdiveni

Keskeiset palvelualueet

Perintöoikeuden keskeiset riita-asiat

Perintöoikeuteen perustuvat vaatimukset perustuvat eri oikeusperustoihin, niihin sovelletaan eri määräaikoja ja niitä käsitellään eri tuomioistuimissa. Jäämistön määrittämistä koskevat vaatimukset sekä lakiosan suojaamista tai oikeustoimen kumoamista koskevat vaatimukset eivät kuulu saman menettelyn piiriin.

01

Perinnönsaajatodistus ja jäämistön määrittäminen

Perintötodistus on asiakirja, joka osoittaa, keitä perilliset ovat ja mitkä ovat heidän perintöosuutensa. Tietoa siitä, haetaanko asiakirja julkiselta notaarilta vai tuomioistuimelta, tilanteista, joissa julkinen notaari ei voi antaa asiakirjaa, sekä asiakirjan riitauttamiskeinosta on sivulla miten perintötodistus (veraset ilamı, mirasçılık belgesi) hankitaan.

Asiakirjassa esitetyt osuudet perustuvat lain mukaiseen perimysjärjestykseen. Verisukulaisten osalta otetaan huomioon kolme ryhmää (zümre): ensimmäiseen ryhmään kuuluvat perittävän jälkeläiset, toiseen ryhmään perittävän vanhemmat ja heidän jälkeläisensä, jos perittävällä ei ole jälkeläisiä, ja kolmanteen ryhmään isovanhemmat ja heidän jälkeläisensä, jos vanhempia tai heidän jälkeläisiään ei ole. Eloonjäänyt puoliso saa osuuden sen mukaan, minkä ryhmän kanssa hän perii: jos hän perii jälkeläisten kanssa, hänen osuutensa on neljännes perinnöstä; jos hän perii vanhempien ryhmän kanssa, puolet; jos hän perii isovanhempien ja heidän lastensa kanssa, kolme neljäsosaa; ja jos näitäkään ei ole, koko perintö siirtyy puolisolle. Jos henkilö kuolee jättämättä perillisiä, perintö siirtyy valtiolle.

Kuolinpesän laajuuden määrittäminen on erillinen vaihe. Kiinteistöt, pankkitilit, ajoneuvot, yhtiöosuudet ja saatavat sekä perittävän velat otetaan huomioon kuolinpesää arvioitaessa. Kuolinpesän selvittämiseen liittyvät toimet antavat perillisille mahdollisuuden määrittää omaisuuden laajuuden, mutta ne eivät yksinään ratkaise kuolinpesään liittyviä omistusriitoja.

02

Lakiosa ja lakiosan loukkauksen vuoksi tehtävä vähennys (tenkis)

Tietyt perittävän elinaikanaan tekemät vastikkeettomat luovutukset tai kuolemanvaraiset määräykset voivat loukata laissa tietyille perillisille turvattua lakiosaa. Lakiosaan oikeutettuja perillisiä ovat rintaperilliset, vanhemmat ja eloonjäänyt puoliso; sisarusten lakiosaoikeus poistettiin vuonna 2007. Jos lakiosaan oikeutettuja perillisiä ei ole, perittävä voi määrätä koko omaisuudestaan kuolemanvaraisesti.

Lakiosa on laissa määritelty osuus lakimääräisestä perintöosasta: rintaperillisille puolet lakimääräisestä perintöosasta, kummallekin vanhemmalle neljännes ja eloonjääneelle puolisolle, jos hän perii yhdessä rintaperillisten tai vanhempien ryhmän kanssa, koko lakimääräinen perintöosa, muissa tapauksissa kolme neljäsosaa. Perittävä, jolla on rintaperillisiä, vanhempia tai puoliso perillisinä, voi määrätä kuolemanvaraisesti vain siitä omaisuutensa osasta, joka jää lakiosien ulkopuolelle.

Kaikki vastikkeettomat luovutukset eivät ole lakiosan täydennyksen kohteena. Laissa luetellaan tyhjentävästi lakiosan täydennykseen kuuluvat elinaikaiset luovutukset, ja soveltamisalan ulkopuolelle jätetään vuoden kuluessa ennen kuolemaa tavan mukaan annetut lahjat.

Oikeus nostaa kanne määräysten sovittelemiseksi raukeaa yhden vuoden kuluttua siitä, kun perillinen sai tiedon siitä, että hänen lakiosaansa Turkin oikeuden mukaan (osuus jäämistöstä) on loukattu, ja joka tapauksessa kymmenen vuoden kuluttua testamenttien osalta testamentin avaamisesta ja muiden määräysten osalta perinnön avautumisesta. Vaikka nämä määräajat olisivat kuluneet, sovitteluvaatimus voidaan aina esittää väitteenä. Lakiosan Turkin oikeuden mukaan (osuus jäämistöstä) osuuksista ja laskelman vaiheittaisesta tekemisestä katso sivu miten lakiosa Turkin oikeuden mukaan (osuus jäämistöstä) lasketaan.

03

Muris-muvaza ja lainhuudon kumoaminen

Väite, jonka mukaan perittäjä on pyrkinyt salaamaan omaisuutta perillisiltään ja luovuttanut tosiasiassa lahjoitettavaksi tarkoittamansa kiinteistön muun oikeustoimen, kuten kaupan tai kuolemaan asti voimassa olevan hoito- ja elatussopimuksen, muodossa, arvioidaan käytännössä muris-muvazaan soveltuvaksi.

Yargıtay arvioi tässä yhteydessä yhdessä muun muassa seuraavia seikkoja: maan ja alueen tavat ja perinteet, yhteiskunnalliset suuntaukset, tapahtumien tavanomainen kulku, se, onko perittäjällä ollut oikeutettua ja kohtuullista syytä tehdä sopimus, onko vastaajalla ollut maksukykyä, kauppahinnan ja sopimusajankohdan todellisen arvon välinen ero sekä osapuolten ja perittävän välinen henkilökohtainen suhde. Myös luovutetun omaisuuden osuus perittävän koko varallisuudesta voi käytännössä olla ratkaiseva. Sitä vastoin se, että perittäjä on elinaikanaan tehnyt hyväksyttävän jaon, jossa on otettu huomioon oikeuksien tasapaino ja joka kattaa kaikki perilliset, luetaan seikkoihin, joiden perusteella katsotaan, ettei omaisuutta ole pyritty salaamaan perillisiltä.

Tämän kanteen voi nostaa jokainen perillinen, jonka perintöoikeutta on loukattu, riippumatta siitä, onko hänellä oikeutta lakiosaan. Koska perillisten välillä ei ole pakollista prosessiyhteyttä, jokainen perillinen voi yksin vaatia lainhuudon kumoamista ja rekisteröintiä oman perintöosuutensa mukaisessa suhteessa. Henkilö, joka on lainmukaisesti luopunut perinnöstä, ei voi nostaa tätä kannetta.

