Perinnöstä luopumista koskeva sopimus on sopimus, jolla perillinen luopuu perillisasemastaan perinnönjättäjän eläessä. Kaksi ominaisuutta erottaa sen samankaltaisista instituutioista: se on kaksipuolinen — sen osapuolena on perinnönjättäjä itse — ja se tehdään perinnönjättäjän eläessä.
Tämän vuoksi perinnöstä luopumista ei pidä sekoittaa perinnönjättäjän yksin tekemään perillisasemasta poistamiseen eikä perillisen kuoleman jälkeen yksin tekemään perinnön vastaanottamisesta kieltäytymiseen. Toisin kuin poistamisessa, luopumisessa ei tarvitse esittää syytä; perillisen suostumus on jo olemassa. Poistamisessa syyt on lueteltu laissa.
Perintöjärjestyksestä ja lakiosan osuuksista kerrotaan Perintöoikeus-sivulla.
Mikä on perinnöstä luopumista koskeva sopimus?
Perinnönjättäjä voi tehdä perillisensä kanssa perinnöstä luopumista koskevan sopimuksen vastikkeetta tai vastiketta vastaan; luopuja menettää perillisasemansa (Turkin siviililaki, TMK, m.528).
Yksipuolinen ilmoitus ei korvaa luopumissopimusta. Sopimuksen osapuolena on perinnönjättäjä; asiakirja, jonka perillinen on yksin allekirjoittanut tai jonka hän on vahvistanut notaarilla, ei ole perinnöstä luopuminen. Ero on kirjoitettu selvästi myös notaarisäännöksiin: notaarin tekemä allekirjoituksen vahvistaminen todentaa, että vahvistettu allekirjoitus on kyseisen henkilön, eikä kata oikeustoimen sisältöä (Turkin notaarilaki, Noterlik Kanunu, m.82). Pyydettävä toimi ei siksi ole ”vahvistaminen” vaan toimi, joka tehdään ”notaarin virallisessa laatimismuodossa” (Noterlik Kanunu m.89).
Samoin perinnönjättäjäkään ei voi yksin saada perillistään luopumaan — hänen käytettävissään oleva keino on perillisasemasta poistaminen, ja poistaminen on sidottu laissa lueteltuihin syihin.
Miten ja missä perinnöstä luopumista koskeva sopimus tehdään?
Muotovaatimus on ankara. Perinnöstä luopuminen on perintösopimus, ja jotta perintösopimus olisi pätevä, se on laadittava virallisen testamentin muodossa: osapuolet ilmoittavat tahtonsa virkamiehelle samanaikaisesti ja allekirjoittavat sopimuksen virkamiehen ja kahden todistajan läsnä ollessa (TMK m.545). Virkamies voi olla sovintotuomari, julkinen notaari tai muu viranomainen, jolle laki on antanut tämän toimivallan (TMK m.532).
Ilmaisu ”samanaikaisesti” on tärkeä: toimi, jossa osapuolet ovat käyneet erikseen ja allekirjoittaneet erikseen, ei täytä tätä muotoa.
Todistajat eivät voi olla perheenjäseniä. Virallisen testamentin muoto määrittää myös, ketkä voivat olla todistajina, ja tämä on helpoimmin huomaamatta jäävä seikka perheen sisäisessä toimessa. Vajaavaltaiset, rikostuomioistuimen päätöksellä julkisesta tehtävästä kielletyt, lukutaidottomat, perinnönjättäjän puoliso, ylenevat ja alenevat verisukulaiset, sisarukset ja näiden henkilöiden puolisot eivät voi osallistua virallisen testamentin laatimiseen virkamiehenä tai todistajana (TMK m.536). Äiti, isä, lapsi, lapsenlapsi, sisarus, miniä, vävy ja puoliso eivät siis voi olla todistajina. Lisäksi laatimiseen osallistuvalle virkamiehelle ja todistajille, heidän yleneville ja aleneville verisukulaisilleen, sisaruksilleen ja näiden henkilöiden puolisoille ei voida antaa etua kyseisellä toimella.
Myös eräs yleinen oletus kumoutuu tässä: notaarin virkailijat ja palveluhenkilöstö eivät voi olla todistajina (Noterlik Kanunu m.78). Kaksi todistajaa on siis löydettävä sekä perheen että notaaritoimiston ulkopuolelta. Muotovirhe on peruste vaatia sopimuksen iptal Turkin oikeuden mukaisesti (TMK m.557).
