Tarpeeseen perustuva häätö tarkoittaa vuokranantajan oikeutta päättää vuokrasopimus tuomioistuinteitse, kun hänellä on pakottava tarve käyttää vuokrattua kohdetta asuntona tai liiketilana itselleen tai laissa mainituille läheisilleen (TBK §350/1).
Vuokralaiselle lähetetty kirje, jossa sanotaan ”tarvitsen kotiani, muuta pois”, ei yksinään päätä sopimusta. Määräaikaisessa sopimuksessa kanne on nostettava kuukauden kuluessa vuokra-ajan päättymisestä; toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa ja vuokrakohteen myöhemmin ostaneen uuden omistajan osalta määräaika lasketaan toisin (TBK §350, §351). Ennen kannetta sovittelumenettelyyn hakeutuminen on pakollista, ja tämä hakemus on otettava huomioon kuukauden määräaikaa laskettaessa (6325-nimisen lain §18/B). Nämä säännöt koskevat asuin- ja katettujen liikehuoneistojen vuokrausta (TBK §339).
Vuokrasuhteen yleisistä puitteista kerrotaan sivulla Vuokra- ja kiinteistöoikeus.
Tarpeeseen perustuvan häätökanteen edellytykset: kenen tarve otetaan huomioon?
Laki määrittelee tarpeenhaltijat luettelemalla heidät. Vuokranantaja voi päättää sopimuksen kanteella, jos hänellä on pakottava tarve käyttää vuokrattua kohdetta asuntona tai liiketilana itselleen, puolisolleen, alenevassa polvessa oleville sukulaisilleen, ylenevässä polvessa oleville sukulaisilleen tai henkilöille, joita hän on lain mukaan velvollinen elättämään (TBK §350/1).
Tarpeeseen perustuvassa häädössä laissa edellytetyt kolme yksityiskohtaa sisältyvät tähän lauseeseen:
- Aleneva ja ylenevä polvi on lueteltu: lapsi, lapsenlapsi, äiti, isä, isoäiti, isoisä.
- Sisarusta ei mainita pykälässä nimeltä. Sisarus voi kuulua soveltamisalan piiriin siltä osin kuin vuokranantaja on lain mukaan velvollinen elättämään häntä. Turkin siviililain mukaan jokainen on velvollinen maksamaan elatusapua ylenevässä ja alenevassa polvessa oleville sukulaisilleen sekä sisaruksilleen, jos nämä ilman apua joutuisivat köyhyyteen; sisarusten elatusvelvollisuus riippuu kuitenkin siitä, että he elävät varakkuudessa (TMK §364). Toisin sanoen vaaditaan kaksi edellytystä yhdessä: sisaruksen täytyy olla vaarassa joutua köyhyyteen ilman apua, ja elatusvelvollisen vuokranantajan on elettävä varakkuudessa. Siksi häätö sisaruksen perusteella ei ole automaattinen.
- Laki ei puhu pelkästään tarpeesta; se edellyttää pakottavaa tarvetta käyttää vuokrattua kohdetta tämän tarpeen vuoksi. Pykälän edellyttämä asia ei ole valinta vaan pakko.
Käytännössä tuomioistuin tutkii, onko esitetty tarve todellinen, vilpitön ja pakottava. Pelkkä ilmoitus ”tarvitsen kotiani” ei riitä; tarve on osoitettava konkreettisilla seikoilla. Todistustaakka on kanteen nostaneella vuokranantajalla (HMK §190).
Uudelleenrakentaminen ja kaavoitus ovat samassa pykälässä. Jos vuokrattavan kohteen olennainen korjaus, laajentaminen tai muuttaminen uudelleenrakentamista tai kaavoitusta varten on välttämätöntä ja kohteen käyttö on näiden töiden aikana mahdotonta, vuokranantaja voi päättää sopimuksen samalla tavoin kanteella (TBK §350/2). Edellytykset ovat yhdessä: työn välttämättömyys ei yksin riitä; vaaditaan myös, että käyttö on työn aikana mahdotonta.