04

Perinnön jakaminen ja yhteisomistuksen päättäminen

Kun perillisiä on useita, perinnön siirtyessä syntyy perillisten välille jakoon asti yhteisomistus, joka kattaa kaikki jäämistöön kuuluvat oikeudet ja velat. Perilliset omistavat jäämistön yhdessä ja käyttävät siihen kuuluvia oikeuksia yhdessä; hallinto- ja määräämistoimissa edellytetään pääsääntöisesti yksimielisyyttä.

Perilliset voivat sopia jaosta keskenään; jakosopimus on pätevä vain, jos se tehdään kirjallisesti, eikä kiinteistöjä sisältävältä jakosopimukselta edellytetä virallista muotoa. Sen sijaan sopimus, jolla perillinen luovuttaa perintöosuutensa kolmannelle osapuolelle, on laadittava notaarin toimesta.

Jos sopimukseen ei päästä, voidaan perinnön jakamista tai olosuhteiden mukaan yhteisomistuksen päättämistä koskevaan menettelyyn ryhtyä. Jos yksimielisyysvaatimus estää menettelyn etenemisen, yksi perillisistä voi myös vaatia, että jäämistöön kuuluvien omaisuuserien kokonaan tai osittain muodostama yhteisomistus muutetaan osaomistukseksi.

Kiinteistön jakaminen sellaisenaan ei ole mahdollista, jolloin jakaminen myynnin kautta voi tulla ajankohtaiseksi. Kenelle kanne nostetaan, järjestys luontoissajaon ja myynnin välillä, vain perillisten kesken suoritettava ensimmäinen huutokauppa 31 heinäkuuta 2026 lähtien sekä ennen kannetta pakollinen sovittelu, katso sivu yhteisomistuksen purkaminen tuomioistuimessa.

Vaihe vaiheelta

Miten perintöprosessi etenee?

01

Perillisten ja jäämistön määrittäminen

Prosessin alussa perilliset selvitetään väestörekisteritietojen avulla ja kuolinpesän laajuutta tutkitaan kiinteistörekisteri-, pankki- ja muiden rekisteritietojen avulla. Sen selvittäminen, onko perinnönjättäjällä velkoja tai vireillä olevia oikeussuhteita, on tärkeää erityisesti arvioitaessa sellaisia vaihtoehtoja kuin perinnöstä luopuminen ja virallisen perukirjan laatiminen.

Tässä vaiheessa testamentin löytyessä noudatetaan erillistä menettelyä. Vainajan kuoleman jälkeen löytynyt testamentti on pätevyydestään riippumatta viipymättä luovutettava toimivaltaiselle rauhantuomarille; testamentin laatijan, säilyttäjän, muulla tavoin haltuunsa saaneen tai vainajan omaisuuden joukosta löytäneen henkilön on täytettävä tämä velvollisuus heti saatuaan tiedon kuolemasta, ja muussa tapauksessa hän vastaa tästä aiheutuvasta vahingosta. Testamentti avataan pätevyydestään riippumatta kuukauden kuluessa sen luovuttamisesta vainajan asuinpaikan toimivaltaisen rauhantuomarin toimesta, ja se luetaan asianosaisille. Jokaiselle perintöön oikeutetulle toimitetaan kuolinpesän kustannuksella oikeaksi todistettu jäljennös testamentin häntä koskevista osista; niille, joiden olinpaikkaa ei tiedetä, tiedoksianto toimitetaan kuulutuksella. Testamentin avaamisella tarkoitetaan tätä toimenpidettä, ja siitä alkaa testamentin kumoamista ja lakiosan täydentämistä koskevissa kanteissa sovellettava kymmenen vuoden preklusiivinen määräaika.

02

Perinnön siirtyminen, perinnöstä luopuminen ja virallinen perukirja

Perintö siirtyy perillisille lain nojalla perinnönjättäjän kuollessa; perillisten ei tarvitse erikseen antaa hyväksymisilmoitusta. Lakimääräiset ja testamentilla määrätyt perilliset voivat kuitenkin luopua perinnöstä laissa säädetyin edellytyksin.

Tätä varten on kolmen kuukauden määräaika. Tietoa määräajan alkamisesta sekä siitä, mihin ja missä muodossa perinnöstä luopumisilmoitus tehdään, on sivulla miten perinnöstä luopuminen tehdään.

Tapauksissa, joissa perinnön todellista varallisuutta ja velkoja ei tunneta, perinnöstä luopumiseen oikeutettu perillinen voi pyytää virallisen luettelon laatimista. Pyyntö on esitettävä kuukauden kuluessa noudattaen perinnöstä luopumista koskevaa menettelyä; yhden perillisen esittämä pyyntö vaikuttaa myös muihin perillisiin. Virallisen luettelon laatimisen ajan perinnönjättäjän velkojen vuoksi ei voida panna vireille ulosottoa, eikä vanhentumisaika kulu tänä aikana. Kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta vireillä olevien oikeudenkäyntien käsittelyä ei voida jatkaa eikä uusia kanteita nostaa.

Kun luettelo on valmistunut, perillinen voi valita jonkin seuraavista vaihtoehdoista: luopua perinnöstä, pyytää virallista selvitystilaa, hyväksyä perinnön luettelon mukaisesti tai hyväksyä perinnön ehdoitta. Jos perillinen ei tässä vaiheessa anna ilmoitusta määräajassa, hänen katsotaan hyväksyneen perinnön luettelon mukaisesti.

Luettelon mukaisen hyväksymisen tapauksessa perilliselle siirtyvät pääsääntöisesti vain luetteloon merkityt velat. Tämä rajoitus koskee kuitenkin velkojen laajuutta, ei vastuuseen käytettävää omaisuutta: perillinen vastaa luetteloon merkityistä veloista sekä pesän varoilla että omalla omaisuudellaan. Jos perillinen ei halua vastata perinnön veloista lainkaan, hänen tulee harkita luettelon mukaista hyväksymistä sijasta virallista selvitystilaa tai perinnöstä luopumista. Virallisen selvitystilan tapauksessa perilliset eivät vastaa perinnön veloista. Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan ole mahdollinen kaikissa asioissa: virallista selvitystilaa koskevaa pyyntöä ei oteta huomioon, jos joku yhteisperillisistä on hyväksynyt perinnön.

03

Perinnönjako, sovittelu ja oikeudenkäyntivaihe

Jos perilliset pääsevät keskenään sopimukseen, voidaan laatia perinnönjakosopimus. Jos sopimukseen ei päästä, riidan luonteesta riippuen voidaan käyttää erilaisia oikeudellisia keinoja, kuten perinnön jakamista, yhteisomistuksen purkamista, lakiosan täydennystä koskevaa tenkis-vaatimusta, perinnönjättäjän kollusiiviseen järjestelyyn (muris muvazaası) perustuvaa kiinteistön rekisterimerkinnän kumoamista ja uudelleen rekisteröintiä koskevaa kannetta tai kuolemanvaraisen oikeustoimen kumoamista koskevaa kannetta.

