Kirjoittaja: Av. Merve Kartal · Julkaistu: 05.11.2026

Kiinteistön myyntilupaussopimus (kiinteistön myyntiä koskeva lupaussopimus) on sopimus, jolla osapuolet sitoutuvat tekemään tulevaisuudessa kiinteistön kauppasopimuksen. Se on esisopimus: se ei siirrä omistusoikeutta, vaan synnyttää velvollisuuden tehdä omistusoikeuden siirtävä sopimus. Pätevyyden edellytyksenä on pääsääntöisesti, että se tehdään julkisen notaarin luona notaarin laatimassa muodossa.

Myyntilupaus antaa ostajalle henkilökohtaisen oikeuden, koska kiinteistön omistusoikeus saadaan vasta rekisteröinnillä (Turkin siviililaki 705 §:n 1 momentti). Tämän oikeuden suojaaminen myöhemmin kiinteistöön oikeuksia saaneita vastaan edellyttää merkinnän tekemistä omistusoikeustodistukseen (tapu).

Kiinteistöoikeuden yleisestä viitekehyksestä voi katsoa Vuokra- ja kiinteistöoikeus-sivua ja muotovaatimuksia, viivästystä ja vanhentumista koskevista yleisistä säännöistä Sopimusoikeus-sivua. Tässä käsitellään myyntilupaukseen liittyviä erityissääntöjä.

Missä muodossa kiinteistön myyntilupaussopimus tehdään notaarissa?

Laki on yksiselitteinen: kiinteistön kaupan pätevyys edellyttää, että sopimus tehdään virallisessa muodossa; kiinteistön myyntilupaus, takaisinosto- ja ostosopimukset ovat pätemättömiä, jollei niitä tehdä virallisessa muodossa (Turkin velvoiteoikeuslaki 237 §:n 1–2 momentit). Sama johtopäätös seuraa esisopimusta koskevasta säännöstä: laissa säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta esisopimuksen pätevyys riippuu tulevan sopimuksen muodosta (Turkin velvoiteoikeuslaki 29 §:n 2 momentti).

Turkin notaarilaki mainitsee ”kiinteistön kauppalupauksen” niiden toimien joukossa, jotka on pakko tehdä notaarin laatimassa muodossa (m.89). Allekirjoituksen todentaminen ei täytä tätä muotovaatimusta: julkisen notaarin tekemä allekirjoituksen todentaminen osoittaa vain, että allekirjoitus kuuluu asianomaiselle, eikä se kata oikeustoimen sisältöä (Turkin notaarilaki m.82/3). Pelkkä paperi, jonka allekirjoitus on julkisen notaarin todentama, ei muutu kauppalupaussopimukseksi.

Poikkeussääntö kuluttajalle, joka ostaa asunnon rakennuttajalta. Ennakkomaksullisessa asuntokaupassa, jossa kauppahinta maksetaan ennakkoon, kauppalupaus on tehtävä notaarin laatimassa muodossa; jos näin ei ole tehty, myyjä ei voi vedota sopimuksen pätemättömyyteen kuluttajan vahingoksi. Myyjä ei myöskään voi vaatia kuluttajalta mitään maksua millään nimikkeellä ennen kuin pätevä sopimus on tehty (6502 nro Kuluttajansuojalaki m.41). Tämä sääntö suojaa kuluttajaa; se ei poista velvollisuutta tehdä sopimus julkisen notaarin luona.

