Lakiosa Turkin oikeuden mukaan (osuus jäämistöstä) on se osa, jota perinnönjättäjä ei voi vapaasti jakaa testamentilla tai perintösopimuksella ja jonka laki on varannut tietyille perillisille. Laskenta koostuu kolmesta vaiheesta: ensin selvitetään lakiosalaskelman perusteena oleva jäämistö, sitten perillisen lakimääräinen perintöosuus ja lopuksi Turkin siviililain 506 §:ssä säädetty suhdeluku sovelletaan tähän osuuteen. Käytännössä: perinnönjättäjällä, jolla on puoliso ja kaksi lasta, lakiosien yhteenlaskettu määrä on %62,5 jäämistöstä, ja vapaasti jaettavaksi jää %37,5.
Keitä lakiosaperillisiä ovat, miksi sisaruksilla ei ole lakiosaa ja mikä on Tenkiksen (tenkis) yleinen kehys, kerrotaan Perintöoikeus-sivulla. Tässä artikkelissa käsitellään vain itse laskentaa.
Laskennan kolme vaihetta
1. Lakiosalaskelman perusteena oleva jäämistö. Suhdelukuja ei sovelleta kuolinpäivän varallisuuteen sellaisenaan; ensin tehdään vähennykset ja lisäykset (jäljempänä).
2. Lakimääräinen perintöosuus. Suhdelukua ei sovelleta koko perintöön vaan kyseisen perillisen omaan lakimääräiseen osuuteen. Lapset saavat yhtä suuret osuudet, ja perinnönjättäjää ennen kuolleen lapsen sijaantulijoita ovat hänen omat alenevassa polvessa olevat perillisensä (495 §). Jos alenevia perillisiä ei ole, perillisiä ovat äiti ja isä; jos jompikumpi heistä on kuollut aiemmin, hänen sijaansa tulevat hänen omat alenevassa polvessa olevat perillisensä eli sisarukset ja sisarusten lapset (496 §). Jos alenevia perillisiä, äitiä ja isää sekä heidän alenevia perillisiään ei ole, perillisiksi tulevat isovanhempien ryhmä (497 §). Lesken osuus vaihtelee sen mukaan, mihin ryhmään hän kuuluu muiden perillisten kanssa (499 §): alenevien perillisten kanssa neljännes perinnöstä, äidin ja isän ryhmän kanssa puolet, isovanhempien ja heidän lastensa kanssa kolme neljännestä; jos näitäkään ei ole, koko perintö jää puolisolle.
3. 506 §:ssä säädetty suhdeluku.
| Perillinen | Lakiosa (lakimääräisestä osuudestaan) |
|---|---|
| Alenevat perilliset | 1/2 |
| Äiti ja isä, kumpikin | 1/4 |
| Leski — jos perillisenä alenevien perillisten tai äidin ja isän ryhmän kanssa | kokonaan |
| Leski — kaikissa muissa tapauksissa | 3/4 |
Puolison ”muut tapaukset” kattavat kaksi tilannetta: hän on perillisenä isovanhempien ryhmän kanssa ja jää ainoaksi perilliseksi. Jälkimmäinen on rajoittavin — alla oleva 6. esimerkki.
Lakiosalaskelman perusteena oleva jäämistö: mitä vähennetään, mitä lisätään
Jos tämä vaihe ohitetaan, kaikkia suhdelukuja sovelletaan väärään perustaan. Turkin siviililain 507 §:n mukaan vapaasti määrättävissä oleva osa lasketaan perinnönjättäjän kuolinpäivän tilanteen mukaan, ja jäämistöstä vähennetään: perinnönjättäjän velat, hautauskulut, jäämistön sinetöimis- ja luettelointikulut sekä perinnönjättäjän kanssa samassa taloudessa asuneiden ja hänen elätettävinään olleiden henkilöiden kolmen kuukauden elinkustannukset.
Sen jälkeen tehdään lisäykset. 508 §:n mukaan elinaikana tehdyt vastikkeettomat suoritukset lisätään laskelmaan siltä osin kuin ne ovat määräysten sovittelun kohteena. Mitkä niistä ovat määräysten sovittelu kohteena, luetellaan 565 §:ssä neljänä kohtana: perintöasemansa menettäneelle lakimääräiselle perilliselle perintöosuuden hyvitykseksi tehdyt suoritukset sekä aleneville perillisille tehdyt varallisuuden siirrot sillä edellytyksellä, ettei niitä palauteta, velasta vapauttaminen, tavanomaisesta poikkeava myötäjäislahja ja perustamispääoma; perintöoikeuksien selvittämiseksi ennen kuolemaa tehdyt suoritukset; lahjoitukset, joissa on pidätetty peruuttamisoikeus, sekä muut lahjoitukset kuin kuolemaa edeltävän vuoden aikana tavanomaisina annetut lahjat; ja suoritukset, joiden tarkoituksena on ilmeisesti tehdä lakiosasäännökset tehottomiksi.