Irtaimen ja kiinteän omaisuuden jakamista sekä yhteisomistuksen purkamista koskevissa riidoissa sovitteluun on ennen kanteen nostamista turvauduttava, ja sovitteluun turvautuminen on tällöin oikeudenkäynnin edellytys. Sen sijaan lakiosan täydennystä koskevat tenkis-vaatimukset, perinnönjättäjän kollusiiviseen järjestelyyn (muris muvazaası) perustuvat kiinteistön rekisterimerkinnän kumoamista ja uudelleen rekisteröintiä koskevat kanteet, kuolemanvaraisen oikeustoimen kumoamista koskevat vaatimukset sekä perillisyystodistusta koskeva vaatimus eivät kuulu tämän oikeudenkäynnin edellytyksen piiriin. Jos sovittelussa päästään sopimukseen, sopimusasiakirjalle on hankittava täytäntöönpanokelpoisuutta koskeva vahvistus. Kiinteistön luovutusta koskevan sopimusasiakirjan perusteella voidaan vahvistuksen jälkeen pyytää suoraan rekisteröintiä kiinteistörekisteriviranomaiselta.

Toimivallan osalta yhteisomistuksen purkaminen tuomioistuimessa ja jäämistön jako sekä perintötodistus, jäämistön suojaamistoimet ja perinnöstä luopumisen ilmoitus kuuluvat turkkilaiselle siviiliasioiden sovintotuomioistuimelle. Kanne määräysten sovittelemiseksi, omistusoikeuskirjauksen kumoaminen ja uusi kirjaus perinnönjättäjän valeoikeustoimen vuoksi, testamentin kumoaminen ja perintöön perustuva saantikanne käsitellään ensimmäisen asteen siviilituomioistuimessa. Myös alueellisessa toimivallassa on ero: jäämistön jaossa, kuolemanvaraisten määräysten kumoamisessa ja määräysten sovittelemiseksi nostettavissa kanteissa perinnönjättäjän viimeisen asuinpaikan tuomioistuin on yksinomaisesti toimivaltainen, kun taas kiinteistöä koskevissa omistusoikeuskirjauksen kumoamis- ja uudelleenkirjaamisasioissa sekä yhteisomistuksen purkamisasioissa kiinteistön sijaintipaikan tuomioistuin on yksinomaisesti toimivaltainen. Viimeisen asuinpaikan tuomioistuimen yksinomainen toimivalta ei rajoitu vain lueteltuihin kannetyyppeihin; jakosopimuksen pätemättömyys, perintöön perustuva saantikanne ja perillisten väliset jäämistön hallinnosta johtuvat kanteet sekä kaikki perillisiä vastaan nostettavat kanteet jäämistön lopulliseen jakoon saakka kuuluvat myös tämän piiriin.

Nämä säännöt johtavat konkreettisesti seuraavaan tulokseen: sellaisen perittävän jäämistön jakamista, perintöosuuden alentamista ja kuolemanvaraismääräyksen kumoamista koskevat kanteet, jonka viimeinen asuinpaikka on ollut Alanya, käsitellään Alanyan tuomioistuimissa; jos kiinteistö sijaitsee Alanyan rajojen sisällä, myös kiinteistön omistusoikeuden kirjaamisen kumoamista ja rekisteröintiä sekä yhteisomistuksen päättämistä koskevissa kanteissa sama tuomioistuin on yksinomaan toimivaltainen.

Oikeudenkäynnin aikana voidaan arvioida esimerkiksi lainhuuto- ja muita kiinteistörekisteritietoja, osapuolten välisiä asiakirjoja, todistajien kertomuksia, asiantuntijalausuntoja ja tarvittaessa paikalla toimitettavan katselmuksen tuloksia.

04

Perintö- ja verotoimet

Perillisyystodistuksen saamisen jälkeen jäämistöön kuuluvat kiinteistöt voidaan rekisteröidä perillisten nimiin. Omistusoikeuden siirron rekisteröinti tehdään odottamatta perintö- ja siirtoveron määräämistä; tässä vaiheessa veroviranomaiselta ei vaadita verojen suorittamista koskevaa selvitystä. Rekisteröintipäivästä lukien tulos on ilmoitettava asianomaiselle veroviranomaiselle viimeistään viidentoista päivän kuluessa. Sen sijaan kiinteistön myyminen, lahjoittaminen tai siihen esineoikeuden perustaminen rekisteröinnin jälkeen edellyttää veron täydellistä maksamista; kiinteistörekisterivirkamiehet eivät voi tehdä luovutus- ja siirtotoimia ilman veroviranomaisen antamaa verojen suorittamista koskevaa selvitystä.

Laki ei ole soveltanut tätä säännöstä tiukasti. Jos verovelvollinen asettaa kertyneen veron vakuudeksi 6183 lain mukaisen vakuuden, osa tai kaikki perintönä siirtyvistä kiinteistöistä voidaan sallia luovutettaviksi ja siirrettäviksi. Tämä mahdollisuus voi muodostaa vaihtoehdon koko veron maksamiselle kerralla sellaiselle perilliselle, jonka on myytävä kiinteistö.

Perintö- ja varallisuusveroilmoituksen antamisaika vaihtelee kuoleman tapahtumapaikan ja perillisten sijaintimaan mukaan. Jos kuolema on tapahtunut Turkissa ja perillinen on Turkissa, määräaika on neljä kuukautta; jos perillinen on ulkomailla, määräaika on kuusi kuukautta. Jos kuolema on tapahtunut ulkomailla ja perillinen on Turkissa, määräaika on kuusi kuukautta; jos perillinen on siinä maassa, jossa perittävä oli, määräaika on neljä kuukautta; ja jos perillinen on muussa ulkomaassa, määräaika on kahdeksan kuukautta. Katoamistapauksessa määräaika on yksi kuukausi siitä päivästä, jona katoamista koskeva päätös on merkitty kuolemarekisteriin.

Perintönä siirtyvästä omaisuudesta on annettava ilmoitus, vaikka sen arvo jäisi verovapaan rajan alle. Kiinteistöjen osalta veron perusteena ei ole kiinteistön käypä arvo, vaan kiinteistöveron perusteena käytettävä arvo, ja arvostuspäivä on perinnön avautumispäivä. Vero maksetaan kolmen vuoden kuluessa veron maksuunpanosta kuutena yhtä suurena eränä, jotka erääntyvät kunkin vuoden touko- ja marraskuussa.