Myös kelpoisuus on erilainen. Testamentin tekemiseen riittää, että on erotuskykyinen ja täyttänyt viisitoista vuotta (TMK m.502), kun taas perintösopimuksen tekemiseen vaaditaan erotuskykyisyys ja täysi-ikäisyys sekä se, että henkilö ei ole vajaavaltainen (TMK m.503).
Vastikkeellisen ja vastikkeettoman luopumisen ero
Laki erottaa vastikkeellisen ja vastikkeettoman luopumisen, ja ero ilmenee ensin jälkeläisissä: vastiketta vastaan tehty perinnöstä luopuminen vaikuttaa myös luopujan jälkeläisiin, jollei sopimuksessa toisin määrätä (TMK m.528). Vastikkeettomassa luopumisessa laki ei ole säätänyt tällaisesta laajenemisesta. Molemmissa tapauksissa jälkeläisten asema kannattaa kirjata sopimukseen.
Vastike voi olla sovittelun kohteena. Jos perinnönjättäjä on eläessään suorittanut luopujalle jäämistön määräämisvallan alaisen osan ylittäviä suorituksia, muut perilliset voivat vaatia niiden sovittelua; tällöin sovittelun kohteena on vain luopujan lakiosan ylittävä määrä (TMK m.573).
Jos luopuja on velvollinen palauttamaan jäämistöön jonkin arvon, hänellä on kaksi vaihtoehtoa: halutessaan hän palauttaa sovittelun kohteena olevan arvon, tai halutessaan hän palauttaa kaiken saamansa jäämistöön ja osallistuu jakoon ikään kuin ei olisi luopunut perinnöstä (TMK m.574). Jälkimmäinen vaihtoehto voi olla luopujalle edullisempi, jos jäämistö on kasvanut kuluneiden vuosien aikana.
Luopujan vastuu jäämistön veloista
Vastikkeen saaminen voi synnyttää myös vastuuta. Jos perinnön avautuessa jäämistön varat eivät riitä velkojen kattamiseen eivätkä perillisetkään suorita velkoja, luopuja ja hänen perillisensä vastaavat velkojille luopumisesta kuolemaa edeltäneiden viiden vuoden kuluessa perinnönjättäjältä saamastaan vastikkeesta, perinnön avautumishetkellä jäljellä olevan rikastumisensa määrään asti (TMK m.530).
Kaksi yksityiskohtaa määrittää rajan. Viiden vuoden määräaika lasketaan kuolinpäivästä taaksepäin; ratkaisevaa ei ole sopimuksen päivämäärä. Ja vastuu ei ole saadun vastikkeen koko määrä, vaan kuolinhetkellä jäljellä oleva rikastuminen.
Voidaanko sisarusten kesken tehdä perinnöstä luopumista koskeva sopimus?
Useimmissa tapauksissa ei — mutta haluttu tulos on mahdollista saavuttaa toista tietä.
Sopimuksen osapuolena on perinnönjättäjä. Asiakirja, jonka kaksi sisarusta on kirjoittanut keskenään äidin tai isän eläessä, ei ole perinnöstä luopumista koskeva sopimus, ja laki pitää sitä selvästi pätemättömänä: perinnönjättäjän osallistumatta tai suostumatta tehdyt sopimukset, jotka perillinen tekee muiden perillisten tai kolmannen henkilön kanssa avautumattomasta perinnöstä, eivät ole päteviä; tällaisen sopimuksen perusteella suoritettujen suoritusten palauttamista voidaan vaatia (TMK m.678).
Pyklälä itse osoittaa myös ratkaisun: jos perinnönjättäjä osallistuu tai antaa suostumuksensa, este poistuu. Oikea rakenne on seuraava: sopimus tehdään perinnönjättäjän ja luopuvan perillisen välillä ja laaditaan tietyn henkilön hyväksi (TMK m.529) — tämä henkilö voi hyvin olla toinen sisarus. Sisarus ei siis voi olla sopimuksen osapuoli, mutta voi olla sen edunsaaja.
Tässä ei pidä sivuuttaa erästä yksityiskohtaa: edunsaajasisarus ei voi samalla olla todistaja, koska perinnönjättäjän sisarus ja jälkeläiset on suljettu todistajuuden ulkopuolelle (TMK m.536).
Myös kaksi poikkeusta on mainittava. Jos perinnönjättäjä itse on sisarus — jälkeläisiä vailla olevan henkilön perillisiä ovat hänen vanhempansa ja näiden jälkeläiset — kahden sisaruksen välillä tehty luopumissopimus on pätevä. Ja kuoleman jälkeen perillisten kesken on mahdollista siirtää perintöosuus; sen edellytyksistä jäljempänä otsikon ”Perinnönjättäjän kuoltua” alla.