Henkivakuutuksesta 509 § sisältää erillisen säännön. Jos perinnönjättäjä on ottanut vakuutuksen kolmannen henkilön hyväksi maksettavaksi omalla kuolemallaan, nimennyt tällaisen henkilön myöhemmin edunsaajaksi tai luovuttanut vastikkeetta vakuutuksenantajaan kohdistuvan vaatimuksensa, vakuutussaatavan kuolinhetken takaisinostoarvo lisätään jäämistöön.
Arkikielellä: ensin vähennetään velat ja kulut, sitten lisätään takaisin perinnönjättäjän elinaikanaan vastikkeetta antamista suorituksista ne, jotka laki luettelee. Syntyvä määrä on laskennan perusta.
Kuusi esimerkkiä
Seuraavissa esimerkeissä lakiosalaskelman perusteena olevaksi jäämistöksi on oletettu 1.000.000 TL. Luvut on tarkoitettu vain suhdelukujen havainnollistamiseen.
1 — Puoliso ja kaksi lasta. Lakimääräiset osuudet: puoliso 250.000, kumpikin lapsista 375.000. Lakiosat: koska puoliso on perillisenä alenevien perillisten kanssa, hänen osuutensa kokonaan (250.000), kummankin lapsen osuudesta puolet (187.500). Yhteensä 625.000. vapaasti määrättävissä oleva osa 375.000 TL. Tässä rakenteessa kokonaismäärä on lasten lukumäärästä riippumatta aina 625.000.
2 — Puoliso, äiti ja isä, ei alenevia perillisiä. Lakimääräiset osuudet: puoliso 500.000, äiti 250.000, isä 250.000. Lakiosat: puolison osuus kokonaan (500.000), äidin ja isän osuuksista kummastakin neljännes (62.500). Yhteensä 625.000. vapaasti määrättävissä oleva osa 375.000 TL.
3 — Äiti ja isä, ei puolisoa, ei alenevia perillisiä. Lakimääräiset osuudet 500.000 ja 500.000; lakiosat 125.000 ja 125.000, yhteensä 250.000. vapaasti määrättävissä oleva osa 750.000 TL. Lakiosaperillisten olemassaolo ei siis aina sido perinnönjättäjän toimintamahdollisuuksia samassa määrin.
4 — Yksi lapsi, ei puolisoa. Lakimääräinen osuus 1.000.000, lakiosa 500.000. vapaasti määrättävissä oleva osa 500.000 TL.
5 — Vain kaksi sisarusta. Sisarukset ovat perillisiä, heillä ei ole lakiosaa. Perinnönjättäjä voi määrätä koko 1.000.000 TL:n suuruisesta jäämistöstä.
6 — Vain puoliso. Jos alenevia perillisiä, äidin ja isän ryhmää ja isovanhempien ryhmää ei ole, koko perintö jää puolisolle (499/3 §). Puoliso kuuluu tässä tapauksessa ”muihin tapauksiin”: hänen lakiosansa on kolme neljännestä lakimääräisestä osuudestaan eli 750.000. Määräysvaltaan jää vain 250.000 TL. Tämä on se kohta, jossa lapsettomassa avioliitossa oleva perinnönjättäjä tekee useimmin virheen.
Yleisin virhe
Suhdeluvun soveltaminen suoraan koko jäämistöön eikä lakimääräiseen osuuteen. Lause ”lapsen lakiosa on puolet” ei tarkoita, että ”lapsi saa puolet perinnöstä”. Perinnönjättäjällä, jolla on puoliso ja kaksi lasta, lapsen lakimääräinen osuus on 3/8 perinnöstä ja lakiosa tästä puolet eli 3/16.
Sama koskee lakiosalaskelman perusteena olevaa jäämistöä: siitä selvitetään ensin lakimääräiset osuudet, ja 506 §:ssä säädettyjä suhdelukuja sovelletaan vasta sitten näihin osuuksiin.
Mitä määräysten sovittelemisessa (tenkiksessä) tapahtuu?
Perillinen, jonka lakiosaa on loukattu, voi nostaa kanne määräysten sovittelemiseksi (tenkis) (560 §). Kanteen nostamisoikeus vanhentuu yhden vuoden kuluttua siitä, kun hän sai tietää loukkauksesta, ja joka tapauksessa kymmenen vuoden kuluttua; määräajat kuluvat riippumatta siitä, onko asiasta riitaa, ja ne selostetaan yksityiskohtaisesti Perintöoikeus-sivulla. Tenkiskanteessa perinnönjättäjän viimeisen asuinpaikan tuomioistuin on ehdottomasti toimivaltainen (Turkin oikeudenkäymiskaari 11/1-a); jos viimeinen asuinpaikka on Alanya, asia käsitellään Alanyassa. Ehdotonta toimivaltaa ei voi muuttaa osapuolten toimivaltasopimuksella (Turkin oikeudenkäymiskaari 18/1), ja tuomioistuin tutkii sen viran puolesta (19/1).