Kuolemanvaraiset oikeustoimet

Testamentti, perintösopimus ja elinikäinen hoitosopimus

Yksipuolinen oikeustoimi

Testamentti

Testamentti on perinnönjättäjän yksipuolisesti tekemä kuolemanvarainen oikeustoimi. Laissa säädetään kolmesta muodosta: virallisesta testamentista, käsin kirjoitetusta testamentista ja poikkeustilanteissa mahdollisesta suullisesta testamentista.

Virallinen testamentti laaditaan kahden todistajan läsnä ollessa sulh-tuomarin, notaarin tai lain nojalla tähän valtuutetun virkamiehen toimesta. Henkilöt, joilla ei ole oikeustoimikelpoisuutta, rikostuomioistuimen päätöksellä julkisesta palveluksesta kielletyt henkilöt, lukutaidottomat sekä testamentin tekijän puoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevat verisukulaiset, sisarukset ja näiden henkilöiden puolisot eivät voi osallistua virallisen testamentin laatimiseen virkamiehenä tai todistajana. Testamenttimääräyksiä koskeva kielto on tästä erillinen sääntö, joka kohdistuu laatimiseen osallistuviin: virallisen testamentin laatimiseen osallistuneelle virkamiehelle tai todistajille, heidän suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleville verisukulaisilleen, sisaruksilleen tai näiden henkilöiden puolisoille ei voida testamentilla antaa etuutta. Testamentin tekijän omalle puolisolle tai lapselle testamentilla annettavalle etuudelle ei sen sijaan ole estettä. Ulkomailla oleskelevat voivat tehdä tämän toimenpiteen Turkin konsulaateissa.

Omakätisen testamentin on oltava alusta loppuun testamentin tekijän itsensä käsin kirjoittama, siinä on ilmoitettava sen tekemisen vuosi, kuukausi ja päivä, ja testamentin tekijän on allekirjoitettava se. Tietokoneella kirjoitettu ja allekirjoitettu teksti ei täytä tätä edellytystä. Testamentti voidaan, vaikka se ei ole pakollista, jättää säilytettäväksi avoimena tai suljettuna notaarille, sulh-tuomarille tai toimivaltaiselle virkamiehelle.

Suullinen testamentti on poikkeuksellinen testamentin muoto, joka on tarkoitettu tilanteisiin, joissa virallista tai omakätistä testamenttia ei voida laatia lähestyvän kuolemanvaaran, kulkuyhteyksien katkeamisen, sairauden tai sodan kaltaisten poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. Jos testamentin tekijälle myöhemmin avautuu mahdollisuus laatia testamentti jossakin muussa muodossa, suullinen testamentti raukeaa tämän ajankohdan kuluttua automaattisesti yhden kuukauden jälkeen.

Testamentin tekijä voi aina peruuttaa testamenttinsa; peruuttaminen tapahtuu kuitenkin joko laatimalla uusi testamentti jotakin laissa säädettyä muotoa noudattaen tai hävittämällä testamentin. Jos uusi testamentti laaditaan hävittämättä aiempaa testamenttia, myöhempi testamentti syrjäyttää aiemman, ellei se jätä epäilykselle sijaa osoittamalla täydentävänsä aiempaa testamenttia.

Kuolemanvaraisen määräyksen kumoaminen voi perustua neljään syyhyn: määräys on tehty aikana, jolloin perinnönjättäjällä ei ollut testamentintekokelpoisuutta; määräys on tehty erehdyksen, petoksen, pelottelun tai pakottamisen seurauksena; määräyksen sisältö, siihen liitetyt ehdot tai määräykset ovat lain tai hyvän tavan vastaisia; tai määräystä ei ole tehty laissa edellytettyjä muotoja noudattaen.

Kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun kantaja sai tietää määräyksestä, kumoamisperusteesta ja omasta oikeudestaan. Joka tapauksessa kanneoikeus raukeaa testamenttien osalta kymmenen vuoden kuluttua testamentin avaamisesta ja muiden kuolemanvaraisten määräysten osalta perinnön siirtymisestä lukien kymmenen vuoden kuluttua, jos vastaaja on vilpittömässä mielessä, ja kahdenkymmenen vuoden kuluttua, jos vastaaja ei ole vilpittömässä mielessä. Näiden määräaikojen kuluttua pätemättömyys voidaan kuitenkin aina vedota väitteenä.

Kahdenvälinen määräys

Perintösopimus

Perintösopimus on testamentista poiketen kahdenvälinen kuolemanvarainen oikeustoimi. Jotta se olisi pätevä, se on laadittava virallisen testamentin muodossa; osapuolet ilmoittavat tahtonsa samanaikaisesti viralliselle toimihenkilölle ja allekirjoittavat laaditun sopimuksen toimihenkilön ja kahden todistajan läsnä ollessa.

Nämä kaksi eroavat toisistaan myös testamentintekokelpoisuuden osalta: testamentin tekemiseen riittää, että henkilöllä on kyky ymmärtää teon merkitys ja hän on täyttänyt viisitoista vuotta, kun taas perintösopimuksen tekemiseen vaaditaan tämä kyky ja täysi-ikäisyys sekä se, ettei henkilö ole vajaavaltainen. Kelpoisuuden puuttuminen on molempien oikeustoimien osalta moiteperuste. Perittävän erehdyksen, petoksen, pelottelun tai pakottamisen vaikutuksen alaisena tekemä kuolemanvarainen oikeustoimi on puolestaan pätemätön; jos perittävä ei kuitenkaan peru oikeustointa vuoden kuluessa siitä päivästä, jona hän sai tietää erehdyksestään tai joutumisestaan petoksen kohteeksi taikka vapautui pelottelun tai pakottamisen vaikutuksesta, oikeustointa pidetään pätevänä.

Perintösopimuksesta ei testamentin tavoin voi vapaasti ja yksipuolisesti vetäytyä. Sopimus voidaan milloin tahansa lakkauttaa osapuolten kirjallisella sopimuksella. Jos perilliseksi nimetty tai tietyn omaisuuden saajaksi määrätty henkilö toimii sopimuksen tekemisen jälkeen tavalla, joka muodostaa perinnöttömäksi tekemisen perusteen, perittävä voi lakkauttaa sopimuksen yksipuolisesti; tämä on tehtävä jollakin testamentteja varten säädetyistä muodoista. Jos sopimuksen mukaisia elinaikaisia suorituksia ei täytetä tai niiden täyttämistä ei turvata, kyseinen osapuoli voi vetäytyä sopimuksesta.

