Äitini kuoli, isäni meni uudelleen naimisiin; mitä äidiltäni jäänyt perintö koskee? Lyhyen vastauksen antaa laki, eikä se ole se, mitä monet pelkäävät: isänne myöhemmin naimansa henkilö ei ole äitinne perillinen.
nnnnPerimysjärjestys kokonaisuudessaan, parenttelit ja osuudet selitetään Perintöoikeus-sivulla. Tämä kirjoitus käsittelee sitä, mitä uudelleen avioituminen muuttaa.
nnnnÄitini kuoli, isäni meni naimisiin: mitä perinnölle tapahtuu? Lyhyt vastaus
nnnn- Äitinne perintö avautui hänen kuollessaan ja hänen perillisensä määräytyivät tuona hetkenä. Perilliset saavat perinnön lain nojalla kokonaisuudessaan perittävän kuolemasta lähtien.
- Henkilö, jonka isänne myöhemmin nai, ei ole äitinne perillinen. Laki sitoo puolison osuuden asemaan ”elossa oleva puoliso”; kyseinen henkilö ei ollut äitinne puoliso tämän kuolinhetkellä.
- Isänne äidiltänne saama osuus on hänen uudessa avioliitossaan yleensä henkilökohtaista omaisuutta. Uusi puoliso ei voi vaatia osuutta tämän omaisuuden omistuksesta – mutta jos hän on osallistunut omaisuuden säilyttämiseen tai parantamiseen, hän voi vaatia arvonnousuosuuden.
- Kun isänne kuolee, hänen uusi puolisonsa perii hänet ja äidiltänne tullut osuus jaetaan osana hänen jäämistöään.
- Teidän ei tarvitse odottaa. Jokainen perillinen voi milloin tahansa vaatia jakoa, jollei hänellä ole velvollisuutta pitää yhteisomistusta voimassa.
Milloin ja kenelle äitinne perintö siirtyi?
nnnnPerintö avautuu perittävän kuolemalla (TMK m.575) ja perilliset saavat perinnön perittävän kuolemalla kokonaisuudessaan lain nojalla (TMK m.599). Perilliseksi tuleminen edellyttää, että henkilö on elossa ja perintöön kykenevä kuolinhetkellä (TMK m.580).
nnnnKeitä olivat äitinne perilliset hänen kuolinhetkellään? Ensimmäisen parenttelin perillisiä ovat rintaperilliset, ja lapset perivät yhtä suurin osuuksin (TMK m.495). Elossa oleva puoliso – eli isänne – perii yhdessä rintaperillisten kanssa neljänneksen perinnöstä (TMK m.499/1); loput kolme neljännestä jaetaan tasan lasten kesken. Nämä osuudet lasketaan jäämistöstä, joka jää jäljelle alla selitetyn puolisoiden omaisuuden osituksen jälkeen.
nnnnEnnen jakoa osuutenne eivät ole erillisiä. Jos perillisiä on useita, perinnön siirtyessä syntyy jakoon saakka perillisten välille yhteisomistus, joka kattaa kaikki jäämistöön kuuluvat oikeudet ja velat; perilliset omistavat jäämistön elbirliği mülkiyeti (yhteisomistus ilman määräosia)-muodossa ja määräävät yhdessä kaikista jäämistöön kuuluvista oikeuksista (TMK m.640). Käytännön seuraus on: isänne ei voi ennen jakoa määrätä yksin jäämistöomaisuudesta.
nnnnOsuuksien täydellinen taulukko parentteleittain on Perintöoikeus-sivulla.
nnnnMuuttaako isänne uudelleen avioituminen osuuksia?
nnnnEi. Osuudet määräytyivät äitinne kuolinhetkellä. Laki on sitonut puolison osuuden asemaan ”elossa oleva puoliso” (TMK m.499); koska isänne myöhempi puoliso ei ollut hänen puolisonsa äitinne kuolinhetkellä, hän ei ole perillinen äitinne jäämistössä. Uusi avioliitto ei pienennä teidän osuuttanne eikä luo kyseiselle henkilölle perintöoikeutta äitinne omaisuuteen.
nnnnAinoa muuttuva asia on: isänne äidiltänne saama neljännesosuus on nyt hänen omaisuudessaan ja jaetaan isänne kuollessa osana hänen omaa jäämistöään.
nnnnElossa olevan puolison perintöosuus: mitä isänne uusi puoliso saa?
nnnnKun isänne kuolee, hänen elossa oleva puolisonsa perii yhdessä hänen rintaperillistensä kanssa ja saa neljänneksen perinnöstä (TMK m.499/1). Loput kolme neljännestä jaetaan tasan isänne lasten kesken. ”Puolilapsi”-asemalla ei ole tässä merkitystä; puolison osuus perustuu avioliittoon ja osuus määräytyy parenttelin mukaan.