Jos vuokrattu kohde kuuluu useammalle henkilölle määräosaisessa yhteisomistuksessa vuokrasopimuksen päättäminen on tärkeä hallintotoimi, josta on päätettävä osuuksien ja yhteisomistajien enemmistöllä (TMK §691); ennen kanteen nostamista on arvioitava, miten tämä enemmistö saadaan aikaan.
Missä ajassa tarpeeseen perustuva häätökanne on nostettava?
Määräaika on yksi kuukausi, mutta kuukauden alkamisajankohta vaihtelee sopimustyypin mukaan (TBK §350):
| Sopimus | Milloin kuukauden määräaika alkaa |
|---|---|
| Määräaikainen | Määräajan päättyessä. Ellei vuokralainen ilmoita vähintään viisitoista päivää ennen määräajan päättymistä, sopimus jatkuu samoilla ehdoilla vuoden (TBK m.347). Käytännössä kunkin jatkuneen vuokravuoden päättymistä pidetään tässä suhteessa ”määräajan päättymisenä”. |
| Toistaiseksi voimassa oleva | Vuokraa koskevien yleisten säännösten mukaista irtisanomiskautta ja irtisanomisaikaa noudattaen määräytyvästä ajankohdasta alkaen. Kiinteistönvuokrassa tämä on paikallisen tavan mukaisen vuokrakauden, tai jos tällaista tapaa ei ole, kuuden kuukauden vuokrakauden päättyminen; irtisanomisaika on kolme kuukautta (TBK m.329) ja kaudet lasketaan sopimuksen alkamispäivästä (TBK m.328). |
Määräaika voi pidentyä vuodella. Jos vuokranantaja on kirjallisesti ilmoittanut vuokralaiselle nostavansa kanteen viimeistään kanteen nostamiselle säädetyssä määräajassa, kanteen nostamisaika katsotaan pidentyneen yhdellä vuokravuodella (TBK m.353). Jos kannetta ei voida nostaa määräajassa, tämä on lain tarkoittama keino oikeuden säilyttämiseksi.
Sovittelumenettely on otettava huomioon tätä määräaikaa laskettaessa. Ensimmäinen toimenpide, joka on tehtävä yhden kuukauden kuluessa, on hakeutua sovitteluun. Sovittelutoimistolle tehdystä hakemuksesta viimeisen pöytäkirjan laatimispäivään saakka preklusiivinen määräaika ei kulu (laki nro 6325 § 18/A/15). Käytännössä nämä yhden kuukauden määräajat katsotaan preklusiivisiksi määräajoiksi, joten hakemuksen tekeminen estää määräajan kulumisen; mutta viimeisen pöytäkirjan jälkeen vain määräajan jäljellä oleva osa kuluu. Tämän vuoksi sovitteluun on hakeuduttava jättämättä asiaa määräajan viimeisille päiville.
Mitä vuokrakohteen myöhemmin ostanut uusi omistaja voi tehdä?
Alanyassa vuokralaisen kanssa myydyt asunnot ovat tämän osion aiheena. Vuokrakohteen myyminen ei päätä vuokrasopimusta: jos vuokrakohde vaihtaa omistajaa mistä tahansa syystä sopimuksen tekemisen jälkeen, uudesta omistajasta tulee vuokrasopimuksen osapuoli (Turkin velvoiteoikeuslaki § 310). Laki antaa uudelle omistajalle lisäksi oman menettelyn vuokralaisen häätämiseksi (TBK § 351):
- Uusi omistaja voi päättää vuokrasopimuksen kuuden kuukauden kuluttua nostettavalla kanteella, jos hänellä on tarve käyttää vuokrakohdetta asunto- tai liiketilatarpeeseen edellä mainituille samoille henkilöille ja hän ilmoittaa tilanteesta vuokralaiselle kirjallisesti kuukauden kuluessa hankinta-ajankohdasta.
- Uusi omistaja voi halutessaan käyttää samaa oikeutta myös kuukauden kuluessa sopimuskauden päättymisestä nostettavalla kanteella.