Milloin luopuminen raukeaa ja miten se päättyy?
Raukeaminen. Jos perinnöstä luopumista koskeva sopimus on tehty tietyn henkilön hyväksi ja tämä henkilö jostakin syystä ei voi tulla perilliseksi, luopuminen raukeaa. Jollei sopimusta ole tehty tietyn henkilön hyväksi, katsotaan, että se on tehty lähimmän yhteisen kantaisän jälkeläisten hyväksi, ja jos nämäkään eivät voi tulla perillisiksi, luopuminen raukeaa (TMK m.529).
Tämä säännös edellyttää edellisen kappaleen rakenteen lukemista riskin kera: jos luopuminen on tehty toisen sisaruksen hyväksi ja tämä sisarus kuolee ennen perinnönjättäjää, myös luopuminen raukeaa.
Poistaminen ja peruuttaminen. Perintösopimus voidaan aina poistaa osapuolten kirjallisella sopimuksella (TMK m.546). Osapuolella, jolla on sopimuksen perusteella oikeus vaatia elinaikaisia suorituksia, on oikeus peruuttaa sopimus velvoiteoikeuden sääntöjen mukaisesti, jos näitä suorituksia ei suoriteta sopimuksen mukaisesti tai niitä ei vakuuteta (TMK m.547). Vastikkeellisessa luopumisessa riidat syntyvät useimmiten tästä: vastike on luvattu mutta jätetty maksamatta.
Laki antaa perinnönjättäjälle vielä yhden yksipuolisen poistamisoikeuden, mutta se ei sovellu tähän sopimukseen: perintösopimuksen yksipuolinen poistaminen on sidottu siihen, että perintösopimuksella perilliseksi määrätty tai jolle on jätetty tietty omaisuus, ryhtyy myöhemmin käyttäytymiseen, joka muodostaa perusteet perillisasemasta poistamiselle (TMK m.546). Luopuva perillinen ei ole perilliseksi määrätty eikä henkilö, jolle on jätetty omaisuutta.
Iptal. Koska myös luopuminen on kuolemanvaraismääräys, sen iptal Turkin oikeuden mukaisesti ja määräajat ovat yleissäännön alaisia: määräyksen iptal Turkin oikeuden mukaisesti voidaan vaatia kanteella määräyksen tehottomuuden, erehdyksen, petoksen, pelottelun, pakottamisen, lain tai moraalin vastaisuuden taikka muotovirheen vuoksi (TMK m.557); kanneoikeus raukeaa yhden vuoden kuluessa tiedon saamisesta, joka tapauksessa kymmenen vuoden kuluessa vilpittömässä mielessä olevia vastaajia vastaan ja kahdenkymmenen vuoden kuluessa vilpillisessä mielessä olevia vastaan (TMK m.559). Huomiota on kiinnitettävä seuraavaan: koska laki määrittää ulkoisen määräajan sanoilla ”muiden määräysten osalta perinnön siirtymisen päivämäärästä”, kymmenen ja kahdenkymmenen vuoden määräajat kuluvat kuolemasta lukien, vaikka sopimus olisi tehty vuosia aiemmin.
Mikä tuomioistuin? Koska myös perinnöstä luopuminen on kuolemanvaraismääräys, sen iptal Turkin oikeuden mukaisesti käsitellään vastakkaisen säännöksen puuttuessa ensimmäisen asteen siviilituomioistuimessa (Turkin oikeudenkäymiskaari, HMK, m.2), ja kuolleen henkilön viimeisen asuinpaikan tuomioistuimella on ehdoton toimivalta (HMK m.11/1-a; TMK m.576).
Mitä laki olettaa, jos sopimukseen ei kirjata?
Laki jättää kolme seikkaa osapuolten päätettäväksi ja asettaa jokaiselle oletuksen. Jollei sopimuksessa nimenomaisesti sovita, oletus tulee voimaan, ja kaikki kolme voivat johtaa osapuolten odotuksista poikkeavaan tulokseen.
| Jollei sopimukseen kirjata | Lain oletus | Peruste |
|---|---|---|
| Edunsaaja | Katsotaan tehdyn lähimmän yhteisen kantaisän jälkeläisten hyväksi | m.529 |
| Jälkeläisten asema (vastikkeellisessa luopumisessa) | Laajenee jälkeläisiin | m.528 |
| Vastikkeen vakuus | Jollei sitä makseta tai vakuuteta, syntyy oikeus peruuttaa sopimus | m.547 |
Kaikki kolme voidaan sopia nimenomaisesti sopimuksessa. Luopujan, joka ei halua lastensa perintöoikeuden tulevan kosketuksi, on saatava tämä kirjattua sopimukseen.
