Kirjoittaja: Av. Merve Kartal · Julkaistu: 04.11.2026

Henkilön jättämiselle perinnön ulkopuolelle ei Turkin oikeudessa ole vain yhtä keinoa; on olemassa kolme erillistä oikeudellista instituutiota, jotka usein sekoitetaan keskenään. Perinnöttömäksi tekeminen perustuu perinnönjättäjän tahtoon, kun taas perintökelvottomuus seuraa suoraan lain nojalla; kumpikaan ei riipu perillisen suostumuksesta. Kolmas näistä, perintöoikeudesta luopuminen etukäteen, on sen sijaan sopimus, jonka osapuolena perillinen itse on, ja sitä käsitellään perintöoikeudesta luopumista etukäteen koskeva sopimus -sivulla.

Tämä sivu käsittelee kahta ensimmäistä. Kansanomaisesti käytetyt ilmaisut ”lapseksi hylkääminen” tai ”perinnöstä sulkeminen” eivät kuitenkaan ole kummankaan virallinen nimi.

Perimysjärjestystä ja lakiosan määriä käsitellään Perintöoikeus-sivulla.

Onko olemassa kannetta nimeltä ”lapseksi hylkääminen” tai ”perinnöstä sulkeminen”?

Ei. Turkin siviililaissa ei ole kannetta tai menettelyä nimeltä ”lapseksi hylkäämistä koskeva kanne” tai ”perinnöstä sulkeminen”. Äiti tai isä ei voi omasta tahdostaan päättää lapsensa vanhemmuussuhdetta.

Näillä termeillä halutaan kuvata kolmea eri asiaa, ja kaikki kolme ovat erilaisia:

Perinnöttömäksi tekeminen jättää lapsen vain perinnön ulkopuolelle, ei vanhemmuussuhteen ulkopuolelle, se tehdään vain kuolemanvaraisella määräyksellä ja se voi perustua ainoastaan laissa lueteltuihin syihin (TMK m.510, m.513).
Perintökelvottomuus on seuraus, jonka laki määrää automaattisesti neljässä vakavassa tapauksessa; se ei riipu perinnönjättäjän toimesta (TMK m.578).
Adoptiosuhteen purkamista voidaan vaatia vain adoptoitujen lasten osalta, eikä kanneoikeutta ole annettu adoptoijalle. Jos suostumusta ei ole saatu ilman laillista syytä, purkamista voivat vaatia henkilöt, joiden suostumus olisi pitänyt saada; jos alaikäisen etu siitä vakavasti vaarantuisi, tähän ei voida ryhtyä (TMK m.317). Muissa asiakysymykseen liittyvissä puutteissa purkamista voivat vaatia yleinen syyttäjä tai kuka tahansa asianosainen (TMK m.318). Kanneoikeus lakkaa, kun syyn tietoon saamisesta on kulunut yksi vuosi; säännöksessä aiemmin ollut ilmaisu ”joka tapauksessa viisi vuotta adoptiomenettelystä” on kumottu perustuslakituomioistuimen päätöksellä (TMK m.319).

Adoptio itsessään synnyttää jo perimysaseman: äidin ja isän oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät adoptoijalle, ja adoptiolapsesta tulee adoptoijan perillinen (TMK m.314).

Vanhemmuussuhteen kumoamista koskeva kanne (TMK m.286) jää myös tämän asiayhteyden ulkopuolelle: se koskee isyysolettaman kumoamista, ei lapsen sulkemista pois perinnöstä.

Miten perinnöttömäksi tekeminen tehdään? Muoto ja syyt

Perinnöttömäksi tekeminen edellyttää kolmen ehdon täyttymistä samanaikaisesti: lakiosaan oikeutettu perillinen, laissa lueteltu syy ja kuolemanvarainen määräys, jossa syy on nimenomaisesti mainittu. Määräys voi olla testamentti tai perintösopimus; testamentti tehdään virallisessa muodossa tai omakätisesti (TMK m.531). Suullinen testamentti näyttää kolmannelta muodolta, mutta käytännössä se ei ole käyttökelpoinen vaihtoehto: siihen voidaan turvautua vain poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten välittömässä kuolemanvaarassa, liikenneyhteyksien katketessa, sairaudessa tai sodassa (TMK m.539), ja se menettää tehonsa kuukauden kuluttua siitä, kun mahdollisuus tehdä testamentti muulla tavoin on syntynyt (TMK m.541).