Ensimmäisessä keinossa ilmoitus on edellytys; toisessa keinossa ilmoitusta ei edellytetä, mutta odotetaan sopimuksen päättymistä. Käytännössä hankintapäivänä pidetään kiinteistörekisterissä olevaa kirjauspäivää; kiinteistön omistusoikeus saadaan myös pääsäännön mukaan kirjaamalla (Turkin siviililaki § 705). Myyntisopimuksen tai maksun päivämäärää ei oteta huomioon. Laki ei erikseen säädä, mistä päivästä kuusi kuukautta alkaa kulua eikä kuinka kauan kuuden kuukauden kuluttua kanne on nostettava; siksi ei pidä viivytellä. Kummassakin keinossa on pakollista hakeutua sovitteluun ennen kannetta.
Onko sovittelu pakollista ennen kanteen nostamista?
Kyllä. Vuokrasuhteesta johtuvissa riita-asioissa sovitteluun hakeutuminen ennen kanteen nostamista on kanne-edellytys. Tästä säännöstä poikkeavat ainoastaan vuokratun kiinteistön häätämistä ulosottomenettelyssä ilman tuomiota koskevat Turkin ulosotto- ja konkurssilain säännökset (laki nro 6325, § 18/B/1-a).
Oikeudenkäynnin edellytyksenä olemisella on ankara seuraus. Jos kanne nostetaan hakeutumatta lainkaan sovittelijalle, kanne jätetään tutkimatta ilman muita toimenpiteitä. Jos sovittelijalle on hakeuduttu, mutta sovittelun epäonnistumista osoittavaa loppupöytäkirjaa ei ole liitetty hakemukseen, tuomioistuin antaa yhden viikon ehdottoman määräajan; jos tämäkin määräaika kuluu umpeen, kanne jätetään tutkimatta (m.18/A/2). Sovittelija saattaa asian päätökseen kolmen viikon kuluessa siitä, kun hänet on määrätty tehtävään; tätä määräaikaa voidaan pidentää pakottavissa tapauksissa enintään yhdellä viikolla (m.18/A/9).
Osapuoli, joka jää pois ensimmäisestä kokouksesta ilman pätevää estettä, vastaa puolesta vastapuolen maksettavaksi kuuluvista oikeudenkäyntikuluista, vaikka hän voittaisi asian (m.18/A/11).
Jos sovittelussa päästään sopimukseen, sopimusasiakirjaan on hankittava merkintä sen täytäntöönpanokelpoisuudesta; kiinteistöä koskevien sopimusasiakirjojen osalta tämä merkintä haetaan kiinteistön sijaintipaikan turkkilaiselta siviiliasioiden sovintotuomioistuimelta (m.18/B/3). Alanyassa sijaitsevan asunnon osalta merkintä haetaan siellä sijaitsevalta turkkilaiselta siviiliasioiden sovintotuomioistuimelta. Merkinnän sisältävä sopimusasiakirja katsotaan tuomion veroiseksi asiakirjaksi (m.18/2); osapuolet eivät voi enää nostaa kannetta sovituista asioista (m.18/5). Prosessin yksityiskohdat ovat kirjoituksessa vuokrariitojen häätö- ja sovitteluprosessi.
Missä tuomioistuimessa ja missä paikassa asia käsitellään?
Toimivalta. Turkkilaiset siviiliasioiden sovintotuomioistuimet käsittelevät riippumatta riidan kohteen arvosta tai määrästä kaikki vuokrasuhteesta johtuvat riidat, mukaan lukien saatavia koskevat kanteet, lukuun ottamatta Turkin ulosotto- ja konkurssilain mukaisia vuokrattujen kiinteistöjen häädöstä ilman tuomiota tapahtuvaa ulosottoa koskevia säännöksiä (HMK m.4/1-a).