Perintösopimuksia on kahdenlaisia. Positiivisella perintösopimuksella perittävä sitoutuu jättämään perintönsä tai tietyn omaisuutensa sopimuksen toiselle osapuolelle tai kolmannelle henkilölle; vaikka hän voi edelleen vapaasti määrätä omaisuudestaan, sopimukseen perustuvan velvoitteen kanssa ristiriidassa olevat kuolemanvaraiset oikeustoimet ja lahjoitukset voidaan riitauttaa. Perinnöstä luopumissopimuksella perillinen puolestaan menettää perillisen asemansa joko vastiketta vastaan tai ilman vastiketta; vastikkeellinen luopuminen vaikuttaa, ellei sopimuksessa toisin määrätä, myös luopujan jälkeläisiin.

Erillinen sopimustyyppi

Elinikäinen hoito- ja huolenpitosopimus

Elinikäinen hoito- ja huolenpitosopimus ei ole kuolemanvarainen oikeustoimi, vaan Turkin velvoitelain erikseen sääntelemä itsenäinen sopimus. Hoitovelallinen sitoutuu huolehtimaan hoitoon oikeutetusta tämän kuolemaan asti, ja hoitoon oikeutettu sitoutuu siirtämään hänelle omaisuuserän tai tiettyjä varallisuusarvoja.

Yhteys perintösopimukseen liittyy pääsääntöisesti muotovaatimukseen: sopimus ei ole pätevä, ellei sitä ole tehty perintösopimuksen muodossa, vaikka se ei sisältäisi perillisen määräämistä. Ainoa poikkeus on tilanne, jossa sopimuksen tekee valtion tunnustama hoitolaitos toimivaltaisten viranomaisten määrittämiä edellytyksiä noudattaen; tällöin kirjallinen muoto riittää. Jos hoitovelallinen on lisäksi määrätty perilliseksi, sopimukseen sovelletaan perintösopimusta koskevia säännöksiä myös aineellisesti.

Elatusmaksun saajalla on myyjän tavoin lakisääteinen kiinnitysoikeus luovutettuun kiinteistöön oikeuksiensa turvaamiseksi. Elatusvelvollisen on toimitettava elatuksensaajalle asianmukaista ruokaa ja asunto, huolehdittava tästä sairauden aikana asianmukaisella huolellisuudella ja järjestettävä tämän hoito. Jos sopimuksen jatkaminen käy velvoitteiden vastaisen menettelyn vuoksi sietämättömäksi, kumpikin osapuoli voi purkaa sopimuksen ilman irtisanomisaikaa.

Se, onko sopimus todella tehty elatus- tai hoitotarkoituksessa, onko hoitovelvoitteet täytetty ja onko toimella pyritty kätkemään omaisuutta perillisiltä, arvioidaan kyseisen tapauksen olosuhteiden perusteella. Vaikka sopimus katsottaisiin päteväksi, perillisten oikeus vaatia lakiosan täydennystä tenkis-kanteella ja velkojien oikeus nostaa peräyttämiskanne säilyvät.

Peräyttämiskanteen osalta merkityksellinen on Ulosotto- ja konkurssilain säännös, joka kirjoitettiin uudelleen 24 joulukuuta 2025 tehdyllä muutoksella. Sen mukaan lahjoitukset ja vastikkeettomat luovutukset, jotka on tehty vuoden kuluessa ennen väliaikaisen tai lopullisen varattomuustodistuksen antamista, ulosmittauspöytäkirjan laatimista tai konkurssin alkamista, ovat peräytettävissä. Myös elinikäistä elatusta koskevat sopimukset kuuluvat lahjoituksiksi katsottaviin toimiin, ellei osoiteta, että niistä on saatu asianmukainen vastike. Olettama ei ole ehdoton: jos voidaan osoittaa, että sopimus on todella tehty elatusta vastaan ja että suoritusten välillä vallitsee asianmukainen tasapaino, peräyttämiseen ei ole perusteita.

Velvoitteet ja vastuu

Perinnöstä luopuminen ja perillisten vastuu

Jäämistö siirtyy perinnönjättäjän kuollessa oikeuksineen ja velkoineen perillisille. Perilliset voivat luopua perinnöstä kolmen kuukauden kuluessa; määräajan laskemisesta sekä siitä, minne ja missä muodossa ilmoitus tehdään, voi katsoa sivulta miten perinnöstä luovutaan. Seuraava osio käsittelee luopumisen ja luopumatta jättämisen vastuuseen liittyviä seurauksia.

Jos perillinen ennen luopumisajan päättymistä ryhtyy perillisenä jäämistöä koskeviin toimiin, tekee muita kuin jäämistön tavanomaiseen hallintoon kuuluvia tai perinnönjättäjän asioiden hoitamiseksi välttämättömiä toimia taikka kätkee jäämistöomaisuutta tai ottaa sitä itselleen, hän ei voi luopua perinnöstä. Sen sijaan kanteen nostaminen ja pakkotäytäntöönpanotoimiin ryhtyminen vanhentumis- tai prekluusioaikojen umpeutumisen estämiseksi ei poista luopumisoikeutta.

Jos perinnönjättäjän maksukyvyttömyys oli kuolinpäivänä selvästi ilmeinen tai virallisesti todettu, perinnöstä katsotaan luovutun. Tätä tilannetta kutsutaan käytännössä lain nojalla tapahtuneeksi perinnöstä luopumiseksi.

Tilanteissa, joissa jäämistön varat ja velat eivät ole tiedossa, voidaan pyytää virallisen pesänluettelon laatimista. Jos perintö hyväksytään luettelon perusteella, perillisen vastattaviksi tulevat pääsääntöisesti vain luetteloon merkityt velat; näistä veloista hän vastaa kuitenkin sekä jäämistön varoilla että omalla omaisuudellaan. Perillinen ei puolestaan pääsääntöisesti vastaa velkojille, jotka eivät ole ilmoittaneet saataviaan merkittäviksi luetteloon määräajassa.

Jos yksi lakimääräisistä perillisistä luopuu perinnöstä, hänen osuutensa siirtyy oikeudenhaltijoille ikään kuin hän ei olisi ollut elossa perinnön avautuessa. Jos kuitenkin kaikki lähimmät lakimääräiset perilliset luopuvat perinnöstä, jäämistö ei siirry tavanomaisesti seuraavan asteen perillisille, vaan turkkilainen siviiliasioiden sovintotuomioistuin selvittää sen konkurssisäännösten mukaisesti. Selvityksen jälkeen jäljelle jäävät varat luovutetaan oikeudenhaltijoille ikään kuin he eivät olisi luopuneet perinnöstä. Jos kaikki jälkeläiset luopuvat perinnöstä, osuus siirtyy eloonjääneelle puolisolle.