Voiko perinnöstä luopua perinnönjättäjän kuoltua? Vastaanottamisesta kieltäytyminen ja osuuden siirto
Ei. Luopumissopimuksen osapuolena on perinnönjättäjä; kuoleman jälkeen tällaista sopimusta ei voida tehdä. Mutta kuoleman jälkeen perillisellä, joka ei halua osuuttaan, on edessään kaksi eri tietä, ja niiden seuraukset eroavat toisistaan.
| Perinnöstä luopuminen | Perinnön vastaanottamisesta kieltäytyminen | Perintöosuuden siirto | |
|---|---|---|---|
| Milloin | Perinnönjättäjän eläessä | Kuoleman jälkeen | Kuoleman jälkeen |
| Kuka on osapuoli | Perinnönjättäjä + perillinen | Perillinen yksipuolisesti | Perillinen + siirronsaaja |
| Miten, minne | Virallisen testamentin muodossa; virkamiehen ja kahden todistajan läsnä ollessa (m.545) | Suullinen tai kirjallinen ilmoitus siviiliasioiden sovintotuomioistuimelle (m.609) | Perillisten kesken kirjallisesti; kolmannen henkilön kanssa notaarin virallisessa laatimismuodossa (m.677) |
| Määräaika | Ei määräaikaa | Kolme kuukautta. Laillisella perillisellä määräaika kuluu siitä, kun hän sai tietää kuolemasta, jollei näytetä, että hän sai tietää perillisasemastaan myöhemmin; määrätyllä perillisellä siitä, kun määräyksestä ilmoitettiin hänelle virallisesti (m.606) | Ei määräaikaa |
| Voiko saada vastikkeen | Kyllä, vastikkeellinen luopuminen | Ei | Kyllä |
| Perillisasema | Menetetään (m.528) | Osuus siirtyy oikeudenhaltijoille ikään kuin perillinen ei olisi ollut elossa perinnön avautuessa; siksi kieltäytyjän jälkeläiset voivat tulla perillisiksi (m.611) | Säilyy. Jos siirto on tehty kolmannen henkilön kanssa, tämä ei voi osallistua jakoon, vaan voi vain vaatia, että jaon päätteeksi perilliselle osoitettu osuus annetaan hänelle; perillisten välisessä siirrossa tätä rajoitusta ei ole (m.677) |
| Vastuu jäämistön veloista | Pääsääntöisesti ei; mutta jos jäämistön varat eivät riitä velkojen kattamiseen eivätkä perilliset suorita niitä, vastuu kuolemaa edeltäneiden viiden vuoden aikana saadusta vastikkeesta rikastumisen määrään asti (m.530) | Pääsääntöisesti ei; mutta jos perinnönjättäjä oli kykenemätön suorittamaan maksuja, vastuu kuolemaa edeltäneiden viiden vuoden aikana saadusta ja jaossa palautettavasta arvosta sen määrään asti (m.618) | Säilyy — koska siirtävä perillinen pysyy perillisenä, hän on yhteisvastuussa jäämistön veloista (m.641) |
| Lähde | TMK m.528–530, m.545 | TMK m.605–611, m.618 | TMK m.641, m.677 |
Perinnön vastaanottamisesta kieltäytymisessä on vielä yksi yksityiskohta: jos perinnönjättäjän maksukyvyttömyys kuolinpäivänä on selvästi ilmeinen tai virallisesti todettu, perintö katsotaan vastaanottamisesta kieltäydytyksi (TMK m.605); erillistä hakemusta ei tarvita. Yksityiskohdat sivulla miten perinnön vastaanottamisesta kieltäydytään. Myös perillisten kesken tehty jakosopimus on kirjallisen muodon alainen (TMK m.676).
Usein kysytyt kysymykset
Voidaanko perinnöstä luopumista koskeva sopimus tehdä kiinteistörekisterissä tai notaarilla pelkällä sitoumuksella?
Ei. Luopuminen ei koske tiettyä kiinteistöä vaan perillisaseman kokonaisuutta, ja se on laadittava virallisen testamentin muodossa: perinnönjättäjä ja perillinen yhdessä, virkamiehen ja kahden todistajan läsnä ollessa (TMK m.545). Notaarilla vahvistettu yksipuolinen sitoumus ei täytä tätä muotoa.
Onko perinnönjättäjänkin tultava paikalle perinnöstä luopumista varten?