Valinta testamentin ja perintösopimuksen välillä määrittää myös mahdollisuuden myöhemmin peruuttaa määräys — tämä yksityiskohta on alla olevassa vertailutaulukossa.

Laki luettelee kaksi syytä:

Perillinen on tehnyt vakavan rikoksen perinnönjättäjää tai jotakuta perinnönjättäjän läheistä vastaan,
Perillinen on olennaisesti laiminlyönyt perheoikeudesta johtuvat velvollisuutensa perinnönjättäjää tai perinnönjättäjän perheenjäseniä kohtaan (TMK m.510).

Kolme rajaa vaikuttaa samanaikaisesti. Perinnöttömäksi tekeminen voidaan tehdä vain Turkin oikeuden mukaiseen lakiosaan (osuuteen jäämistöstä) oikeutettua perillistä vastaan. Se tehdään vain kuolemanvaraisella määräyksellä. Ja syyluettelo on tyhjentävä: syy, jota ei ole laissa lueteltu, ei ole perinnöttömäksi tekemisen syy, vaikka se vaikuttaisi kuinka oikeutetulta.

Yksi yksityiskohta määrää tässä paljon: sisarusten Turkin oikeuden mukainen lakiosa (osuus jäämistöstä) on poistettu 2007:ssa (TMK m.506:n 3. momentti on kumottu 4/5/2007 päivätyllä lailla nro 5650). Perillisen, jolla ei ole Turkin oikeuden mukaista lakiosaa (osuutta jäämistöstä), jättämiseen ulkopuolelle ei tarvita perinnöttömäksi tekemistä; perinnönjättäjä voi määräysvallallaan jättää hänet pois.

Velkojen maksukyvyttömyyden perusteella perinnöttömäksi tekeminen

Laki sääntelee lisäksi erillistä ja suppeaa tapausta. Perinnönjättäjä voi tehdä perinnöttömäksi sellaisen jälkeläisensä, josta on annettu velkojen maksukyvyttömyystodistus, vain Turkin oikeuden mukaisen lakiosan (osuuden jäämistöstä) puolikkaan osalta; edellytyksenä on kuitenkin, että tämä puolikas osoitetaan perinnöttömäksi tehdyn jo syntyneille ja tuleville lapsille (TMK m.513).

Perinnöttömäksi tekeminen ei myöskään ole pysyvä: jos perinnön avautuessa maksukyvyttömyystodistuksella ei enää ole merkitystä tai jos todistuksen kattama velkamäärä ei ylitä perinnöttömäksi tehdyn perintöosuuden puolikasta, perinnöttömäksi tekeminen kumotaan perinnöttömäksi tehdyn vaatimuksesta.

Perinnöttömäksi tekemisen seuraukset ja todistustaakka

Seuraukset. Perinnöttömäksi tehty ei voi saada osuutta perinnöstä eikä nostaa kannetta määräysten sovittelemiseksi. Jos perinnönjättäjä ei ole määrännyt toisin, perinnöttömäksi tehdyn perintöosuus jää hänen jälkeläisilleen, ikään kuin hän olisi kuollut ennen perinnönjättäjää, tai jos jälkeläisiä ei ole, perinnönjättäjän lakisääteisille perillisille. Perinnöttömäksi tehdyn jälkeläiset voivat vaatia hänen Turkin oikeuden mukaista lakiosaa (osuutta jäämistöstä), ikään kuin hän olisi kuollut ennen perinnönjättäjää (TMK m.511).

Toisin sanoen perinnöttömäksi tekeminen jättää pääsääntöisesti ulkopuolelle henkilön, ei hänen sukuhaaraansa.

Todistustaakka. Perinnöttömäksi tekeminen on pätevä vain, jos perinnönjättäjä on ilmoittanut perinnöttömäksi tekemisen syyn kyseisessä määräyksessään. Jos perinnöttömäksi tehty vastustaa, ilmoitetun syyn olemassaolon todistaminen kuuluu perinnöttömäksi tekemisestä hyötyvälle perilliselle tai testamentinsaajalle. Jos syyn olemassaoloa ei voida todistaa tai jos perinnöttömäksi tekemisen syytä ei ole ilmoitettu määräyksessä, määräys täytetään, mutta perillisen Turkin oikeuden mukaista lakiosaa (osuutta jäämistöstä) ei loukata; jos perinnönjättäjä on kuitenkin tehnyt tämän määräyksen perinnöttömäksi tekemisen syytä koskevan ilmeisen erehdyksen vuoksi, perinnöttömäksi tekeminen on pätemätön (TMK m.512).