Toimivaltainen tuomioistuin. Yleisesti toimivaltainen tuomioistuin on vastaajan kotipaikan tuomioistuin kanteen nostamishetkellä (HMK m.6). Sopimukseen perustuvat kanteet voidaan nostaa myös sopimuksen täyttämispaikan tuomioistuimessa (HMK m.10); vuokratun kohteen palauttamisvelvollisuus on paikkavelvoite, ja jollei toisin ole sovittu, se täytetään vuokratun kohteen sijaintipaikassa (TBK m.89). Laki säätää lisäksi, että kiinteistön hallintaa koskevissa kanteissa kiinteistön sijaintipaikan tuomioistuin on yksinomaisesti toimivaltainen (HMK m.12). On kiistanalaista, kuuluuko häätökanne tämän yksinomaisen toimivallan piiriin; riippumatta siitä, mikä näkemys otetaan perustaksi, vuokratun kohteen sijaintipaikan tuomioistuimessa nostettu kanne välttää toimivaltakiistan alusta alkaen. Vuokrasopimukseen kirjoitettu maininta ”… tuomioistuimet ovat toimivaltaisia” ei ole pätevä toimivaltasopimus, elleivät osapuolet ole elinkeinonharjoittajia tai julkisoikeudellisia oikeushenkilöitä (HMK m.17).
Oikeudenkäynti. Sovelletaan yksinkertaista oikeudenkäyntimenettelyä; osapuolten on ilmoitettava kaikki todisteensa kirjelmissään (HMK m.316, m.318). Vuokralaisen vastauksen määräaika on kaksi viikkoa kanteen tiedoksiannosta (HMK m.317).
Ulosottotie on erillinen. Joissakin tapauksissa, kuten vuokran maksamatta jättämisessä, häätöä voidaan hakea ilman tuomiota tapahtuvan ulosoton kautta; myös vuokranantaja, joka vetoaa kirjalliseen sitoumukseen huoneiston luovuttamisesta, voi turvautua ulosottoon (TBK m.352/1). Tämä tie on säännelty Turkin ulosotto- ja konkurssilain vuokria koskevassa erillisessä luvussa (İİK m.269 ja sitä seuraavat pykälät; yksityiskohdat Ulosotto- ja konkurssioikeus-sivulla) ja jää sovitteluvaatimuksen ulkopuolelle. Sen sijaan vuokranantaja, joka valitsee kanteen nostamisen samasta syystä, on velvollinen kääntymään ensin sovittelijan puoleen. Tarpeeseen perustuvaan häätöön ei ole ulosottotietä; laki on liittänyt tämän perusteen ainoastaan kanteeseen (TBK m.350).
Pannaanko päätös täytäntöön ennen lainvoimaisuutta? Oikeussuojakeinot
Turkkilaisen siviiliasioiden sovintotuomioistuimen päätökseen voi hakea valitus alueelliseen muutoksenhakutuomioistuimeen kahden viikon kuluessa päätöksen tiedoksiannosta, lukuun ottamatta päätöksiä, jotka ovat rahamääräisen rajan alittumisen vuoksi lopullisia (HMK m.341, m.345). Alueellisen muutoksenhakutuomioistuimen päätöksestä kassaatiovalitus on rajoitettu vuokrasuhteesta johtuvissa asioissa; lain mukaan ratkaisevaa on, ylittääkö kolmen kuukauden vuokran määrä kassaatiovalitusta koskevan rajan (HMK m.362/1-b). Koska rajat määritellään uudelleen joka vuosi ja perusteena on kanteen vireillepanopäivän määrä, tässä ei anneta lukuja (HMK Ek m.1).
Kanun yoluna başvurmak ei keskeytä päätöksen täytäntöönpanoa; ilman lainvoimaa ei voida panna täytäntöön henkilöoikeutta, Perheoikeutta ja kiinteistöön kohdistuvia esineoikeuksia koskevia päätöksiä (HMK m.350, m.367). Käytännössä vuokrasopimukseen perustuvaa häätöpäätöstä ei lueta näihin, joten se voidaan panna täytäntöön ennen lainvoimaisuutta. Ulosottovirasto määrää vuokralaisen luovuttamaan kiinteistön seitsemän päivän kuluessa (İİK m.26). Oikeussuojakeinoon turvautuneelle vuokralaiselle annetaan määräaika täytäntöönpanon lykkäämistä koskevan päätöksen hakemiseen, jos hän asettaa ulosottotuomioistuimen hyväksymän vakuuden (İİK m.36).