Tenkis (tenkis) ei poista suoritusta kokonaan; se pienentää sitä siltä osin kuin lakiosa on täydennettävä. 563 §:n mukaan määräysten sovitteleminen (tenkis) tehdään perillisen määräämisen kautta tai muulla kuolemanjälkeisellä määräyksellä saaduista suorituksista kokonaisuudessaan, suhteellisesti, jollei määräyksestä ilmene, että perinnönjättäjän tarkoitus oli toinen.
Myöskään lakiosaperilliselle tehty suoritus ei jää määräysten sovittelua (tenkis) ulkopuolelle. 561 §:n mukaan jos määräysten sovittelun kohteena on useampi kuin yksi kuolemanjälkeinen määräys, lakiosaperilliselle tehdyn suorituksen lakiosan ylittävä osa sekä muille kuin lakiosaperillisille tehdyt suoritukset määräysten sovitellaan (tenkis) suhteellisesti.
Myös järjestys on selvä: 570 §:n mukaan määräysten sovitteleminen (tenkis) tehdään ensin kuolemanjälkeisistä määräyksistä ja, jos se ei riitä, elinaikana tehdyistä suorituksista uusimmasta vanhimpaan; julkisoikeudellisille oikeushenkilöille sekä yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille tehdyt suoritukset ovat viimeisenä.
Käytännössä yleisin ongelma on, että testamentattu omaisuus on jakamatonta. 564 §:n mukaan, jos määräysten sovittelun kohteeksi joutuu määrätty esineen testamenttaus, jota ei voi jakaa arvon alenematta, testamentinsaajalla on halutessaan oikeus maksaa määräysten sovittelua (tenkis) alaisen osan arvo ja ottaa esine, tai halutessaan vaatia rahamäärän, joka vastaa vapaasti määrättävissä olevan osan arvoa. Jos esine jää testamentinsaajalle, maksettava korvaus määritetään päätöspäivän arvon perusteella. Samoja sääntöjä sovelletaan myös elinaikaisten suoritusten tenkikseen (tenkis).
Usein kysytyt kysymykset
Ovatko lakiosa ja lakimääräinen perintöosuus sama asia?
Eivät. Lakimääräinen perintöosuus on se osuus, joka perilliselle kuuluu lain nojalla; lakiosa on tästä osuudesta Turkin siviililain 506 §:ssä säädetyllä suhdeluvulla suojattu osa. Jos testamenttia tai perintösopimusta ei ole, perillinen saa koko lakimääräisen osuutensa eikä lakiosalaskelmaan mennä lainkaan.
Onko lakiosalaskelman perusteena oleva jäämistö sama määrä kuin perinnönjättäjän jättämä varallisuus?
Useimmiten ei. Turkin siviililain 507 §:n mukaan vähennetään velat ja luetellut kulut; 508, 565 ja 509 §:n mukaan lisätään eräät elinaikaiset suoritukset sekä henkivakuutussaatavan kuolinhetken takaisinostoarvo. Siksi laskennan perusta voi olla sekä pienempi että suurempi kuin kassassa oleva määrä.
Onko ottolapsella lakiosa?
Turkin siviililain 500 §:n mukaan ottolapsi ja hänen alenevassa polvessa olevat perillisensä perivät ottovanhemman kuin verisukulainen. Siksi aleneville perillisille säädettyä lakiosan suhdelukua sovelletaan myös ottolapseen.
Onko lakiosalaskelmaa varten mentävä tuomioistuimeen?
Itse laskelma on matemaattinen toimenpide; jos perilliset pääsevät keskenään sopimukseen, kannetta ei tarvita. Jos sopimukseen ei päästä tai määräyksen tenkistä (tenkis) vaaditaan, tulee esiin 560 §:ssä tarkoitettu tenkiskanne (tenkis). Kanteen nostamatta jättäminen ei katkaise oikeuden menettämisen määräaikoja.
Lainsäädäntöperusta
Turkin siviililaki nro 4721, 495–500, 505–509, 560–565, 570, 571 § — mevzuat.gov.tr
Turkin oikeudenkäymiskaari nro 6100, 11, 18, 19 § — mevzuat.gov.tr
Aiheeseen liittyvät sivut
- Perintöoikeus — yläsivu
- Miten perinnöstä luopuminen tehdään? — kolmen kuukauden määräaika, hakemusmenettely ja kenelle luovutettu osuus siirtyy
Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi oikeudelliseksi tiedoksi. Koska kunkin tapauksen olosuhteet, perillisten rakenteen ja sovellettavat määräajat vaihtelevat, on suositeltavaa hankkia oikeudellista tukea asianajajaltasi omaa tilannettasi varten.