Tämä erottelu on tärkeä: jos syytä ei voida todistaa, voimassa pysyy määräys, mutta perillisen Turkin oikeuden mukainen lakiosa (osuus jäämistöstä) säilyy koskemattomana.

Miten perinnöttömäksi tekemiseen voi hakea muutosta?

Laki tuntee kaksi erillistä tietä, ja molemmilla on määräaikansa.

Kuolemanvaraisen määräyksen kumoaminen. Määräyksen kumoamista voidaan vaatia, jos se on tehty aikana, jolloin perinnönjättäjällä ei ollut kelpoisuutta tehdä kuolemanvaraista määräystä; jos se on tehty erehdyksen, petoksen, pelottelun tai pakotuksen seurauksena; jos sen sisältö, siihen liittyvät ehdot tai velvoitteet ovat lain tai hyvien tapojen vastaisia; tai jos sitä tehtäessä ei ole noudatettu laissa säädettyjä muotoja (TMK m.557). Kanneoikeus lakkaa, kun siitä, kun kantaja sai tietää määräyksestä, kumoamisperusteesta ja omasta oikeusasemastaan, on kulunut yksi vuosi, ja joka tapauksessa testamenttien osalta avauspäivästä, muiden määräysten osalta perinnön siirtymispäivästä vilpittömässä mielessä olevia vastaajia kohtaan kymmenessä vuodessa ja vilpillisessä mielessä olevia vastaan kahdessakymmenessä vuodessa; pätemättömyyteen voidaan vedota väitteenä aina (TMK m.559).

Määräysten sovitteleminen. Perilliset, jotka eivät saa lakiosaansa Turkin oikeuden mukaan (osuus jäämistöstä), voivat nostaa kanteen perinnönjättäjän määräysvallan ylittävien määräysten sovittelemiseksi (TMK m.560). Tämä oikeus lakkaa, kun yksi vuosi on kulunut siitä, kun lakiosan loukkaus on tullut tietoon, ja joka tapauksessa testamenttien avaamispäivästä tai muiden määräysten osalta perinnön avautumispäivästä on kulunut kymmenen vuotta; sovitteluvaatimus voidaan kuitenkin aina esittää väitteenä (TMK m.571). Vaiheittainen laskentatapa on lakiosan laskeminen -sivulla.

Vastaamatta jättämisellä on myös seuraus: jos perinnöttömäksi tehty ei vastusta perinnöttömäksi tekemistä, konkurssipesän hallinto tai velkojat, joilla on maksukyvyttömyystodistus, voivat samoilla edellytyksillä nostaa kanteen määräysten sovittelemiseksi (TMK m.562). Samat edellytykset ovat: kannetta ei ole nostettu velkojien kehotuksesta huolimatta, kanne nostetaan saatavan perimiseksi tarpeellisessa laajuudessa ja perilliselle annetussa määräajassa.

Toimivalta ja oikeuspaikka. Nämä kanteet käsitellään, koska muuta säännöstä ei ole, ensimmäisen asteen siviilituomioistuimessa (HMK m.2) ja vainajan viimeisen asuinpaikan tuomioistuin on yksinomainen oikeuspaikka (HMK m.11/1-a; TMK m.576). Yksinomainen oikeuspaikka koskee ainoastaan momentin ensimmäistä virkettä; perintötodistuksen kumoamista koskevissa kanteissa kunkin perillisen asuinpaikan tuomioistuin on myös toimivaltainen (HMK m.11/3). Sitä vastoin perinnöstä luopuminen tapahtuu turkkilaisessa siviiliasioiden sovintotuomioistuimessa (TMK m.609), ja perintötodistus haetaan turkkilaisesta siviiliasioiden sovintotuomistuimesta tai julkiselta notaarilta (TMK m.598).