Häädön jälkeinen kolmen vuoden sääntö ja vahingonkorvaus
Tarveperusteinen häätöpäätös ei lopeta asiaa: laki asettaa vuokranantajalle erillisen velvoitteen kolmeksi vuodeksi häädön jälkeen, ja tämä sääntö koskee molempia osapuolia.
Kun vuokranantaja on saanut vuokrakohteen tyhjennetyksi tarpeen perusteella, hän ei saa ilman pätevää syytä vuokrata kohdetta muulle kuin entiselle vuokralaiselleen ennen kuin kolme vuotta on kulunut (TBK m.355/1).
Kiinteistöjä, jotka on tyhjennetty uudelleenrakentamista ja kaavoitusta varten, ei myöskään saa ilman perusteltua syytä vuokrata toiselle entisessä kunnossaan ennen kuin kolme vuotta on kulunut. Entisellä vuokralaisella on etusija vuokrata uudelleenrakennettu ja kaavoitettu kiinteistö uudessa kunnossaan ja uudella vuokralla; tätä etuoikeutta on käytettävä yhden kuukauden kuluessa vuokranantajan antamasta kirjallisesta ilmoituksesta. Ellei tätä etuoikeutta ole lakkautettu, kiinteistöä ei saa vuokrata toiselle ennen kolmen vuoden kulumista (TBK m.355/2).
Rikkomisen seuraamus on määrätty pykälässä: jos vuokranantaja toimii näiden säännösten vastaisesti, hän on velvollinen maksamaan entiselle vuokralaiselleen korvausta, joka ei saa olla pienempi kuin viimeisenä vuokravuotena maksettu yhden vuoden vuokra (TBK m.355/3).
Onko sopimukseen kirjoitetusta lauseesta ”häädetään tarvittaessa” hyötyä?
Laki sanoo ei: vuokrasopimuksen päättämistä kanteella koskevia säännöksiä ei saa muuttaa vuokralaisen vahingoksi (TBK m.354). Kaikki tämän otsikon alla olevat määräajat ja ehdot kuuluvat tämän säännön piiriin. Sopimukseen otettu ehto, joka antaa laajemman häätömahdollisuuden kuin laki, ei korvaa lain edellyttämiä ehtoja.
Mihin vuokrasopimuksiin sovelletaan?
Kaikki tämän sivun säännöt koskevat asuntojen ja katettujen liiketilojen vuokrasopimuksia; näitä säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta kiinteistöihin, jotka on luonteensa vuoksi tarkoitettu tilapäiseen käyttöön ja jotka vuokrataan enintään kuudeksi kuukaudeksi (TBK m.339).
Tämä poikkeus on tärkeä Alanyan kesämökki- ja lyhytaikaisten vuokrausten kannalta. Poikkeuksen edellytyksenä on kaksi ehtoa yhtä aikaa: kiinteistön on oltava luonteensa vuoksi tarkoitettu tilapäiseen käyttöön ja vuokrauksen on kestettävä enintään kuusi kuukautta.
Ei pidä sekoittaa muihin tyhjentämisperusteisiin
Määräajan päättyminen yksin ei ole peruste. Vuokranantaja ei voi päättää sopimusta pelkästään sopimuskauden päättymisen perusteella. Päättäminen ilman perustetta on mahdollista vain seuraavissa tilanteissa: määräaikaisessa sopimuksessa kymmenen vuoden jatkoajan päättyessä, ilmoittamalla vähintään kolme kuukautta ennen kunkin sitä seuraavan jatkovuoden päättymistä; toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa kymmenen vuoden kuluttua vuokrasuhteen alkamisesta, yleisten säännösten mukaisella irtisanomisilmoituksella. Myös yleisten säännösten mukaisen irtisanomisoikeuden synnyttävät tilanteet säilyvät (Turkin velvoiteoikeuslaki § 347). Asuntojen ja katettujen liikehuoneistojen vuokrasopimuksissa irtisanomisilmoituksen pätevyys edellyttää kirjallista muotoa (Turkin velvoiteoikeuslaki § 348).
