Korvaus käytöstä ilman oikeusperustetta on korvaus, jota vaaditaan henkilöltä, joka käyttää kiinteistöä oikeudenhaltijan suostumuksetta. Lyhyesti sitä kutsutaan myös oikeudettoman hallinnan korvaukseksi tai oikeudettoman käytön korvaukseksi; kannetta, jossa tätä korvausta vaaditaan tuomioistuimelta, kutsutaan kanteeksi korvauksesta käytöstä ilman oikeusperustetta.
Sana ”ecrimisil” ei esiinny Turkin siviililaissa eikä Turkin velvoiteoikeuslaissa. Henkilöiden välisissä riidoissa tukeudutaan vilpittömän mielen vastaisesti toimivan haltijan vastuuta koskevaan säännökseen: vilpittömän mielen vastaisesti toimiva haltija on velvollinen maksamaan oikeudenhaltijalle korvausta vahingoista, jotka aiheutuvat siitä, että hän on pidättänyt oikeudettomasti palautettavakseen kuuluvan esineen, sekä saamistaan tai saamatta jääneistä tuotoista (TMK m.995/1). Sana itsessään esiintyy nimeltä muissa laeissa: tuomioistuinmaksuja sääntelevässä Turkin maksulaissa (m.16/2) ja julkisten kiinteistöjen hallintaa koskevassa Turkin valtion hankintalaissa (m.75).
Korvaus ei kata vain tosiasiallisesti saatuja tuloja, vaan myös saamatta jääneitä tuloja; toisin sanoen käyttäjä ei vapaudu vastuusta, vaikka olisi pitänyt kiinteistön tyhjillään.
Tämä artikkeli käsittelee henkilöiden välistä korvausta käytöstä ilman oikeusperustetta; valtion ja säätiöiden kiinteistöissä sovellettava erillinen järjestely käsitellään lopun otsikossa. Kiinteistön omistusoikeuden yleisrakenne on Vuokra- ja kiinteistöoikeus -sivulla.
Korvaus käytöstä ilman oikeusperustetta, oikeudettoman hallinnan lopettaminen ja omistusoikeuteen perustuva palautuskanne: kolme erillistä vaatimusta
Esineen omistajalla on oikeusjärjestyksen rajoissa valta käyttää, hyödyntää ja määrätä esineestä haluamallaan tavalla; omistaja voi nostaa omistusoikeuteen perustuvan palautuskanteen sitä vastaan, joka oikeudettomasti pitää omaisuutta hallussaan, ja vaatia myös kaiken oikeudettoman hallinnan lopettamista (TMK m.683).
| Vaatimus | Mitä se mahdollistaa | Oikeusperusta |
|---|---|---|
| Omistusoikeuteen perustuva palautuskanne | Esineen palauttamisen | TMK m.683/2 |
| Oikeudettoman hallinnan lopettaminen | Oikeudettoman hallinnan lopettamisen | TMK m.683/2 |
| Korvaus käytöstä ilman oikeusperustetta | Korvauksen aiemmasta käytöstä | TMK m.995 |
Kaksi ensimmäistä palauttavat kiinteistön tai lopettavat oikeudettoman hallinnan, kolmas koskee menneestä käytöstä maksettavaa korvausta. Laki mainitsee erikseen tilanteen, jossa kiinteistön omistusoikeutta koskevassa kanteessa vaaditaan myös korvausta käytöstä ilman oikeusperustetta: tällöin maksu määrätään kiinteistön arvon ja vaaditun korvauksen määrän perusteella (Turkin maksulaki m.16/2). Useita vaatimuksia samaa henkilöä vastaan voidaan esittää samassa kannekirjelmässä, jos niille kaikille on yhteinen toimivaltainen tuomioistuin (HMK m.110). Maksun määräytymisperusteet selitetään omistusoikeuskirjauksen kumoaminen ja uusi kirjaus -sivulla.
Vilpittömän mielen mukaisesti toimiva haltija ja vilpittömän mielen vastaisesti toimiva haltija
Laki jakaa kiinteistön haltijan kahteen ryhmään, ja korvausvelvollisuus syntyy tästä jaottelusta.