Perintökelvottomuus: lain automaattisesti soveltama tilanne

Tämä järjestely ei riipu lainkaan perinnönjättäjän tahdosta. Seuraavat henkilöt eivät voi tulla perillisiksi eivätkä saada mitään oikeutta kuolemanvaraisella määräyksellä:

Jotka tahallaan ja lainvastaisesti tappavat tai yrittävät tappaa perinnönjättäjän,
Jotka tahallaan ja lainvastaisesti saattavat perinnönjättäjän pysyvästi kykenemättömäksi tekemään kuolemanvaraista määräystä,
Jotka petoksella, pakolla tai pelottelulla saavat perinnönjättäjän tekemään kuolemanvaraisen määräyksen tai peruuttamaan sellaisen, tai estävät sen,
Jotka tahallaan ja lainvastaisesti hävittävät tai turmelevat kuolemanvaraisen määräyksen tilanteessa ja ajankohtana, jolloin perinnönjättäjä ei voi enää tehdä sitä uudelleen.

Perintökelvottomuus poistuu perinnönjättäjän anteeksiannolla (TMK m.578). Ja kelvottomuus koskee vain kelvotonta itseään: kelvottoman jälkeläiset tulevat perillisiksi kuin ennen perinnönjättäjää kuolleen henkilön jälkeläiset (TMK m.579).

Perinnöttömäksi tekemisen ja perintökelvottomuuden ero

Molemmat aiheuttavat seurauksia ilman perillisen suostumusta, mutta ne toimivat eri tavoin. Jälkeläisten asema on kummassakin suojattu eri keinoin: perintökelvottomuudessa jälkeläiset tulevat suoraan perillisiksi (TMK m.579). Perinnöttömäksi tekemisessä sen sijaan, jollei perinnönjättäjä ole toisin määrännyt, perinnöttömäksi tehdyn osuus jää sellaisenaan hänen jälkeläisilleen; jos perinnönjättäjä on toisin määrännyt, jälkeläisille jäävä vähimmäisosuus on lakiosa Turkin oikeuden mukaan (osuus jäämistöstä) (TMK m.511).

	Perinnöttömäksi tekeminen	Perintökelvottomuus
Miten syntyy	Perinnönjättäjän kuolemanvarainen määräys	Lain perusteella itsestään
Kenen tahto	Perinnönjättäjän	Ei kenenkään
Ketä vastaan	Vain lakiosaan oikeutettua perillistä	Kaikkia, jotka voivat olla perillisiä; estää myös oikeuden saamisen kuolemanvaraisella määräyksellä
Syy	Kaksi laissa mainittua syytä ja lisäksi varattomuustodistustilanne	Neljä laissa mainittua tilannetta
Muoto	Testamentti tai perintösopimus	Muoto ei tule kyseeseen
Syyn kirjaaminen	Määräyksessä pakollinen; jos sitä ei kirjata, lakiosa säilyy	Ei tule kyseeseen
Vaikutus jälkeläisiin	Jollei toisin ole määrätty, osuus jää jälkeläisille; muussa tapauksessa jälkeläiset voivat vaatia lakiosaansa (m.511)	Jälkeläiset tulevat perillisiksi (m.579)
Lakkaaminen	Jos tehty testamentilla, perinnönjättäjä voi aina peruuttaa (m.542–543); jos tehty perintösopimuksella, se lakkaa vain osapuolten kirjallisella sopimuksella (m.546)	Perinnönjättäjän anteeksiannolla (m.578)
Lähde	TMK m.510–513	TMK m.578–579

Entä luopuminen? Perinnöttömäksi tekeminen ja perintökelvottomuus eivät riipu perillisen suostumuksesta. Kolmas tie, perintöoikeudesta luopuminen etukäteen, on päinvastainen: perillinen itse on osapuolena, se tehdään perinnönjättäjän eläessä, eikä syytä tarvitse ilmoittaa (TMK m.528). Muoto, miten se tehdään sisarusten kesken ja vaikutus jälkeläisiin ovat perintöoikeudesta luopumissopimus -sivulla.

Mitä voidaan tehdä, jos lakiosaan oikeutetulle perilliselle ei ole perinnöttömäksi tekemisen syytä?

Jos kumpaakaan laissa mainittua syytä ei ole, mutta perinnönjättäjä haluaa silti muuttaa jakoa, perinnöttömäksi tekemisen tie on suljettu — mutta muut tiet eivät ole. Kolme kysymystä ratkaisee asian järjestyksessä.