Ennakkomaksullinen asuntokauppa: kun ostat asunnon rakennuttajalta

Jos myyjä myy asunnon kaupallisessa tai ammatillisessa tarkoituksessa, ostaja on kuluttaja ja kauppahinta maksetaan ennen luovutusta käteisellä tai erissä, sopimus on ennakkomaksullinen asuntokauppa (6502 nro laki m.40/1). Laki asettaa näille kaupoille seuraavat säännöt:

Kuluttajalle on annettava ennakkoinformaatiolomake vähintään yhtä päivää ennen sopimuksen tekemistä; sopimusta ei voida tehdä ennen rakennusluvan saamista (m.40/2-3).
Kuluttaja voi peruuttaa sopimuksen neljäntoista päivän kuluessa ilman perusteluja ja sopimussakkoa (m.43/1).
Asunto on luovutettava sopimuksessa luvatussa ajassa; tämä aika ei saa ylittää neljääkymmentäkahdeksaa kuukautta sopimuksen tekemisestä (m.44/1).
Kuluttaja voi vetäytyä sopimuksesta ilman perusteluja jopa kahdenkymmenenneljän kuukauden kuluessa sopimuksen tekemisestä; tällöin myyjä voi vaatia vain lailliset kulut ja laissa säädetyn ajan mukaan rajoitetun vahingonkorvauksen. Myyjä, joka ei täytä omia velvollisuuksiaan, ei voi vaatia kuluttajalta mitään maksua (m.45).
Myyjän vastuu asunnon virheistä vanhenee viiden vuoden kuluttua luovutuksesta, ellei pidempää aikaa ole määrätty (m.12/1).

Mitä maksetulle kauppahinnalle tapahtuu, jos kauppalupausta ei ole tehty julkisella notaarilla?

Ilman laissa edellytettyä muotoa tehty sopimus ei tuota oikeusvaikutuksia (TBK m.12/2); tällaisen sopimuksen perusteella ei voida vaatia kirjausta omistusoikeustodistukseen. Maksettu kauppahinta voidaan kuitenkin vaatia takaisin: pätemättömään perusteeseen perustuva rikastuminen on palautettava (TBK m.77). Tämä vaatimus on esitettävä kahden vuoden kuluessa siitä, kun palautusoikeudesta saatiin tieto, ja joka tapauksessa kymmenen vuoden kuluessa rikastumisen tapahtumisesta (TBK m.82).

Käytännössä kauppahinnan palautuksessa otetaan kuluneen ajan ja rahan arvon muutos huomioon kohtuullistavan oikeudenmukaisuuden periaatteen mukaisesti. Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa suoritukset on kokonaan tai suurelta osin täytetty, muotovirheeseen vetoaminen voidaan katsoa oikeuden ilmeiseksi väärinkäytöksi (TMK m.2); tämä arvioidaan erikseen kussakin tapauksessa.

Käteismaksujen dokumentointi on tärkeää; laki edellyttää tietyn arvon ylittävien oikeustoimien todistamista asiakirjalla (HMK m.200). Asunnon urakoitsijalta ostavaan kuluttajaan sovelletaan lisäksi edellä mainitun lain nro 6502 m.41 säännöstä.

Kiinteistön kauppaa koskevan esisopimuksen ja kauppasopimuksen välinen ero

	Kiinteistön kauppaa koskeva esisopimus	Kiinteistön kauppasopimus
Missä tehdään	Julkisen notaarin luona, julkisen asiakirjan muodossa (Turkin notaarilaki m.89)	Turkin kiinteistörekisterivirastossa virallisella asiakirjalla; 2022 muutoksen jälkeen myös julkisen notaarin luona (Turkin notaarilaki m.61/A); kirjauksen tekee Turkin kiinteistörekisterivirasto
Mitä tuottaa	Henkilökohtaisen oikeuden: velvollisuuden tehdä kauppasopimus	Omistusoikeuden: se saadaan kirjauksella (TMK m.705)
Kolmansiin osapuoliin nähden	Vain, jos merkintä on tehty, myöhemmin oikeuden saaneisiin nähden (TMK m.1009)	Kirjaukseen voidaan vedota kaikkia vastaan
Jos velvoitetta ei täytetä	Tuomioistuimelta vaaditaan kirjausta tuomion perusteella (TMK m.716)	Omistusoikeus on siirtynyt kirjauksella

Kiinteistön kauppaa koskeva esisopimus ei ole kauppasopimuksen korvaava toimi, vaan siihen johtava sitoumus.