Laki kokoaa vuokralaisesta johtuvat ja kanteella toteutettavat perusteet erilliseen pykälään (Turkin velvoiteoikeuslaki § 352):
| Syy | Mitä laki sanoo |
|---|---|
| Kirjallinen sitoumus huoneiston luovuttamisesta | Jos vuokralainen on kirjallisesti sitoutunut luovuttamaan vuokrakohteen tiettynä päivänä sen jälkeen, kun kohde on luovutettu hänelle, mutta ei ole sitä luovuttanut, vuokranantaja voi päättää sopimuksen hakemalla ulosottoa tai nostamalla kanteen kuukauden kuluessa tästä päivästä |
| Kaksi aiheellista kirjallista huomautusta | Jos vuokralainen on jättänyt vuokran maksamatta ja tästä syystä saanut kaksi aiheellista kirjallista huomautusta alle vuoden pituisen sopimuksen voimassaoloaikana tai vähintään vuoden pituisen sopimuksen osalta yhden vuokravuoden tai sitä pidemmän ajanjakson aikana, vuokranantaja voi päättää sopimuksen kanteella kuukauden kuluessa vuokrakauden ja yli vuoden pituisissa vuokrasopimuksissa huomautusten antamisvuoden päättymisestä |
| Vuokralaisen toinen asunto | Jos vuokralaisella tai hänen kanssaan asuvalla puolisolla on saman piirikunnan tai taajaman kunnan rajojen sisällä asumiseen soveltuva asunto ja vuokranantaja ei tiennyt tästä sopimusta tehtäessä, vuokranantaja voi päättää sopimuksen kanteella kuukauden kuluessa sopimuksen päättymisestä |
Kirjallisen sitoumuksen yksityiskohdat ovat kirjallinen sitoumus huoneiston luovuttamisesta -sivulla.
Näistä erillään laki antaa vuokran maksamatta jättämisen ja vuokrakohteen huolellisen käytön laiminlyönnin tapauksissa mahdollisuuden päättää sopimus vähintään kolmenkymmenen päivän kirjallisen huomautusajan jälkeen (Turkin velvoiteoikeuslaki § 315, § 316).
Usein kysytyt kysymykset
Lähetin vuokralaiselle virallisen huomautuksen, mutta hän ei muuta pois. Voinko häätää hänet suoraan?
Ei. Tarpeesta johtuva sopimuksen päättäminen on laissa säännelty kanteena (Turkin velvoiteoikeuslaki § 350); pelkkä virallinen huomautus ei yksinään päätä sopimusta. Kaksi tilannetta, joissa laki antaa kirjalliselle ilmoitukselle oikeusvaikutuksen, ovat erillisiä: vuokrakohteen myöhemmin hankkineen omistajan hankintapäivästä lukien yhden kuukauden kuluessa tekemä ilmoitus on edellytys kuuden kuukauden kuluttua nostettavalle kanteelle (Turkin velvoiteoikeuslaki § 351); kanteen nostamisesta määräajassa kirjallisesti ilmoittaminen puolestaan pidentää kanteen nostamisaikaa yhdellä vuokravuodella (Turkin velvoiteoikeuslaki § 353). Mikään näistä ei yksinään johda häätöön.
Voinko vaihtaa lukon tai viedä vuokralaisen tavarat, jos hän ei muuta pois?
Ei. Vuokralainen on vuokrakohteen haltija. Se, joka ottaa luvatta haltuunsa toisen hallussa olevan esineen, on velvollinen palauttamaan sen, vaikka väittäisi itsellään olevan esineeseen paremman oikeuden (Turkin siviililaki § 982). Häätö voidaan toteuttaa vain tuomioistuimen päätöksellä tai laissa säädetyllä ulosottomenettelyllä.
Ostin asunnon, jossa on vuokralainen. Kuinka kauan minun on odotettava?
On kaksi vaihtoehtoa. Jos ilmoitat vuokralaiselle kirjallisesti hankintapäivästä (käytännössä omistusoikeustodistuksen (tapu) kirjauspäivästä) lukien yhden kuukauden kuluessa, voit nostaa kanteen kuuden kuukauden määräajan kuluttua. Jos et ole tehnyt ilmoitusta, kanneoikeus säilyy sopimuskauden päättymisestä lukien yhden kuukauden kuluessa (Turkin velvoiteoikeuslaki 351 §). Molemmissa vaihtoehdoissa sinun on haettava sovittelua ennen kanteen nostamista.