Ensimmäinen: onko tällä perillisellä lakiosaa? Lakiosa on annettu vain jälkeläisille, isälle ja äidille sekä eloonjääneelle puolisolle (TMK m.506). Sisarusten lakiosa poistettiin 2007:ssa. Perillisen, jolla ei ole lakiosaa, sulkemiseksi pois ei tarvita perinnöttömäksi tekemistä — mutta pelkkä tekemättä jättäminenkään ei riitä: jos kuolemanvaraista määräystä ei tehdä, tämä henkilö saa lakimääräisenä perillisenä osuutensa jäämistöstä. Siispä tälläkin tiellä tarvitaan testamentti tai perintösopimus.

Toinen: kuinka suuri on vapaa määräysosa? Perinnönjättäjä, jolla on perillisinä jälkeläisiä, isä ja äiti tai puoliso, voi määrätä kuolemanvaraisesti siitä osasta jäämistöään, joka ylittää lakiosat Turkin oikeuden mukaan (osuus jäämistöstä); jos ketään näistä perillisistä ei ole, hän voi määrätä koko jäämistöstään (TMK m.505). Siis lakiosa suojataan, loppuosa on vapaata ja voidaan ohjata halutulle henkilölle.

Kolmas: voidaanko perillisen oma suostumus saada? Jos voidaan, tie muuttuu: perinnönjättäjän ja perillisen välisellä perintöoikeudesta luopumissopimuksella perillinen menettää asemansa perillisenä, eikä syytä tarvitse ilmoittaa (TMK m.528). Sen sijaan muoto on vaativa: sopimus on tehtävä virallisen testamentin muodossa, eli osapuolten on ilmoitettava tahtonsa virkamiehelle samanaikaisesti ja allekirjoitettava sopimus virkamiehen sekä kahden todistajan läsnä ollessa (TMK m.545).

Elinaikana tehdyt luovutukset ovat eri asia. Perinnönjättäjän eläessään tekemät vastikkeettomat suoritukset eivät myöskään aina kuulu määräysvapauden piiriin: perillisasemansa menettäneelle lakimääräiselle perilliselle hänen perintöosuuttaan vastaan tehdyt suoritukset, perintöoikeuksien ennen kuolemaa tapahtuvaksi selvittämiseksi tehdyt suoritukset sekä suoritukset, joiden tarkoituksena on selvästi tehdä lakiosasäännöt tehottomiksi, ovat sovittelun alaisia kuolemanvaraisten määräysten tavoin (TMK m.565).

Perinnöttömäksi tekemisen merkitsemisen seuraus ilman syytä on selvä: jos syytä ei ole ilmoitettu määräyksessä tai jos se on ilmoitettu mutta sitä ei voida näyttää toteen, määräys pannaan täytäntöön perillisen lakiosaa lukuun ottamatta (TMK m.512). On myös lisättävä: lakiosa ei suojaudu itsestään — perillisen on nostettava sovittelukanne tai esitettävä sovittelua koskeva väite (TMK m.560, m.571).

Usein kysytyt kysymykset

Voinko kokonaan tehdä lapseni perinnöttömäksi?
Vain, jos jokin laissa mainituista perusteista on olemassa ja ilmoitat perusteen kuolemanvaraisessa määräyksessä (Turkin siviililaki m.510, m.512). Jos perustetta ei ole kirjoitettu, määräys pannaan täytäntöön perillisen lakiosaa lukuun ottamatta. Lisäksi perintöosuus siirtyy perinnöttömäksi tehdyn henkilön jälkeläisille, ellet määrää toisin (Turkin siviililaki m.511).

Onko olemassa erillistä kannetta perinnöttömäksi tekemisestä?
Ei. Perinnöttömäksi tekeminen ei ole kanne, vaan perinnönjättäjän elinaikanaan tekemä kuolemanvarainen määräys. Riita voidaan viedä tuomioistuimeen vasta kuoleman jälkeen, eikä perinnöttömäksi tehdyllä ole käytettävissään sovittelukannetta: perinnöttömäksi tehty ei voi nostaa kannetta määräysten sovittelemiseksi (Turkin siviililaki m.511). Perinnöttömäksi tehty voi vastustaa perinnöttömäksi tekemistä; tällöin perusteen olemassaolon todistustaakka on tekemisestä hyötyvällä, ja jos perustetta ei voida näyttää toteen, määräys pannaan täytäntöön lakiosaa lukuun ottamatta (Turkin siviililaki m.512). Edellytysten täyttyessä voidaan lisäksi vaatia kuolemanvaraisen määräyksen kumoamista (Turkin siviililaki m.557).