Kyllä. Osapuolet ilmoittavat tahtonsa virkamiehelle samanaikaisesti ja allekirjoittavat sopimuksen virkamiehen ja kahden todistajan läsnä ollessa (TMK m.545). Toimi, jonka perillinen on yksin teettänyt, ei ole perinnöstä luopumista koskeva sopimus.
Voiko sisarukseni luopua perinnöstä, kirjoitetaanko se keskenämme, käykö se?
Vanhempienne eläessä keskenänne kirjoitettu asiakirja ei ole pätevä (TMK m.678). Oikea rakenne on, että sopimus tehdään perinnönjättäjän ja sisaruksenne välillä ja teidän hyväksenne (TMK m.528, m.529). Voitte olla edunsaaja, mutta ette voi olla todistaja kyseisessä toimessa (TMK m.536).
Voiko perinnöstä luopuja myöhemmin peruuttaa?
Yksipuolisesti ei. Perintösopimus voidaan poistaa osapuolten kirjallisella sopimuksella (TMK m.546). Yksipuolinen peruuttaminen on mahdollista vain kapeassa tapauksessa: jos sopimuksen elinaikaisia suorituksia ei suoriteta tai vakuuteta, osapuoli, jolla on oikeus vaatia niitä, voi peruuttaa sopimuksen (TMK m.547). Jos edellytykset täyttyvät, myös iptalkannejen nostaminen Turkin oikeuden mukaisesti on erillinen keino (TMK m.557).
Voivatko luopuvan perillisen lapset periä?
Jos luopuminen on tehty vastiketta vastaan, se vaikuttaa myös jälkeläisiin, jollei sopimuksessa toisin määrätä — lapsetkin siis jäävät soveltamisalan ulkopuolelle. Vastikkeettomassa luopumisessa laki ei ole säätänyt tällaisesta laajenemisesta; lapset siis pääsääntöisesti pysyvät perillisinä (TMK m.528). Epäselvyyden välttämiseksi jälkeläisten asema kannattaa kirjata sopimukseen nimenomaisesti.
Perustana oleva lainsäädäntö
Turkin siviililaki (Türk Medenî Kanunu) nro 4721 — m.502–503 (testamentin ja perintösopimuksen kelpoisuus), m.528 (perinnöstä luopuminen), m.529 (raukeaminen), m.530 (vastuu jäämistön velkojille), m.532 (virallinen testamentti), m.536 (osallistumiskielto laatimiseen), m.545 (perintösopimuksen muoto), m.546–547 (poistaminen ja peruuttaminen), m.557 (iptal Turkin oikeuden mukaisesti perusteet), m.559 (määräajat iptal Turkin oikeuden mukaisesti), m.573–574 (sovittelu luopujaa kohtaan ja palauttaminen), m.576 (toimivaltainen tuomioistuin), m.605–606, m.609 ja m.611 (perinnön vastaanottamisesta kieltäytyminen ja sen seuraus), m.618 (maksukyvyttömän perinnönjättäjän perinnön vastaanottamisesta kieltäytyneiden vastuu), m.641 (perillisten vastuu jäämistön veloista), m.676–678 (jakosopimus, perintöosuuden siirto, sopimus avautumattomasta perinnöstä) — mevzuat.gov.tr
Turkin notaarilaki (Noterlik Kanunu) nro 1512 — m.78 (todistajina kielletyt), m.82 (notaaritoimien oikeusvaikutukset ja allekirjoituksen vahvistamisen kattavuus), m.89 (toimet, jotka on pakollista tehdä notaarin virallisessa laatimismuodossa) — mevzuat.gov.tr
Turkin oikeudenkäymiskaari (Hukuk Muhakemeleri Kanunu) nro 6100 — m.2 (toimivalta asiassa), m.11 (ehdoton toimivalta perintöasioissa) — mevzuat.gov.tr
Aiheeseen liittyvät sivut
- Perintöoikeus — yläsivu
- Perillisasemasta poistaminen ja ”lapsesta kieltäytyminen”
- Miten perinnön vastaanottamisesta kieltäydytään?
- Miten lakiosa lasketaan?
- Miten perintötodistus (perillisaseman todistus) hankitaan?
- Äitini kuoli, isäni meni naimisiin: mitä perinnölle tapahtuu?
Tämä kirjoitus on tarkoitettu yleiseksi oikeudelliseksi tiedoksi, eikä se ole oikeudellinen lausunto. Koska jokaisen tapauksen olosuhteet ovat erilaiset, on suositeltavaa hankkia oikeudellista tukea asianajajaltasi omaa tilannettasi varten.