Vilpittömän mielen mukaisesti toimiva haltija ei maksa korvausta. Haltija, joka käyttää vilpittömässä mielessä hallussaan olevaa esinettä oletetun oikeutensa mukaisesti tai hyödyntää sitä, ei ole tästä syystä velvollinen maksamaan mitään korvausta sille, jolle hän on velvollinen palauttamaan esineen (TMK m.993/1). Hän voi vaatia esineeseen tekemiään välttämättömiä ja hyödyllisiä kuluja ja voi pidättäytyä palauttamasta esinettä, kunnes ne on maksettu. Muista kuluista hän ei voi vaatia korvausta; mutta jos hänelle ei tarjota korvausta näistä kuluista, hän voi ennen palauttamista irrottaa ja ottaa esineeseen lisäämänsä osat, jotka voidaan erottaa vahinkoa aiheuttamatta. Saadut tuotot vähennetään hänen kuluistaan johtuvista saatavista (TMK m.994).
Vilpillinen haltija maksaa vahingonkorvausta (TMK m.995/1). Tekemistään kuluista hän voi vaatia korvausta vain niistä, jotka ovat välttämättömiä myös oikeudenhaltijalle (m.995/2). Artiklan viimeinen momentti asettaa rajan: vilpillinen haltija on vastuussa vain tuottamuksellaan aiheuttamistaan vahingoista siihen asti, kunnes hän tietää, kenelle esine on palautettava (m.995/3).
Todistelu on siksi tärkeää. Kun laki liittää oikeudellisen seurauksen vilpittömään mieleen, pääsääntönä on vilpittömän mielen olemassaolo; mutta henkilö, joka ei osoita tilanteen vaatimaa huolellisuutta, ei voi vedota vilpittömään mieleen (TMK m.3). Kiinteistörekisteriin merkityissä kiinteistöissä kukaan ei myöskään voi väittää, ettei tunne kiinteistörekisteriin tehtyä merkintää (TMK m.1020/3). Vahingonkorvausta vaativan on osoitettava, että vastapuoli on vilpillinen tai milloin hänen vilpitön mielensä päättyi; tämä kysymys voi olla ratkaiseva ennen vahingonkorvauksen määrää. Oikeudenhaltijan päivätty ja sisällöltään yksilöity kirjallinen ilmoitus on yksi tapa dokumentoida tämä ajankohta. Tällainen ilmoitus ei kuitenkaan katkaise vanhentumisaikaa.
Korvaus käytöstä ilman oikeusperustetta perillisten ja yhteisomistajien välillä
Jos asunto tai tontti on perintönä tullut usean henkilön omistukseen ja yksi perillisistä asuu kiinteistössä tai on vuokrannut sen, eivätkä muut saa mitään, korvausta käytöstä ilman oikeusperustetta koskeva kysymys tulee ajankohtaiseksi.
Ensin on tarkasteltava omistusoikeuden tyyppiä. Jos perillisiä on useita, perinnön siirtyessä syntyy heidän välilleen yhteisomistussuhde jakamiseen asti; perilliset omistavat jäämistön elbirliği mülkiyeti (yhteisomistus ilman määräosia) -muodossa ja määräävät jäämistöön kuuluvista oikeuksista yhdessä (TMK m.640). Elbirliği mülkiyeti -muodossa ei ole määrättyjä osuuksia, vaan kunkin yhteisomistajan oikeus ulottuu koko omaisuuteen; ellei laissa tai sopimuksessa toisin määrätä, hallinto- ja määräämistoimet edellyttävät yksimielisyyttä (TMK m.701/2, m.702/2). Perillinen voi pyytää turkkilaiselta siviiliasioiden sovintotuomioistuimelta elbirliği mülkiyeti -muodon muuntamista määräosaiseksi yhteisomistukseksi (TMK m.644). Siksi omistusoikeustodistuksen (tapu) merkinnästä näkyvä tieto siitä, onko kiinteistö rekisteröity elbirliği (iştirak) -muodossa vai määräosaisena (hisseli), on ensimmäinen tarkasteltava asia. Perillisasema osoitetaan turkkilaiselta siviiliasioiden sovintotuomioistuimelta tai julkiselta notaarilta saadulla perintötodistuksella (TMK m.598/1; ks. miten perintötodistus hankitaan). Koko perintöjärjestelmä on Perintöoikeus-sivulla.