Mitä muuttuu, jos kiinteistön kauppaa koskeva esisopimus merkitään kiinteistörekisteriin?

Merkintä ei ole sopimuksen pätevyyden edellytys, vaan kolmansia osapuolia koskevan suojan edellytys. Laki mainitsee kiinteistön kauppaa koskevan esisopimuksen nimeltä niiden oikeuksien joukossa, jotka voidaan merkitä, ja säätää, että merkinnän tekemisen jälkeen näihin oikeuksiin voidaan vedota niitä vastaan, jotka ovat myöhemmin saaneet kiinteistöön oikeuksia (TMK m.1009).

Merkintä tehdään vain pyynnöstä. Julkisen notaarin laatimat kiinteistön kauppaa koskevat esisopimukset merkitään kiinteistörekisteriin jos toinen osapuoli sitä pyytää (Tapu Kanunu m.26). Turkin notaarilain 2022:ssä muutetun säännöksen mukaan myös julkinen notaari voi, jos toinen osapuoli pyytää ja maksaa maksun ja kulut, tehdä merkinnän kiinteistörekisteriin kiinteistötietojärjestelmän kautta (Turkin notaarilaki m.60/3). Tavallista kirjallista sopimusta ei voida merkitä. Merkintä on tarkistettava kiinteistörekisteriotteesta; kukaan ei voi vedota siihen, ettei tiennyt kiinteistörekisterissä olevasta merkinnästä (TMK m.1020).

Merkintä ei estä kiinteistön myyntiä, mutta sen jälkeen kiinteistön hankkiva henkilö tulee sidotuksi ostajan oikeuteen. Jos merkintää ei ole ja esisopimuksen antaja on luovuttanut kiinteistön toiselle, ostaja ei pääsääntöisesti voi vaatia tältä henkilöltä kirjausta; hän voi vaatia esisopimuksen antajalta korvausta sopimuksen täyttämättä jättämisestä aiheutuneesta vahingosta (TBK m.112).

Kuinka kauan merkintä on voimassa ja mikä on vanhentumisaika?

Tapu Kanunu asettaa merkinnälle määräajan:

Jos kiinteistöä ei myydä tai rasiteoikeutta ei perusteta ja kirjata kiinteistörekisteriin viiden vuoden kuluessa merkinnästä, kiinteistörekisterin johtaja tai kiinteistörekisterin virkailijat poistavat tämän merkinnän viran puolesta (Tapu Kanunu m.26).

Viisi vuotta on kirjauksen voimassaoloaika, ei sopimuksesta johtuvan oikeuden. Kun kirjaus poistetaan, sopimus ei lakkaa; se, mikä lakkaa, on kirjauksen antama suoja: poistamisen jälkeen oikeutta ei voida enää esittää kirjaukseen perustuen niitä vastaan, jotka ovat saaneet oikeuksia kiinteistöön poistamisen jälkeen.

Sopimuksesta johtuvalle saatavalle ei ole laissa erityistä määräaikaa; yleistä sääntöä sovelletaan: jollei laissa ole toisin säädetty, jokaiseen saatavaan sovelletaan kymmenen vuoden vanhentumisaikaa (TBK m.146). Aika alkaa kulua, kun saatava erääntyy, eli kun sopimuksessa luovutukselle sovittu päivä tulee; jos suoritusaikaa ei ole sovittu, velka tulee pääsääntöisesti erääntyneeksi heti, kun se syntyy (TBK m.90, m.149). Velallisen velan tunnustaminen tai osittainen suoritus sekä velkojan kanteen nostaminen katkaisevat vanhentumisen (TBK m.154). Tuomari ei ota vanhentumista huomioon viran puolesta, vaan velallisen on siihen vedottava (TBK m.161). Käytännössä, jos kiinteistön hallinta on luovutettu ostajalle, myyjän vanhentumisväitteen katsotaan olevan lojaliteettiperiaatteen vastainen (TMK m.2) eikä sitä oteta huomioon; jos kiinteistöä ei ole luovutettu, kymmenen vuoden määräaika on todellinen oikeudenmenetyksen vaara.