nnnnKolme seikkaa sekoitetaan käytännössä usein.
nnnnPerintönä saatu omaisuus on henkilökohtaista omaisuutta. Laki lukee henkilökohtaiseksi omaisuudeksi varallisuusarvot, jotka kuuluivat puolisolle varallisuussuhteen alkaessa tai jotka puoliso on myöhemmin saanut perintönä tai muulla vastikkeettomalla saannolla; henkilökohtaisen omaisuuden sijaan tulleet arvot ovat myös henkilökohtaista omaisuutta (TMK m.220). Isänne äidiltänne saama osuus ei siis ole hänen uudessa avioliitossaan ansaittua omaisuutta, eikä uusi puoliso voi vaatia osuutta tämän omaisuuden omistuksesta.
nnnnMutta ”mitään saatavaa ei synny” olisi väärin sanoa. Jos toinen puoliso on osallistunut ilman vastiketta tai ilman asianmukaista vastiketta toiselle kuuluvan omaisuuden hankkimiseen, parantamiseen tai säilyttämiseen, hänellä on oikeus osituksen yhteydessä saada osuutensa mukainen saatava tässä omaisuudessa tapahtuneesta arvonnoususta (TMK m.227). Henkilökohtaisen omaisuuden tuotto kuuluu myös ansaittuun omaisuuteen (TMK m.219). Lisäksi kaikki puolison omaisuus oletetaan ansaituksi omaisuudeksi, kunnes toisin todistetaan (TMK m.222); henkilökohtaiseen omaisuuteen vetoavan on todistettava se.
nnnnAvioehtosopimus ei voi loukata lakiosaanne. Jäännösarvoon osallistumisesta voidaan avioehtosopimuksella sopia toisin; tällaiset sopimukset eivät kuitenkaan saa loukata puolisoiden muiden kuin yhteisten lasten ja heidän rintaperillistensä lakiosia (TMK m.237). Säännös koskee vain jäännösarvoon osallistumista koskevia sopimuksia ja suojaa kummankin puolison yhteisiä mutta ei-yhteisiä lapsia.
nnnnEnsin puolisoiden omaisuuden ositus, sitten perintö
nnnnTämä on kysymyksen useimmin sivuutettu puoli. Puolison kuollessa tehdään kaksi erillistä laskelmaa ja järjestyksellä on merkitystä.
nnnnPuolisoiden välillä sovelletaan pääsääntöisesti ansaitun omaisuuden ositusperusteista varallisuussuhdetta (TMK m.202) ja varallisuussuhde päättyy toisen puolison kuolemaan (TMK m.225). Ensin tämä varallisuussuhde ositetaan.
nnnnAvioliiton solmimisen ajankohta on tässä ratkaiseva. Turkin siviililaki tuli voimaan 1. tammikuuta 2002. Ennen tätä ajankohtaa avioituneiden puolisoiden välillä jatkuu varallisuussuhde, jota heihin siihen asti sovellettiin; jos puolisot eivät vuoden kuluessa valinneet toista varallisuussuhdetta, heidän katsotaan valinneen lakisääteisen varallisuussuhteen tästä ajankohdasta alkaen (laki nro 4722, m.10). Ennen 2002 solmitussa avioliitossa ositushyvitettä koskeva saatava kattaa siis yleensä 2002 jälkeisen ajanjakson.
nnnnOsituksessa erotetaan ansaittu omaisuus ja henkilökohtainen omaisuus. Ansaittua omaisuutta ovat arvot, jotka kumpikin puoliso on varallisuussuhteen aikana hankkinut vastiketta vastaan: työsuorituksen vastikkeena saadut hankinnat, sosiaaliturvaetuudet, työkyvyn menetyksen korvaukset, henkilökohtaisen omaisuuden tuotto ja ansaitun omaisuuden sijaan tulleet arvot (TMK m.219). Henkilökohtaista omaisuutta ovat puolison yksinomaiseen henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetut esineet, puolisolle varallisuussuhteen alkaessa kuuluneet tai myöhemmin perintönä tai vastikkeetta saadut arvot, aineettoman vahingon korvaussaatavat ja henkilökohtaisen omaisuuden sijaan tulleet arvot (TMK m.220).
nOmaisuuden pois siirtämisen mahdollisuus on laissa erikseen otettu huomioon: ennen omaisuusjärjestelmän päättymistä yhden vuoden kuluessa ilman toisen puolison suostumusta tehdyt vastikkeettomat suoritukset sekä järjestelmän aikana toisen puolison oikeutta jäännösarvoon vähentämistarkoituksessa tehdyt luovutukset lisätään hankittuun omaisuuteen arvona (TMK m.229).