Jos on siirrytty määräosaiseen yhteisomistukseen, jokainen yhteisomistaja voi siltä osin kuin se on yhteensopivaa muiden oikeuksien kanssa hyötyä määräosaisesta omaisuudesta ja käyttää sitä; riitatilanteessa tuomari määrää hyödyntämis- ja käyttötavan, ja tämä voi tapahtua myös jakamalla käyttö ajan tai paikan mukaan (TMK m.693). Hallintokulut, verot ja muut velvoitteet katetaan, ellei toisin määrätä, osuuksien suhteessa; yli oman osuutensa maksanut yhteisomistaja voi vaatia muilta heidän osuuksiaan vastaavan määrän korvaamista (TMK m.694).
Ilmoituksen edellytys. Jotta henkilöltä, joka käyttää yhteistä kiinteistöä yksin, voidaan vaatia korvausta käytöstä ilman oikeusperustetta, Turkin kassaatiotuomioistuimen käytännössä edellytetään ilmoitusta käytön estämisestä: kiinteistöä käyttämättömän yhteisomistajan on selvästi ilmoitettava käyttävälle yhteisomistajalle, että hänkin haluaa hyötyä kiinteistöstä tai vaatii korvausta käytöstä. Tätä ehtoa ei ole kirjoitettu lakiin, vaan se on syntynyt oikeuskäytännössä. Käytännön seuraus on, että korvausta käytöstä ilman oikeusperustetta voidaan pääsääntöisesti vaatia tämän ilmoituksen jälkeiseltä ajalta. Ilmoituksen päiväyksen ja sisällön on oltava todennettavissa; julkisen notaarin välityksellä lähetetty kirjallinen ilmoitus varmistaa tämän. Joissakin tapauksissa, kuten kun kiinteistö on vuokrattu eikä vuokratuloa ole jaettu, katsotaan, ettei tätä ehtoa edellytetä; kussakin yksittäisessä asiassa arvioidaan erikseen, kumpi sääntö on voimassa.
Yhteisomistuksen purkaminen on erillinen kanne. Jokainen perillinen voi, ellei hän ole velvollinen jatkamaan yhteisomistusta, milloin tahansa vaatia perinnön jakoa (TMK m.642/1); määräosaisen yhteisomistuksen jakamiseen sovelletaan TMK m.698:ää. Korvaus käytöstä ilman oikeusperustetta koskee menneisyyttä, yhteisomistuksen purkaminen tulevaisuutta; niitä voidaan tarkastella yhdessä, mutta ne ovat erillisiä kanteita. Yhteisomistuksen purkaminen käsitellään turkkilaisessa siviiliasioiden sovintotuomioistuimessa (HMK m.4/1-b), ja tässä kanteessa sovitteluun hakeutuminen ennen kanteen nostamista on kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytys (laki nro 6325 m.18/B/1-b); korvausta käytöstä ilman oikeusperustetta koskeva vaatimus sen sijaan käsitellään pääsääntöisesti ensimmäisen asteen siviilituomioistuimessa (HMK m.2). Yksityiskohdat ovat yhteisomistuksen purkamista tuomioistuimessa koskevalla sivulla.
Voidaanko korvausta käytöstä ilman oikeusperustetta vaatia, jos vuokralainen ei lähde?
Lyhyt vastaus: jos vuokrasuhde on päättynyt, aiemmasta käytöstä voidaan vaatia korvausta; mutta on kiistanalaista, katsotaanko tällainen vaatimus ”vuokrasuhteesta johtuvaksi” riidaksi. Tämä luonnehdinta määrää sekä toimivaltaisen tuomioistuimen että sen, onko sovittelu kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytys.
Niin kauan kuin vuokrasopimus on voimassa, kyseessä ei ole oikeudeton hallinta; vuokralaisen velvollisuus on maksaa vuokra. Sopimuksen päätyttyä vuokralainen on velvollinen palauttamaan vuokratun kohteen, ja tämä velvollisuus perustuu sopimukseen (TBK m.334/1); jos kiinteistöä ei tyhjennetä, oikeudeton pidättäminen voi kuulua myös TMK m.995:n soveltamisalaan.