Perinnöstä luopuminen ei poista kaikenlaista vastuuta. Jos perilliset luopuvat maksukyvyttömän perinnönjättäjän perinnöstä, he vastaavat tämän velkojille niiden arvojen määrään asti, jotka he ovat saaneet häneltä hänen kuolemaansa edeltäneiden viiden vuoden aikana ja jotka heidän olisi perinnönjaossa palautettava. Jos perillinen lisäksi luopuu perinnöstä tarkoituksenaan vahingoittaa velkojiaan, joiden saatavia hänen omaisuutensa ei kata, velkojat voivat kuuden kuukauden kuluessa luopumispäivästä nostaa kanteen luopumisen kumoamiseksi.

Perinnöstä luopumattoman perillisen vastuun luonne on erikseen tärkeä. Perilliset vastaavat henkilökohtaisesti perinnönjättäjän veloista ja yhteisvastuullisesti jäämistön veloista; tämä tarkoittaa, että velkoja voi vaatia koko velan keneltä tahansa perillisistä. Vastuu ei rajoitu perintöosuuden määrään. Yhteisvastuu jatkuu myös perinnönjaon jälkeen: perilliset vastaavat koko omaisuudellaan yhteisvastuullisesti myös jaon jälkeen sellaisista jäämistön veloista, joiden jakamiseen tai siirtämiseen velkoja ei ole antanut nimenomaista tai hiljaista suostumustaan. Yhteisvastuu päättyy, kun perinnönjaon toteutumispäivästä tai myöhemmin täytettävien velkojen erääntymispäivästä on kulunut viisi vuotta. Perillinen, joka maksaa jako­sopimuksessa hänelle maksamaan määräämättömän jäämistön velan tai enemmän kuin hänen vastattavakseen ottamansa määrä, voi esittää muille perillisille takautumisvaatimuksen.

Kansainväliset asiat

Perintöasiat, joissa on kansainvälinen liittymä

Se, että perittävä tai perilliset ovat ulkomaan kansalaisia, että jäämistöön kuuluvaa omaisuutta on eri maissa tai että kuolemanvaraiset määräykset ja muut asiakirjat on laadittu ulkomailla, edellyttää erillistä arviointia sovellettavan lain ja noudatettavan menettelyn osalta.

Sovellettava laki ja toimivalta

Turkin kansainvälisessä yksityisoikeudessa perintöön sovelletaan lähtökohtaisesti perittävän kansallista lakia. Tärkeä poikkeus tästä ovat Turkissa sijaitsevat kiinteistöt; Turkissa sijaitseviin kiinteistöihin sovelletaan Turkin lakia.

Perinnön alkamista, perinnön saamista ja jakoa koskevat säännökset sen sijaan määräytyvät jäämistön sijaintimaan lain mukaan. Sen vuoksi kansainvälisen liittymän sisältävässä perintöasiassa sovellettavaa lakia ei voida määrittää pelkästään perittävän kansalaisuuden perusteella, vaan on arvioitava yhdessä varallisuuden lajia, sen sijaintimaata ja ratkaistavaa oikeudellista kysymystä.

Perittävän viimeinen asuinpaikka ei määrää sovellettavaa lakia vaan sen, missä tuomioistuimessa kanne käsitellään: perintöä koskevat kanteet käsitellään perittävän Turkissa sijaitsevan viimeisen asuinpaikan tuomioistuimessa, ja jos perittävällä ei ole viimeistä asuinpaikkaa Turkissa, jäämistöön kuuluvien omaisuuserien sijaintipaikan tuomioistuimessa.

Kuolemanvaraisen määräyksen muodon ja testamentintekokelpoisuuden osalta on lisäksi erityisiä liityntäsääntöjä. Vieraalla kielellä tai vieraan valtion muotosäännösten mukaan laadittu testamentti ei sen vuoksi ole yksinään pätemätön; Turkki on myös testamenttien muotoa koskevan kansainvälisen yleissopimuksen osapuoli.

Perintötodistus ja ulkomaiset asiakirjat

Ulkomaalaiset eivät voi saada perintötodistusta julkiselta notaarilta; hakemuksen kansainvälinen luonne mainitaan niiden tilanteiden joukossa, joissa julkinen notaari ei voi antaa asiakirjaa. Näissä asioissa asiakirjaa haetaan turkkilaiselta siviiliasioiden sovintotuomioistuimelta. Muista tilanteista, joissa julkinen notaari ei voi antaa perintötodistusta, ja asiakirjan hankkimismenettelystä, katso sivu miten perintötodistus (veraset ilamı, mirasçılık belgesi) hankitaan.

Ulkomaisen valtion toimivaltaisen viranomaisen antamaa perintötodistusta ei voida käyttää suoraan Turkissa. Turkin omistusoikeustodistuslain (Tapu Kanunu) mukaan ulkomaisten luonnollisten henkilöiden perinnön siirtämiseen liittyvät toimet suoritetaan joko turkkilaisten tuomioistuinten antamien perintötodistusten tai ulkomaisen toimivaltaisen viranomaisen antamien perintötodistusten perusteella, jos turkkilaiset tuomioistuimet ovat vahvistaneet niiden olevan Turkin perintömenettelyä koskevien lakien mukaisia.

Ulkomailla annetun kuolintodistuksen, väestörekisterimerkinnän, testamentin ja valtakirjan osalta se, tarvitaanko apostille-todistus tai konsulivahvistus ja julkisen notaarin vahvistama käännös, määräytyy asiakirjan antaneen valtion ja niiden kansainvälisten sopimusten mukaan, joiden osapuolena ollaan.

Ulkomailla asuvat perilliset voivat hoitaa asian valtakirjalla. Valtakirja voidaan laatia Turkin konsulaateissa, tai se voidaan laatia apostille-sopimukseen kuuluvassa maassa julkisen notaarin toimesta ja varustaa apostille-todistuksella; sopimukseen kuulumattomissa maissa notaarin allekirjoituksen on oltava sen viranomaisen vahvistama, jonka valvontaan notaari kuuluu, ja tämän viranomaisen allekirjoituksen ja sinetin on puolestaan oltava Turkin konsulaatin vahvistamia. Kanteen nostamista ja kiinteistön luovuttamista koskevia toimia varten valtakirjassa on oltava erityinen valtuutus; perinnöstä luopuminen, jakosopimuksen allekirjoittaminen ja omistusoikeustodistuksessa (tapu) tehtävä siirto on myös mainittava valtakirjassa nimenomaisesti.

Ulkomaiset perilliset ja Turkissa sijaitsevat kiinteistöt

Ulkomaiden kansalaiset voivat olla Turkissa sijaitsevien kiinteistöjen perillisiä. Koska perintö on yksi ilman rekisteröintiä tapahtuvan saannon muodoista, omistusoikeus siirtyy perilliselle automaattisesti kuolinhetkellä; omistusoikeustodistuksessa (tapu) tehtävä siirto ei perusta omistusoikeuden siirtymistä, vaan toteaa sen.