	Määräaika	Alkamisajankohta	Peruste	Kun määräaika päättyy
Kiinteistörekisteriin tehty kirjaus	Viisi vuotta	Kirjauspäivä	Tapu K. m.26	Kirjaus poistetaan viran puolesta; poistamisen jälkeen kirjauksen suoja ei koske niitä, jotka saavat oikeuksia poistamisen jälkeen
Sopimuksesta johtuva saatava	Kymmenen vuotta	Päivä, jona saatava erääntyy	TBK m.146, m.149	Velallinen voi esittää vanhentumisväitteen

Etuosto-oikeutta, osto-oikeutta ja takaisinosto-oikeutta ei pidä sekoittaa toisiinsa. Turkin velvoiteoikeuslain (TBK) m.238 toteaa: ”etuosto-oikeus, takaisinosto-oikeus ja osto-oikeus voidaan sopia enintään kymmeneksi vuodeksi ja ne voidaan merkitä kiinteistörekisteriin laissa määrätyksi ajaksi.” Pykälässä ei mainita kiinteistön kauppalupausta; vaikka edellisessä pykälässä kauppalupaus mainitaan osto- ja takaisinosto-oikeuksia koskevien sopimusten yhteydessä, tässä sitä ei mainita. Sitä, voidaanko tätä rajoitusta soveltaa analogisesti vain toiselle osapuolelle osto-oikeuden antaviin kauppalupauksiin, ei ole laissa ratkaistu. Myöskään näiden kolmen oikeuden luovutuskieltoa koskeva sääntö (TBK m.239) ei mainitse kauppalupausta; kauppalupauksesta johtuvan oikeuden siirtoa arvioidaan saamisen ja sopimuksen siirtoa koskevien yleisten säännösten mukaan (TBK m.183-184, m.205).

Jos kauppalupauksen antaja ei luovuta omistusoikeustodistusta (tapu): rekisteröintiin pakottaminen

Tähän tilanteeseen laissa on yleinen keino: sillä, jolla on henkilökohtainen oikeus vaatia omistuksen kirjaamista omiin nimiinsä omistuksen saamisen perustana olevan oikeudellisen syyn nojalla, on oikeus, jos omistaja kieltäytyy, pyytää tuomarilta omistuksen siirtämistä tuomiolla (Turkin siviililain m.716/1). Käytännössä kauppalupauksesta johtuva oikeus pannaan täytäntöön tähän säännökseen perustuvalla rekisteröintikanteella.

Kauppalupaus on molemminpuolisia velvoitteita synnyttävä sopimus; rekisteröintiä vaativan ostajan on täytynyt maksaa hinta, joka sopimuksen mukaan on maksettava ensin, tai tarjoutua maksamaan se (TBK m.97). Käytännössä vaaditaan, että jäljellä oleva hinta talletetaan oikeudenkäynnin aikana tuomioistuimen määräämään paikkaan.

Kiinteistöön kohdistuvia esineoikeuksia koskevat päätökset voidaan panna täytäntöön vasta, kun ne ovat saaneet lainvoiman (Turkin oikeudenkäymiskaaren m.350/2, m.367/2). Tuomioistuimen päätöksellä omistus siirtyy ennen rekisteröintiä; kiinteistöön kohdistuvien määräämistoimien, kuten myynnin, tekemiseksi päätös on kuitenkin kirjattava kiinteistörekisteriin, ja kirjaamista voidaan pyytää suoraan päätöksen perusteella (Turkin siviililain m.705/2, m.716/2).