Vuokrasuhteesta johtuvat saatavia koskevat kanteet mukaan lukien vuokrakiistat kuuluvat turkkilaisen siviiliasioiden sovintotuomioistuimen toimivaltaan (HMK m.4/1-a), ja näissä riidoissa sovitteluun hakeutuminen ennen kanteen nostamista on kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytys (laki nro 6325 m.18/B/1-a). Jos riidassa, jossa sovittelu on kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytys, kanne nostetaan ilman sovitteluun hakeutumista, kanne jätetään tutkimatta menettelyllisin perustein ilman muita toimia (m.18/A/2). Siksi entistä vuokralaista vastaan on ensin hakeuduttava sovitteluun; näin tämä riski vältetään. Sovittelutoimistoon hakemisesta viimeisen pöytäkirjan laatimiseen asti myös vanhentumisaika keskeytyy (m.18/A/15).
Vuokralaisen poistamista koskevat keinot ovat erillisillä sivuilla: tarpeen vuoksi tapahtuva häätö ja kirjallinen sitoumus huoneiston luovuttamisesta.
Missä tuomioistuimessa ja missä korvausta käytöstä ilman oikeusperustetta koskeva kanne nostetaan?
Toimivalta. Varallisuusoikeuksia koskevissa kanteissa toimivaltainen tuomioistuin on, jollei toisin säädetä, ensimmäisen asteen siviilituomioistuin (HMK m.2). Poikkeukset: jos riita johtuu vuokrasuhteesta, toimivaltainen on turkkilainen siviiliasioiden sovintotuomioistuin (HMK m.4/1-a); kiinteistöissä vain hallinnan suojaamiseen tähtäävät kanteet käsitellään myös turkkilaisessa siviiliasioiden sovintotuomioistuimessa (HMK m.4/1-c). Jos riita johtuu Turkin huoneiston omistusoikeuslain soveltamisesta, kaikki tämän lain soveltamisesta johtuvat riidat ratkaistaan sovintotuomioistuimessa (634:n lain Ek m.1).
Toimivaltainen tuomioistuin. Kiinteistöön kohdistuvaa esineoikeutta koskevissa kanteissa ja kiinteistön hallintaa koskevissa kanteissa kiinteistön sijaintipaikkakunnan tuomioistuin on yksinomaisesti toimivaltainen (HMK m.12/1); esineen palauttamista ja puuttumisen estämistä koskevat vaatimukset kuuluvat tähän. Yksinomaisessa toimivallassa kannetta ei voida nostaa muussa paikassa; tuomioistuin tutkii toimivaltansa viran puolesta koko oikeudenkäynnin ajan (HMK m.19/1). Jos vaaditaan vain korvausta aiemmasta käytöstä, on kiistanalaista, sovelletaanko tätä yksinomaista toimivaltasääntöä. Tällöin yleinen sääntö on vastaajan asuinpaikkakunnan tuomioistuin (HMK m.6); jos vaatimus perustuu vahingonkorvaussäännöksiin, myös teon tekopaikkakunnan tuomioistuin on toimivaltainen (HMK m.16), ja oikeudettomassa valtauksessa tämä paikka on kiinteistön sijaintipaikkakunta.
Käytännön seuraus: Alanyassa sijaitsevan kiinteistön osalta puuttumisen estämistä ja korvausta käytöstä ilman oikeusperustetta voidaan vaatia Alanyassa, vaikka kiinteistön haltuunsa ottanut asuisi toisessa kaupungissa (HMK m.12/1, m.110).
Miten korvaus käytöstä ilman oikeusperustetta lasketaan?
Laissa ei anneta laskentamenetelmää; TMK m.995:ssä puhutaan ainoastaan vahingoista ja saaduista tai saamatta jääneistä tuotoista. Käytännössä korvaus määritetään kiinteistön luonteen mukaan hallinta-ajalta maksettavan vastaavan kiinteistön vuokran tai maatalousmaalla saatavan tuoton perusteella oikeudenkäynnin aikana toimitettavan katselmuksen ja asiantuntijatutkimuksen avulla.
Jos määrää ei tiedetä kannetta nostettaessa. Määrältään epäselvää saatavaa koskeva kanne on poistettu 31. heinäkuuta 2026 alkaen (HMK m.107, lailla nro 7589 kumottu); ennen tätä ajankohtaa nostetuissa kanteissa sovelletaan edelleen aiempaa säännöstä (lain nro 7589 väliaikainen m.1/10). Nykyisin nostettavassa kanteessa voidaan vaatia osa saatavasta; tämä ei merkitse jäljelle jäävästä osasta luopumista, ellei siitä nimenomaisesti luovuta (HMK m.109/1, m.109/3). Vaatimusta voidaan samassa kanteessa vain kerran korottaa tutkinnan päättymiseen asti; vanhentuminen katsotaan korotetun osan osalta katkenneeksi myös kanteen nostamispäivästä lukien (HMK m.109/4).