Sen sijaan arvioidaan erikseen, voiko perillinen pitää kiinteistön omistuksessaan ulkomaalaisten kiinteistönhankintaa koskevien lakisääteisten rajoitusten mukaisesti. Lain mukaan kiinteistöjen ja rajoitettujen esineoikeuksien hankinta on mahdollista niiden maiden kansalaisille, jotka tasavallan presidentti on määrittänyt; hankittujen kiinteistöjen sekä itsenäisten ja pysyvien rajoitettujen esineoikeuksien yhteenlaskettu pinta-ala ei saa ylittää kymmentä prosenttia yksityisomistukseen kuuluvasta piirin pinta-alasta eikä henkilöä kohden koko maassa kolmeakymmentä hehtaaria. Sotilaallisia kieltoalueita ja turvallisuusalueita koskevia säännöksiä sovelletaan lisäksi. Ensimmäisen momentin rajoitusten ulkopuolella perintönä saadut kiinteistöt ja rajoitetut esineoikeudet realisoidaan ja muutetaan rahaksi, jos omistaja ei realisoi niitä valtiovarainministeriön määräämässä enintään yhden vuoden määräajassa; rahamäärä maksetaan oikeudenhaltijalle.

On huomattava, että näitä rajoituksia ei sovelleta kaikkiin. Syntyperäiset Turkin kansalaiset, jotka ovat menettäneet Turkin kansalaisuuden saatuaan luvan luopua siitä, sekä heidän jälkeläisensä kolmanteen polveen saakka nauttivat edelleen samoista oikeuksista kuin Turkin kansalaiset, lukuun ottamatta laissa mainittuja poikkeuksia; kiinteistön hankkiminen ei kuulu näihin poikkeuksiin. Käytännössä Mavi Kart -kortin haltijoina tunnettuihin henkilöihin ei sovelleta ulkomaalaisia koskevia hankintarajoituksia, eikä heidän osaltaan tule tämän vuoksi kyseeseen siihen liittyvä selvitysmenettely.

Tämän vuoksi ulkomaisen perillisen osalta perillisaseman säilyminen ja tietyn Turkissa sijaitsevan kiinteistön omistusoikeuden säilyminen ovat toisistaan erillään arvioitavia kysymyksiä. Kiinteistön myyminen perillisen itsensä toimesta yhden vuoden kuluessa on tärkeää, jotta kauppahinta vastaisi markkina-arvoa. Koska tätä myyntiä varten vero on maksettava kokonaan, selvitysajan ja verotusmenettelyjen suunnittelu yhdessä on tarpeen. Kaikista ulkomaalaisia koskevista erityiskysymyksistä voit katsoa Ulkomaalaisoikeus-sivulta.

Arviointiperusteet

Perintöprosessin arviointiperusteet

Perintöriidoissa noudatettava menettely määräytyy jäämistön laajuuden, perillisten tilanteen ja mahdollisten kuolemanvaraisten määräysten perusteella. Ensimmäisessä arvioinnissa voidaan ottaa huomioon väestörekisterimerkinnät ja omistusoikeustodistukset (tapu), olemassa olevat asiakirjat sekä laissa säädetyt määräajat.

Lakiosan Turkin oikeuden mukaan (osuus jäämistöstä) loukkaaminen, luovutuksen katsominen valeoikeustoimeksi ja perinnönjaon toteuttamistapa arvioidaan tapauskohtaisesti.

Asioissa, joissa on ulkomaalainen perinnönjättäjä tai perillisiä, sovellettava laki, perintötodistuksen hankkimispaikka, ulkomaisten asiakirjojen käyttö ja kiinteistön siirtyminen ovat erityisen merkityksellisiä.

Toimiston toimialoihin kuuluvat perintöoikeudesta johtuvat riidat. Tapaamista voi pyytää yhteystietosivulta.

Usein kysyttyä

Usein kysytyt kysymykset

Mistä perintötodistus saadaan?

Perintötodistus (veraset ilamı, mirasçılık belgesi) voidaan pääsääntöisesti saada sekä turkkilaisesta siviiliasioiden sovintotuomioistuimesta että julkiselta notaarilta. Julkisen notaarin toimivalta koskee vain lakimääräisiä perillisiä; tilanteissa, joissa väestörekisterimerkintöjen perusteella ei voida tehdä päätöstä, sekä tilanteissa, joissa vaatimukseen liittyy ulkomainen liittymä, todistuksen myöntää vain tuomioistuin. Kaikki tilanteet, joissa julkinen notaari ei voi antaa todistusta, sekä kulut ja muutoksenhakukeinot on selostettu sivulla näin perintötodistus (veraset ilamı, mirasçılık belgesi) hankitaan.

Vapautuuko perillinen veloista, jos perinnöstä luovutaan?

Jos perinnöstä luovutaan kolmen kuukauden määräajassa asianmukaisesti ja ehdottomasti, perillinen ei vastaa perinnöstä johtuvista jäämistön veloista. Jos jäämistöön puututaan ennen luopumisajan päättymistä tavalla, joka ylittää tavanomaisen hallinnon, tai jos jäämistöomaisuutta kätketään tai otetaan haltuun, luopumisoikeus voidaan menettää. Jos perinnönjättäjän maksukyvyttömyys oli kuolinhetkellä selvästi ilmeinen tai virallisesti todettu, perinnöstä katsotaan luovutun. Luopuminen ei poista kaikkea vastuuta: perilliset, jotka luopuvat maksukyvyttömän perinnönjättäjän perinnöstä, vastaavat velkojille siitä arvosta, jonka he ovat saaneet häneltä viiden vuoden aikana ennen hänen kuolemaansa ja joka heidän olisi jaettaessa palautettava.

Voiko perinnönjättäjä jättää koko omaisuutensa yhdelle henkilölle?

Perinnönjättäjän määräämisvallan laajuus riippuu siitä, onko Turkin oikeuden mukaiseen lakiosaan (osuuteen jäämistöstä) oikeutettuja perillisiä. Jos perinnönjättäjällä on perillisinä rintaperillisiä, vanhemmat tai puoliso, hän voi määrätä kuolemanvaraisesti vain siitä osasta perintöä, joka jää Turkin oikeuden mukaisten lakiosien (jäämistöosuuksien) ulkopuolelle; jos näitä perillisiä ei ole lainkaan, hän voi määrätä koko omaisuudestaan. Turkin oikeuden mukainen lakiosa (osuus jäämistöstä) on osa laillista perintöosaa: rintaperillisillä puolet tästä osuudesta, kummallakin vanhemmalla neljäsosa, eloonjääneellä puolisolla, jos hän perii rintaperillisten tai vanhempien ryhmän kanssa, koko laillinen perintöosa, muissa tapauksissa kolme neljäsosaa. Sisarusten Turkin oikeuden mukainen lakiosa (osuus jäämistöstä) poistettiin vuonna 2007. Perilliset, joiden Turkin oikeuden mukaista lakiosaa (osuutta jäämistöstä) on loukattu, voivat vaatia määräysten sovittelua vuoden kuluessa siitä, kun he saivat tietää lakiosansa loukkauksesta, ja joka tapauksessa kymmenen vuoden kuluessa; näiden määräaikojen umpeuduttuakin sovitteluun voidaan vedota aina väitteenä.