Jäännösarvo on kunkin puolison hankitun omaisuuden kokonaisarvosta, mukaan lukien lisätyt ja tasauksesta saadut määrät, vähennettynä tähän omaisuuteen liittyvillä veloilla, jäljelle jäävä määrä (TMK m.231). Kummallakin puolisolla tai tämän perillisillä on oikeus puoleen toisen puolison jäännösarvosta, ja saatavat kuitataan keskenään (TMK m.236).
Tämä voi toimia myös teidän hyväksenne äitinne perillisinä: jos isänne jäännösarvo on suurempi kuin äitinne, äitinne perillisillä on oikeus siihen. Osallistumissaaminen ei ole perintöosa vaan omaisuusjärjestelmästä syntyvä erillinen saatava.
Mistä tätä saatavaa vaaditaan?
Omaisuusjärjestelmän ositusta koskevissa asioissa, jos järjestelmä on päättynyt kuolemaan, vainajan viimeisen asuinpaikan tuomioistuin on toimivaltainen (TMK m.214/1) — ei isänne nykyinen osoite.
Jos velallispuolison varallisuus tai jäämistö ei riitä kattamaan osallistumissaamista, velkojapuoliso tai tämän perilliset voivat vaatia hankittuun omaisuuteen huomioitavia vastikkeettomia suorituksia niistä hyötyneiltä kolmansilta henkilöiltä. Tämä kanneoikeus vanhentuu yhden vuoden kuluttua siitä, kun oikeuden loukkaus tuli tietoon, ja joka tapauksessa viiden vuoden kuluttua omaisuusjärjestelmän päättymisestä (TMK m.241).
%Eloonjääneen puolison asunto- ja koti-irtaimistooikeus: perheasunto
Laki antaa eloonjääneelle puolisolle kaksi erillistä mahdollisuutta yhteisesti asutun asunnon suhteen, ja ne kuuluvat eri vaiheisiin. Molemmat oikeudet kuuluvat vainajan eloonjääneelle puolisolle; äitinne kuollessa tämä henkilö on isänne.
Omaisuusjärjestelmän osituksessa. Eloonjäänyt puoliso voi vaatia, että hänelle annetaan osallistumissaamista vastaan, ja jos se ei riitä, lisämaksua vastaan käyttö- tai asumisoikeus vainajan omistamaan, yhteisesti asuttuun asuntoon; samoilla edellytyksillä hän voi vaatia omistusoikeutta koti-irtaimistoon. Pätevien syiden vallitessa eloonjääneen puolison tai vainajan lakimääräisten perillisten vaatimuksesta käyttö- tai asumisoikeuden sijasta voidaan myöntää omistusoikeus asuntoon. Omaisuusjärjestelmäsopimuksella hyväksytyt muut järjestelyt pysyvät voimassa (TMK m.240).
Perinnön jaossa. Jos jäämistöön kuuluu koti-irtaimistoa tai asunto, jossa puolisot asuivat yhdessä, eloonjäänyt puoliso voi vaatia omistusoikeutta perintöosuuttaan vastaan. Pätevien syiden vallitessa eloonjääneen puolison tai jonkin muun lakimääräisen perillisen vaatimuksesta voidaan päättää käyttö- tai asumisoikeuden myöntämisestä omistusoikeuden sijasta (TMK m.652).
Molemmissa pykälissä on sama rajoitus: niissä tiloissa, joissa perinnönjättäjä harjoitti ammattia tai taidetta ja jotka ovat välttämättömiä jollekulle hänen rintaperillisistään saman ammatin harjoittamiseksi, eloonjäänyt puoliso ei voi käyttää näitä oikeuksia.
On myös erillinen sääntö: kumpikaan puoliso ei saa luovuttaa perheasuntoa tai rajoittaa siihen liittyviä oikeuksia ilman toisen puolison nimenomaista suostumusta (TMK m.194). Tämä sääntö toimii myös isänne uuden avioliiton perheasunnon osalta.
%Voitteko vaatia jakoa nyt?
Pääsääntöisesti kyllä. Kukin perillinen voi vaatia perinnön jakoa milloin tahansa, jollei hän ole sopimuksen tai lain perusteella velvollinen jatkamaan yhteisomistusta (TMK m.642). Kukin perillinen voi pyytää turkkilaiselta siviiliasioiden sovintotuomioistuimelta, että jäämistöön kuuluvat tietyt omaisuuserät jaetaan luonnossa tai, jos se ei ole mahdollista, myynnin kautta.
On kaksi poikkeusta: jos välitön jako vähentäisi omaisuuden tai jäämistön arvoa merkittävästi, turkkilainen siviiliasioiden sovintotuomioistuin voi päättää jaon lykkäämisestä (TMK m.642); jos on olemassa perilliseksi tuleva sikiö, jako lykkääntyy syntymään saakka (TMK m.643).