Kuinka pitkä on korvauksen käytöstä ilman oikeusperustetta vanhentumisaika?
Turkin siviililaissa ja Turkin velvoiteoikeuslaissa ei ole korvaukselle käytöstä ilman oikeusperustetta erityistä vanhentumissäännöstä; kaksi yleistä sääntöä joutuvat vastakkain. Jollei laissa toisin säädetä, jokaiseen saatavaan sovelletaan kymmenen vuoden vanhentumisaikaa (TBK m.146); ”vuokrat, pääomakorot ja palkat sekä muut kausittaiset suoritukset” ovat sen sijaan viiden vuoden vanhentumisajan alaisia (TBK m.147/1).
Käytännössä henkilöiden välinen korvaus käytöstä ilman oikeusperustetta katsotaan vuokraa muistuttavaksi kausittaiseksi suoritukseksi, johon sovelletaan viiden vuoden vanhentumisaikaa. Jos vastaaja vetoaa vanhentumiseen, korvausta käytöstä ilman oikeusperustetta ei voida vaatia ajalta, joka ulottuu yli viiden vuoden taakse kanteen nostamispäivästä; kanteen nostamispäivän jälkeiseltä ajalta vaatimuksen esittäminen edellyttää käytännössä erillistä kannetta. Siksi kanteen nostamisen lykkääminen voi lyhentää ajanjaksoa, jolta korvausta voidaan vaatia.
Tuomioistuin ei ota vanhentumista huomioon viran puolesta; vastaajan on vedottava siihen (TBK m.161). Vanhentumisen katkaisevat seikat on lueteltu laissa: velallisen velan tunnustaminen, kanteen nostaminen ja ulosottomenettelyn aloittaminen muun muassa (TBK m.154). Julkisen notaarin välityksellä lähetettyä ilmoitusta ei ole mainittu näiden seikkojen joukossa.
Jos vaatimus perustetaan vahingonkorvausta koskeviin säännöksiin, myös kahden ja kymmenen vuoden määräajat tulevat kyseeseen; jos korvaus johtuu teosta, josta rikoslaissa säädetään pidempi vanhentumisaika, sovelletaan tätä vanhentumisaikaa (TBK m.72/1). Toisen kiinteistön hallinta ilman oikeutta, ikään kuin henkilö olisi sen omistaja, on säädetty myös asianomistajan vaatimuksesta syytteeseen pantavaksi rikokseksi (TCK m.154/1).
Onko sovittelu pakollista ennen korvausta käytöstä ilman oikeusperustetta koskevaa kannetta?
Kiinteistöjä koskevissa asioissa laki edellyttää ennen kanteen nostamista sovittelijan puoleen kääntymistä neljässä riitaryhmässä, jotta kanne voidaan ottaa tutkittavaksi: vuokrasuhteesta johtuvat riidat, lukuun ottamatta vuokrattujen kiinteistöjen häätämistä koskevia säännöksiä, kun häätö tapahtuu ilman tuomiota ulosottomenettelyssä; irtaimen ja kiinteän omaisuuden jakamista ja yhteisomistuksen purkamista tuomioistuimessa koskevat riidat; Turkin huoneiston omistusoikeutta koskevasta laista johtuvat riidat; sekä naapurin oikeudesta johtuvat riidat (laki nro 6325 m.18/B/1).
Korvausta käytöstä ilman oikeusperustetta ei mainita nimeltä näissä neljässä ryhmässä. Yksittäinen vaatimus voi kuitenkin kuulua johonkin näistä ryhmistä sen perusteena olevan oikeussuhteen mukaan: esimerkiksi jos se johtuu päättyneestä vuokrasuhteesta tai huoneiston omistusoikeutta koskevan Turkin lain alaisessa rakennuksessa syntyneestä käyttöä koskevasta riidasta. Jos tällaiseen ryhmään kuuluva riita ratkaistaan sopimuksella, sopimusasiakirjalle on haettava täytäntöönpanokelpoisuutta koskeva merkintä; kiinteistöä koskevissa asiakirjoissa tämä merkintä haetaan kiinteistön sijaintipaikan turkkilaisesta siviiliasioiden sovintotuomioistuimesta (m.18/B/3).