Jos rekisteröinnin sijaan halutaan irtautua sopimuksesta, sovelletaan viivästystä koskevia säännöksiä: sitoumuksen antajalle asetetaan kohtuullinen määräaika; jos tämäkin määräaika jää tuloksettomaksi, velkoja voi ilmoittamalla heti luopuvansa suorituksesta vaatia vahinkonsa korvaamista tai purkaa sopimuksen ja vaatia maksamansa takaisin (TBK m.123–125). Jos omistusoikeustodistus (tapu) on jo luovutettu ja luovutuksen pätemättömyyteen vedotaan, kyseessä on omistusoikeuskirjauksen kumoamista ja uutta kirjausta koskeva kanne.

Kiinteistön myynnin estäminen oikeudenkäynnin aikana. Kanteen nostaminen ei itsestään estä omistajaa luovuttamasta kiinteistöä toiselle. Tätä varten tuomioistuimelta haetaan väliaikaista turvaamistointa, ja turvaamistoimipäätös merkitään kiinteistörekisteriin; merkitty rajoitus voidaan esittää myös myöhemmin oikeutensa saaneita vastaan (Turkin oikeudenkäymiskaaren m.389; Turkin siviililain m.1010). Turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpanoa on pyydettävä yhden viikon kuluessa siitä, kun päätös on annettu tiedoksi turvaamistoimen hakijalle; jos ennen kanteen nostamista saatu turvaamistoimi, pääasiaa koskeva kanne on nostettava kahden viikon kuluessa täytäntöönpanopyynnöstä, muutoin turvaamistoimi raukeaa itsestään (Turkin oikeudenkäymiskaaren m.393/1, m.397/1). Turvaamistoimen hakijan on pääsääntöisesti asetettava vakuus; jos hakemus perustuu viralliseen asiakirjaan, kuten julkisen notaarin asiakirjaan, tuomioistuin voi päättää, ettei vakuutta tarvitse asettaa (Turkin oikeudenkäymiskaaren m.392/1). Koska Turkin kiinteistörekisterilaki ei mainitse kanteen nostamista perusteena, joka estää merkinnän poistamisen viiden vuoden kuluessa, turvaamistoimimerkinnän hakeminen ennen merkinnän voimassaolon päättymistä on tärkeää. Turvaamistoimen toimintaa kuvataan yksityiskohtaisesti omistusoikeuskirjauksen kumoamista ja uutta kirjausta koskevan kanteen yhteydessä.

Missä tuomioistuimessa ja missä kanne nostetaan?

Toimivaltainen tuomioistuin on pääsääntöisesti ensimmäisen asteen siviilituomioistuin (Turkin oikeudenkäymiskaaren m.2); kahden henkilön välisessä kauppaa koskevassa sitovassa tarjouksessa kanne käsitellään siellä. Kauppaa koskevaa sitovaa tarjousta ei lueta niiden neljän riita-asiaryhmän joukkoon (vuokra, jako ja yhteisomistuksen purkaminen tuomioistuimessa, huoneiston omistusoikeus Turkin oikeuden mukaan, naapuruusoikeus), joissa edellytetään sovittelua kanteen edellytyksenä (6325 annetun lain m.18/B/1). Toimivaltasäännökset ovat pakottavaa oikeutta (Turkin oikeudenkäymiskaaren m.1), ja osapuolten mukaan syntyy kaksi poikkeusta:

Jos myyjä toimii kaupallisessa tai ammatillisessa tarkoituksessa ja ostaja on kuluttaja, riita syntyy kuluttajaliiketoimesta ja kuluttajatuomioistuin on toimivaltainen (6502 annetun lain m.3, m.73/1). Tässä tuomioistuimessa käsiteltävissä riita-asioissa sovitteluun on ennen kanteen nostamista osallistuttava kanteen edellytyksenä; tämä edellytys ei kuitenkaan koske kuluttajaliiketoimeen kuuluvia kiinteistön esineoikeudesta johtuvia riita-asioita, kuten pakkorekisteröintiä (m.73/A). Lakisääteisen, vuosittain päivitettävän arvon alittavissa riita-asioissa on pakko kääntyä kuluttajariitalautakunnan puoleen (m.68).
Jos molemmat osapuolet ovat kauppiaita ja asia liittyy heidän kaupalliseen toimintaansa, kanne on kauppaoikeudellinen ja käsitellään ensimmäisen asteen kauppatuomioistuimessa; rahamääräistä saatavaa, vahingonkorvausta, velallisen vastustuksen kumoamista, kielteistä vahvistusta ja takaisinsaantia koskevissa kanteissa sovittelu on kanteen edellytys (TTK m.4, m.5, m.5/A).