Mitä perinnöttömäksi tekemistä koskevassa testamentissa on mainittava?
Tällä sivulla ei anneta mallitekstiä. Sisällön kannalta ratkaisevaa on seuraava: perinnöttömäksi tekeminen on pätevä vain, jos määräyksessä on ilmoitettu peruste (Turkin siviililaki m.512). Myös muoto on erikseen tärkeä — laissa säädettyjen muotojen noudattamatta jättäminen on itsessään kumoamisperuste (Turkin siviililaki m.557).

Mitä perinnöttömäksi tehty voi tehdä?
Perinnöttömäksi tehty ei voi nostaa kannetta määräysten sovittelemiseksi (Turkin siviililaki m.511), mutta hän voi vastustaa perinnöttömäksi tekemistä; tällöin perusteen olemassaolon todistustaakka on tekemisestä hyötyvällä osapuolella (Turkin siviililaki m.512). Edellytysten täyttyessä voidaan myös vaatia kuolemanvaraisen määräyksen kumoamista (Turkin siviililaki m.557, m.559).

Isäni sanoo tehneensä minut perinnöttömäksi, mitä minun pitäisi tehdä?
Pelkkä suullinen ilmoitus ei yksinään aiheuta perinnöttömäksi tekemisen seurausta; perinnöttömäksi tekeminen voidaan toteuttaa vain kuolemanvaraisella määräyksellä ja ilmoittamalla peruste (Turkin siviililaki m.510, m.512). Perinnön avautumisen jälkeen perilliset todetaan perintötodistuksella.

Menettävätkö perinnönjättäjän tappaneen henkilön lapsetkin perintöoikeutensa?
Ei. Perintökelvottomuus koskee vain kelvotonta itseään; kelvottoman lapset tulevat perillisiksi ikään kuin heidän isänsä tai äitinsä olisi kuollut ennen perinnönjättäjää (Turkin siviililaki m.579). Perintökelvottomuus on henkilökohtainen eikä siirry jälkeläisille.

Sovellettava lainsäädäntö

4721 nro Turkin siviililaki — m.286 (vanhemmuussuhteen kieltäminen), m.314 (adoption vaikutukset), m.317–319 (adoptiosuhteen lakkauttaminen), m.505 (määrättävissä oleva osuus), m.506 (lakiosa Turkin oikeuden mukaan (osuus jäämistöstä)), m.510 (perinnöttömäksi tekemisen perusteet), m.511 (vaikutukset), m.512 (todistustaakka), m.513 (perinnöttömäksi tekeminen velkojen maksukyvyttömyyden perusteella), m.528 (perintöoikeudesta luopuminen etukäteen), m.531 (testamentin muodot), m.539 ja m.541 (suullinen testamentti ja sen raukeaminen), m.542–543 (testamentin peruuttaminen), m.545 (perintösopimuksen muoto), m.546 (perintösopimuksen purkaminen), m.557 (kumoamisperusteet), m.559 (kumoamisen määräajat), m.560 (kanne määräysten sovittelemiseksi), m.562 (velkojien kanne määräysten sovittelemiseksi), m.565 (määräysten sovittelun kohteena olevat vastikkeettomat suoritukset), m.571 (määräysten sovittelun määräajat), m.576 (toimivaltainen tuomioistuin), m.578–579 (perintökelvottomuus), m.598 (perintötodistus), m.609 (toimivaltainen viranomainen perinnöstä luopumisessa) — mevzuat.gov.tr

6100 nro Turkin oikeudenkäymiskaari — m.2 (toimivalta), m.11 (yksinomainen toimivalta perintöriidoissa) — mevzuat.gov.tr

Aiheeseen liittyvät sivut

Tämä kirjoitus on tarkoitettu yleiseksi oikeudelliseksi tiedoksi, eikä se ole oikeudellinen lausunto. Koska jokaisen asian olosuhteet vaihtelevat, on suositeltavaa hakea asianajajalta oikeudellista tukea omaan konkreettiseen tilanteeseen.