Korvaus käytöstä ilman oikeusperustetta valtion ja säätiöiden kiinteistöissä
Kun valtion yksityisomistuksessa tai sen hallinnassa ja valvonnassa olevat kiinteistöt, erityisbudjettisten hallintojen kiinteistöt sekä Vakıflar Genel Müdürlüğün ja sen hallinnoimien mazbut-säätiöiden kiinteistöt vallataan, laki luo erillisen järjestelmän. Korvaus käytöstä ilman oikeusperustetta (ecrimisil) määritellään hallinnon asettamassa komissiossa, kuitenkin enintään viiden vuoden ajalta ennen määrityspäivää; hallinnon ei tarvitse olla kärsinyt vahinkoa eikä vilpittömän mielen vastaisen haltijan tuottamusta edellytetä. Jos sitä ei makseta vapaaehtoisesti, se peritään Turkin valtion hankintalain nro 6183 säännösten mukaisesti; kiinteistö myös tyhjennetään hallinnon pyynnöstä paikallisen hallintoviranomaisen toimesta (Turkin valtion hankintalaki nro 2886 m.75). Jos kyseessä on julkisen laitoksen kiinteistö, jota ei mainita tässä pykälässä, on erikseen selvitettävä, mitä sääntöä sovelletaan.
Usein kysytyt kysymykset
Missä korvaus käytöstä ilman oikeusperustetta on laissa?
Turkin siviililaki ei käytä sanaa; henkilöiden välillä perusteena on Turkin siviililain m.995, joka sääntelee vilpittömän mielen vastaisen haltijan vastuuta. Sana esiintyy maksulain m.16:ssa ja julkisten kiinteistöjen osalta Turkin valtion hankintalain m.75:ssa (”Korvaus käytöstä ilman oikeusperustetta ja häätö”).
Valtaaja jätti kiinteistön tyhjäksi eikä saanut mitään tuloa. Maksaako hän silti?
Pykälä sanoo ”tuotteista, jotka hän sai tai joiden saamisesta hän laiminlöi huolehtia” (Turkin siviililaki m.995/1). Tuloa ei siis tarvitse olla tosiasiallisesti saatu.
Veljeni asuu perinnöstä jääneessä talossa eikä maksa vuokraa. Mitä voin vaatia?
On kaksi erillistä tietä, jotka eivät sulje toisiaan pois: korvaus aikaisemmasta käytöstä (Turkin siviililaki m.995) ja perinnön jakaminen (Turkin siviililaki m.642; yhteisomistuksen purkaminen tuomioistuimessa). Nämä ovat eri tuomioistuimissa käsiteltäviä erillisiä kanteita. Korvauksen osalta käytännössä edellytetään ennakkoon tehtyä nimenomaista ilmoitusta, ja korvausta käytöstä ilman oikeusperustetta vaaditaan pääsääntöisesti vain tämän ilmoituksen jälkeiseltä ajalta; tätä ehtoa ei ole laissa.
Taloa vallannut henkilö sanoo tehneensä kuluja; vähennetäänkö ne?
Vilpittömän mielen vastainen haltija voi vaatia korvausta vain niistä kuluista, jotka ovat välttämättömiä myös oikeudenhaltijalle (Turkin siviililaki m.995/2). Vilpittömässä mielessä olevaa haltijaa koskeva sääntö on erilainen: hän voi vaatia välttämättömät ja hyödylliset kulut ja voi pidättää esineen, kunnes ne on maksettu (Turkin siviililaki m.994).
Mikä on korvauksen käytöstä ilman oikeusperustetta vanhentumisaika?
Laki ei säädä korvaukselle käytöstä ilman oikeusperustetta erityistä määräaikaa: yleissääntö on kymmenen vuotta (Turkin velvoitelaki m.146), vuokrasaatavien ja ”palkan kaltaisten muiden määräaikaissuoritusten” osalta viisi vuotta (Turkin velvoitelaki m.147/1). Käytännössä henkilöiden välinen korvaus käytöstä ilman oikeusperustetta on viiden vuoden vanhentumisajan alainen; jos vastaaja vetoaa vanhentumiseen, yli viisi vuotta ennen kanteen nostamista kertynyttä aikaa ei voida vaatia. Julkisen notaarin ilmoitus ei katkaise vanhentumista (Turkin velvoitelaki m.154).