Kuinka ulkomailla asuva perillinen hoitaa asioitaan Turkissa?

Perillinen voi hoitaa asiansa valtakirjalla. Valtakirja voidaan laatia Turkin konsulaatissa, tai apostille-sopimuksen osapuolimaissa se voidaan laatia julkisen notaarin toimesta ja varustaa apostille-todistuksella; maissa, jotka eivät ole sopimuksen osapuolia, vaaditaan konsulivarmennusketju. Kanteen nostamisen ja kiinteistön luovutuksen kaltaisissa toimissa valtakirjassa on oltava erityisvaltuutus; perinnöstä luopuminen, jakosopimuksen allekirjoittaminen ja omistusoikeustodistuksen (tapu) kirjaaminen on myös mainittava nimenomaisesti. Puutteellisesti laadittu valtakirja voi johtaa toimenpiteen hylkäämiseen.

Voiko ulkomaan kansalainen olla Turkissa sijaitsevan kiinteistön perillinen?

Kyllä. Ulkomaan kansalaiset voivat periä Turkissa sijaitsevia kiinteistöjä, ja omistusoikeus siirtyy automaattisesti kuolinhetkellä. Kuitenkin se, voiko perillinen pitää kiinteistön omistuksessaan, arvioidaan erikseen ulkomaalaisten kiinteistönhankintaa koskevien lakisääteisten rajoitusten mukaan. Näiden rajoitusten soveltamisalan ulkopuolella perintönä saadut kiinteistöt ja rajoitetut esineoikeudet on, jollei omistaja realisoi niitä valtiovarainministeriön asettaman enintään vuoden määräajan kuluessa, realisoitava ja muutettava rahaksi, jolloin rahamäärä maksetaan oikeudenhaltijalle. Henkilöt, jotka ovat syntyperäisiä Turkin kansalaisia mutta ovat saaneet luvan luopua kansalaisuudesta, sekä heidän jälkeläisensä kolmanteen polveen asti (Mavi Kart -kortin haltijat), eivät ole näiden rajoitusten alaisia.

Missä ajassa kanne perinnönjättäjän valeoikeustoimen perusteella on nostettava?

Perinnönjättäjän valeoikeustoimeen perustuvaa omistusoikeuskirjauksen kumoamista ja uutta kirjausta koskevaa kannetta ei koske mikään vanhentumisaika eikä preklusiivinen määräaika; valeoikeustoimi ei muutu päteväksi ajan kulumisen myötä. Sen sijaan samassa kanteessa toissijaisena vaatimuksena esitetyn määräysten sovittelemista koskevan kanteen osalta yhden ja kymmenen vuoden preklusiiviset määräajat jatkavat kulumistaan. Lisäksi koska kanne perustuu suurelta osin todistajien kertomuksiin, sopimuksen tekohetken arvojen väliseen suhteeseen ja kyseiseltä ajalta peräisin oleviin asiakirjoihin, kulunut aika voi vaikeuttaa asian todistamista.

Jos perinnönjättäjä on eläessään siirtänyt omaisuutta yhdelle lapsistaan, otetaanko se huomioon jaossa?

Tämä kysymys liittyy eri instituutioon kuin lakiosaan Turkin oikeuden mukaan (osuus jäämistöstä) ja määräysten sovittelemiseen, nimittäin ennakkoperinnön vähentämiseen perillisten kesken. Lakimääräiset perilliset ovat toisiaan kohtaan velvollisia palauttamaan jäämistöön ne vastikkeettomat elinaikaiset saannot, jotka he ovat saaneet perinnönjättäjältä perintöosuuksiensa vähennykseksi, jotta ennakkoperinnön vähentäminen voidaan toteuttaa. Vastikkeetta alenevassa polvessa oleville tehdyt saannot, kuten myötäjäisten tai perustamispääoman antaminen, omaisuuden luovuttaminen tai velasta vapauttaminen, kuuluvat ennakkoperinnön vähentämisen piiriin, ellei perinnönjättäjä ole nimenomaisesti toisin määrännyt. Palauttamisvelvollinen perillinen voi halutessaan palauttaa saamansa sellaisenaan tai vähentää sen arvon perintöosuudestaan. Sen sijaan tavanomaiset lahjat ja avioliiton solmimisen yhteydessä perinteen mukaisesti aiheutuneet menot eivät kuulu ennakkoperinnön vähentämisen piiriin; lasten koulutukseen ja opiskeluun liittyvien menojen osalta palauttamisvelvollisuus syntyy vain siltä osin kuin menot ylittävät tavanomaisen määrän, ellei osoiteta, että perinnönjättäjä on halunnut toisin.

Tämän sivun kuvaukset ovat yleistä tiedotusta, eivätkä ne ole oikeudellisia lausuntoja tai neuvoja. Koska jokaisen yksittäisen tapauksen olosuhteet ovat erilaiset, oikeudellinen arviointi on tehtävä tapauskohtaisesti.
Sivulla olevat tiedot on julkaistu Turkin asianajajaliittojen liiton mainontakiellosta annetun asetuksen puitteissa toimiston toimialoista tiedottamiseksi ilman, että niiden on tarkoitus merkitä erikoistumista; tarkoituksena ei ole hankkia toimeksiantoja.
Tämän sivun katseleminen tai yhteydenotto sivulla olevien linkkien ja yhteystietojen kautta ei tarkoita, että asianajajan ja hakijan välille olisi syntynyt valtuutussuhde, eikä sitä, että toimeksianto olisi hyväksytty.
Sivun tiedot ja määräajat on laadittu 6 syyskuuta 2026 voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti. Koska lainsäädäntö voi muuttua, määräaikojen laskenta on joka tapauksessa tehtävä ajantasaisen lakitekstin perusteella.

Yksityiskohtaiset kirjoitukset tästä aiheesta

Perintöoikeudellisissa riita-asioissa noudatettava oikeudellinen menettely voi vaihdella perittävän varallisuuden, perillisten tilanteen, testamentin tai muiden kuolemanvaraisten määräysten olemassaolon sekä riidan luonteen mukaan. Tämän vuoksi on tärkeää arvioida perintöosuuksia, jäämistöä ja olemassa olevia oikeustoimia alusta alkaen kokonaisvaltaisesti.

Av. Merve Kartal Kurtman'ın imzası

Merve Kartal Kurtman

Asianajaja

WhatsApp Soita