Jos kanne nostetaan ilman edellytettyä sovittelua, se hylätään menettelyllisistä syistä; sovittelun aikana vanhentuminen keskeytyy (6325 annetun lain m.18/A).

Toimivalta. Koska pakkorekisteröinti on kanne, joka voi muuttaa esineoikeuden haltijaa, kiinteistön sijaintipaikan tuomioistuin on yksinomainen toimivaltainen (HMK m.12/1): Alanyassa sijaitsevan kiinteistön kanne käsitellään Alanyassa. Rahamääräisissä vaatimuksissa, kuten maksetun hinnan palauttamisessa, toimivaltaisia ovat vastaajan kotipaikan ja sopimuksen täyttämispaikan tuomioistuimet (HMK m.6, m.10), kuluttajariidoissa lisäksi kuluttajan kotipaikan kuluttajatuomioistuin (6502 annetun lain m.73/5).

Usein kysytyt kysymykset

Voimmeko tehdä kauppalupaussopimuksen tavallisena kirjallisena asiakirjana?
Pääsääntöisesti emme: kiinteistön kauppalupaus on pätevä vain, jos se on tehty virallisessa muodossa (TBK m.237/2), eikä pelkkä allekirjoituksen vahvistaminen julkisen notaarin luona riitä (Noterlik Kanunu m.82/3). Poikkeus: myyjä, joka myy asuntoa kaupallisessa tarkoituksessa, ei voi vedota muotovirheeseen kuluttajaa vastaan, joka on maksanut hinnan etukäteen (6502 sayılı Kanun m.41/1).

Mitä menetän, jos en merkitytä sopimusta kiinteistörekisteriin?
Et menetä pätevyyttä, vaan suojan kolmansia osapuolia vastaan. Merkintä antaa oikeuden, johon voidaan vedota myös myöhemmin oikeuden saaneita vastaan (TMK m.1009). Jos merkintää ei ole ja kiinteistö on luovutettu toiselle, sinulle jää yleensä vain vahingonkorvausvaatimus lupaajaa vastaan (TBK m.112).

Kuinka monta vuotta kauppalupaussopimus on voimassa, ja jos merkintä poistetaan, päättyykö oikeuteni?
On kaksi eri määräaikaa. Kiinteistörekisterimerkintä poistetaan viran puolesta, jos kauppaa ei tehdä viiden vuoden kuluessa (Turkin kiinteistörekisterilaki m.26); tämä päättää merkinnän suojan, ei itse oikeutta. Sopimuksesta johtuva saatava vanhenee yleisen säännön mukaan kymmenessä vuodessa, ja määräaika alkaa saatavan erääntymisestä (TBK m.146, m.149).

Voiko kauppalupaussopimuksen purkaa yksipuolisesti?
Sopimus ei lakkaa automaattisesti toisen osapuolen pyynnöstä. Jos vastapuoli ei täytä velvoitettaan, hänelle annetaan asianmukainen määräaika; jos määräaika umpeutuu tuloksetta, sopimuksesta voidaan vetäytyä ja osapuolet voivat vaatia suoritustensa palauttamista (TBK m.123, m.125). Kuluttajalla, joka ostaa asunnon urakoitsijalta, on lisäksi peruuttamis- ja sopimuksesta vetäytymisoikeudet (6502 sayılı Kanun m.43, m.45).