Sovellettava lainsäädäntö
4721 nro Turkin siviililaki — m.3 (vilpitön mieli), m.598 (perintötodistus), m.640 (kuolinpesän yhteishallinto), m.642 (oikeus vaatia jakoa), m.644 (elbirliği mülkiyeti (yhteisomistus ilman määräosia) muuntaminen määräosaiseksi yhteisomistukseksi), m.683 (omistusoikeuden sisältö), m.693 (hyödyntäminen, käyttö ja suojaaminen), m.694 (kustannukset ja velvoitteet), m.698 (jakovaatimus), m.701 (elbirliği mülkiyeti (yhteisomistus ilman määräosia) lähteet ja luonne), m.702 (säännökset), m.993 (vilpittömässä mielessä olevan haltijan hyödyntäminen), m.994 (vilpittömässä mielessä olevan haltijan korvaus), m.995 (vilpittömän mielen vastaisen haltijan vastuu), m.1020 (kiinteistörekisterin julkisuus) — mevzuat.gov.tr
6098 nro Turkin velvoitelaki — m.72 (vahingonkorvauksen vanhentuminen), m.146 (kymmenen vuoden vanhentuminen), m.147 (viiden vuoden vanhentuminen), m.154 (vanhentumisen katkaiseminen), m.161 (vanhentumiseen vetoaminen), m.334 (vuokratun esineen palauttaminen) — mevzuat.gov.tr
6100 nro Turkin oikeudenkäymiskaari — m.2 (ensimmäisen asteen siviilituomioistuinten toimivalta), m.4 (turkkilaisten siviiliasioiden sovintotuomioistuinten toimivalta), m.6 (yleisesti toimivaltainen tuomioistuin), m.12 (toimivalta kiinteän omaisuuden esineoikeudellisesta asemasta johtuvissa kanteissa), m.16 (toimivalta vahingonkorvausperusteisissa kanteissa), m.19 (toimivaltaväitteen esittäminen), m.107 (määrältään avoin kanne; kumottu lailla nro 7589), m.109 (osittaiskanne), m.110 (kanteiden kumulaatio) — mevzuat.gov.tr
7589 nro Turkin laki eräiden lakien muuttamisesta tuomioistuinten tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan edistämiseksi — väliaikainen m.1 (siirtymäsäännökset; määrältään avoin kanne) — mevzuat.gov.tr
6325 nro Turkin laki sovittelusta oikeudellisissa riita-asioissa — m.18/A (sovittelu kanteen edellytyksenä), m.18/B (sovittelu kanteen edellytyksenä tietyissä riita-asioissa) — mevzuat.gov.tr
634 nro Turkin laki huoneiston omistusoikeudesta Turkin oikeuden mukaan — lisäsäännös m.1 (toimivaltainen tuomioistuin) — mevzuat.gov.tr
492 nro Turkin maksulaki — m.16 (arvo perusteena) — mevzuat.gov.tr
2886 nro Turkin valtion hankintalaki — m.75 (korvaus käytöstä ilman oikeusperustetta ja häätö) — mevzuat.gov.tr
5237 nro Turkin rikoslaki — m.154 (oikeudettomaan alueen haltuunottoon tunkeutuminen) — mevzuat.gov.tr
Aiheeseen liittyvät sivut
- Vuokra- ja kiinteistöoikeus — yläsivu
- Yhteisomistuksen purkaminen tuomioistuimessa
- Omistusoikeuskirjauksen kumoaminen ja uusi kirjaus
- Perintöoikeus
- Miten perintötodistus hankitaan?
- Kirjallinen sitoumus huoneiston luovuttamisesta – mikä se on ja milloin se on pätevä?
Tämä kirjoitus on yleistä oikeudellista tiedotusta, ei oikeudellinen kannanotto. Koska jokaisen tapauksen olosuhteet vaihtelevat, on suositeltavaa hakea oikeudellista apua asianajajalta omassa tilanteessasi.