Voinko nostaa häätökanteen veljeni puolesta?
Laki ei mainitse veljeä nimeltä; se puhuu ”muista henkilöistä, joiden elatuksesta olet lain mukaan velvollinen huolehtimaan” (Turkin velvoiteoikeuslaki 350 §/1 momentti). Veli voi kuulua tähän määritelmään vain Turkin siviililain elatusvelvollisuuden mittapuulla: edellytyksenä on, että veli joutuisi köyhyyteen ilman apua ja että sinä olet varakas (Turkin siviililaki 364 §). Asiaa on arvioitava tapauskohtaisesti.
Voidaanko häätöä vaatia tarpeen perusteella ennen kuin vuokrasopimus on kestänyt kymmenen vuotta?
Kyllä. Kymmenen vuoden jatkoaika koskee vuokranantajan oikeutta päättää sopimus ilman syytä (Turkin velvoiteoikeuslaki 347 §). Tarpeen perusteella tapahtuva häätö on erillinen kanneperuste, johon sovelletaan omia määräaikojaan (Turkin velvoiteoikeuslaki 350 §).
Sovellettava lainsäädäntö
Turkin velvoiteoikeuslaki nro 6098 — 89 § (täyttämispaikka), 310 § (vuokrakohteen omistajanvaihdos), 315–316 § (viivästys ja huolellisuusvelvollisuus), 328–329 § (toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen irtisanominen), 339 § (soveltamisala), 347–348 § (päättyminen ilmoituksella), 350 § (tarve, uudelleenrakentaminen ja kaavoitus), 351 § (uuden omistajan tarve), 352 § (vuokralaisesta johtuvat syyt), 353 § (kanneajan pidentyminen), 354 § (kanneperusteiden rajallisuus), 355 § (uudelleenvuokrauskielto) — mevzuat.gov.tr
Turkin siviililaki nro 4721 — 364 § (elatusvelvolliset), 691 § (merkittävät hallintotoimet), 705 § (kiinteistön omistusoikeuden saaminen kirjaamisella), 982 § (kanneoikeus hallinnan rikkomisessa) — mevzuat.gov.tr
6100 sayılı Hukuk Muhakemeleri Kanunu — m.4 (sovintotuomioistuinten toimivalta), m.6, m.10, m.12 ja m.17 (toimivalta), m.190 (todistustaakka), m.316–318 (yksinkertainen menettely), m.341, m.345, m.350, m.362, m.367 ja lisämääräys m.1 (muutoksenhakukeinot) — mevzuat.gov.tr
6325 sayılı Hukuk Uyuşmazlıklarında Arabuluculuk Kanunu — m.18 (sovintosopimus), m.18/A (pakollinen sovittelu ennen oikeudenkäyntiä), m.18/B (vuokrakiistat) — mevzuat.gov.tr
2004 sayılı İcra ve İflas Kanunu — m.26 (häätöpäätöksen täytäntöönpano), m.36 (täytäntöönpanon lykkääminen), m.269 ja sitä seuraavat pykälät (vuokria koskevat erityissäännökset) — mevzuat.gov.tr
Aiheeseen liittyvät sivut
- Kira ve Gayrimenkul Hukuku — yläsivu
- Vuokrakiistojen häätö- ja sovitteluprosessi
- Mikä on häätösitoumus ja milloin se on pätevä?
- Vuokran määrityskanne ja vuokrankorotusraja
- Ecrimisil (korvaus oikeudettomasta käytöstä) -kanne
Tämä kirjoitus on tarkoitettu yleiseen oikeudelliseen tiedottamiseen, eikä se ole oikeudellinen lausunto. Koska jokaisen tapauksen olosuhteet vaihtelevat, suosittelemme hakemaan oikeudellista tukea omalta asianajajaltasi konkreettisessa tilanteessasi.