Missä kanne nostetaan, ja voimmeko merkitä sopimukseen toisen tuomioistuimen?
Kanteessa, jolla vaaditaan kirjaamiseen velvoittamista, kiinteistön sijaintipaikan tuomioistuin on yksinomaisesti toimivaltainen (HMK m.12/1), eikä yksinomaisen toimivallan tapauksissa voida tehdä oikeuspaikkasopimusta (HMK m.18/1). Rahasaatavien osalta tuomioistuimen määrittäminen sopimuksella on sallittu vain kauppiaille ja julkisoikeudellisille oikeushenkilöille (HMK m.17).

Sovellettava lainsäädäntö

4721 Turkin siviililaki — m.2 (lojaali toiminta), m.705 (kirjaaminen), m.716 (oikeus vaatia kirjaamista ja tuomiolla aikaansaatu kirjaus), m.1009 (kauppalupauksesta johtuvan oikeuden merkintä), m.1010 (määräämisvallan rajoitusten merkintä), m.1020 (kiinteistörekisterin julkisuus) — mevzuat.gov.tr

6098 Turkin velvoiteoikeuslaki — m.12 (muoto), m.29 (esisopimus), m.77 ja m.82 (perusteeton etu ja vanhentuminen), m.90 (erääntyminen), m.97 (suoritusjärjestys), m.112 (suorittamatta jättämisen seuraukset), m.123–125 (määräajan antaminen ja valintaoikeudet), m.146, m.149, m.154 ja m.161 (vanhentuminen), m.183–184 (saatavan siirto), m.205 (sopimuksen siirto), m.237 (kiinteistön kauppa ja kauppalupauksen muoto), m.238–239 (etuosto-, osto- ja takaisinosto-oikeuksien määräaika ja siirto) — mevzuat.gov.tr

1512 Turkin notaarilaki — m.60 (julkisten notaarien tehtävät; kauppalupaus ja merkintä), m.61/A (kiinteistön kauppasopimus), m.82 (notaaritoimien oikeusvaikutukset), m.89 (toimet, jotka on tehtävä notaarin vahvistamassa muodossa) — mevzuat.gov.tr

2644 Turkin kiinteistörekisterilaki — m.26 (kauppalupauksen merkintä ja viiden vuoden kuluttua tapahtuva poistaminen) — mevzuat.gov.tr

6502 Turkin kuluttajansuojalaki — m.3 (määritelmät), m.12 (virheellisestä tavarasta johtuvan vastuun vanhentuminen), m.40–41 (ennakkomaksullinen asuntokauppa ja muotovaatimus), m.43–45 (peruuttaminen, luovutus, sopimuksesta vetäytyminen), m.68 (kuluttajariitojen sovittelulautakunta), m.73 ja m.73/A (kuluttajatuomioistuimet ja pakollinen sovittelu ennen kannetta) — mevzuat.gov.tr

6100 Turkin oikeudenkäymiskaari — m.1–2 (asiallinen toimivalta), m.6, m.10, m.12, m.17–18 (toimivalta ja oikeuspaikkasopimus), m.200 (todistelu asiakirjalla), m.350 ja m.367 (ei voida panna täytäntöön ennen lainvoimaa), m.389, m.392–393, m.397 (turvaamistoimi) — mevzuat.gov.tr

6102 Turkin kauppalaki — m.4–5 (kaupalliset riita-asiat), m.5/A (pakollinen sovittelu ennen kannetta) — mevzuat.gov.tr

6325 Turkin laki sovittelumenettelystä siviiliasioissa — m.18/A ja m.18/B (pakollinen sovittelu ennen kannetta) — mevzuat.gov.tr

Aiheeseen liittyvät sivut

Tämä kirjoitus on tarkoitettu yleiseksi oikeudelliseksi tiedoksi, eikä se ole oikeudellinen lausunto. Koska jokaisen tapauksen olosuhteet vaihtelevat, sinun suositellaan hankkivan oikeudellista tukea asianajajaltasi omaan tilanteeseesi.