Toimivalta on yksinomainen. Perinnönjakoa koskeva kanne käsitellään perinnönjättäjän asuinpaikan tuomioistuimessa (TMK m.576) ja näissä asioissa vainajan viimeisen asuinpaikan tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta (HMK m.11/1-a).
Tuomioistuimeen meno ei ole ainoa tie: perilliset voivat tehdä keskenään kirjallisen jakosopimuksen; tällä sopimuksella voidaan myös hyväksyä elbirliği mülkiyeti (yhteisomistus ilman määräosia) muuttaminen määräosaiseksi yhteisomistukseksi perintöosuuksien suhteessa (TMK m.676). Perillinen voi myös pyytää turkkilaiselta siviiliasioiden sovintotuomioistuimelta elbirliği mülkiyeti (yhteisomistus ilman määräosia) muuttamista määräosaiseksi yhteisomistukseksi (TMK m.644).
Kiinteistöön kohdistuvan yhteisomistuksen purkaminen tuomioistuimessa on erillinen tie; siinä toimivalta on kiinteistön sijaintipaikan tuomioistuimella (HMK m.12/1) ja ennen kanteen nostamista sovittelijaan turvautuminen on prosessinedellytys (HUAK m.18/B). Yksityiskohdat sivulla yhteisomistuksen purkaminen tuomioistuimessa. Lakiosan sovittelua, omistusoikeuskirjauksen kumoamista ja uutta kirjausta sekä omaisuusjärjestelmän ositusta koskevat kanteet eivät ole tässä luettelossa.
Ennen jakoa perillisyys on dokumentoitava; asiakirja saadaan turkkilaiselta siviiliasioiden sovintotuomioistuimelta tai lain sallimissa tapauksissa julkiselta notaarilta: miten perintötodistus (mirasçılık belgesi) hankitaan.
%Jos jäämistöomaisuus on luovutettu pois
Tilanteessa, jossa jäämistöomaisuus on joutunut sellaisen henkilön haltuun, joka ei ole perillinen, on erillinen kanne: lakimääräinen tai testamentilla määrätty perillinen voi nostaa perintöön perustuva palautuskanne sitä vastaan, joka pitää hallussaan jäämistöä tai joitakin jäämistöomaisuusesineitä, vedoten perillisyyden antamaan parempaan oikeuteen; tuomioistuin ryhtyy kantajan vaatimuksesta kaikkiin tarpeellisiin turvaamistoimiin, kuten kiinteistörekisteriin tehtävään merkintään (TMK m.637). Vastaaja ei voi vedota siihen, että on saanut jäämistöomaisuuden vanhentumisen perusteella (TMK m.638).
Tällä kanteella on määräaika: yksi vuosi siitä, kun kantaja sai tietää olevansa perillinen ja että vilpittömässä mielessä oleva vastaaja pitää hallussaan jäämistöomaisuutta, ja joka tapauksessa kymmenen vuotta kuolemasta tai testamentin avaamisesta; vilpillisiä vastaajia vastaan kaksikymmentä vuotta (TMK m.639).
Jos väitetään, että kiinteistörekisteriin merkitty kirjaus ei vastaa todellista oikeudellista tilaa, noudatettava menettely on Mikä on omistusoikeuskirjauksen kumoamista ja uutta kirjausta koskeva kanne ja miten se nostetaan?.
%Onko lakiosanne Turkin oikeuden mukaan (osuus jäämistöstä) suojattu?
Perinnönjättäjä, jolla on perillisinä alenevaa polvea, vanhempansa tai puolisonsa, voi määrätä kuolemanvaraisesti vain lakiosien ulkopuolisesta omaisuudestaan (TMK m.505). Lakiosien suuruudet on säädetty laissa: alenevalle polvelle puolet laillisesta perintöosuudesta, kummallekin vanhemmalle neljäsosa, eloonjääneelle puolisolle koko laillinen perintöosuus, jos hän perii alenevan polven tai vanhempien sukuryhmän kanssa, muissa tapauksissa kolme neljäsosaa (TMK m.506).
Tämän konkreettinen seuraus on seuraava: jäämistössä, jossa puoliso ja lapset ovat yhdessä perillisinä, puolison lakiosa on hänen koko laillinen perintöosuutensa (neljäsosa) ja lasten lakiosa puolet heidän laillisista perintöosuuksistaan (kolme kahdeksasosaa); jäljelle jää kolme kahdeksasosaa vapaasti määrättäväksi. Isänne ei voi jättää koko omaisuuttaan uudelle puolisolleen.
Perillinen, joka ei saa lakiosaansa vastaavaa osuutta, voi nostaa kanteen määräysten sovittelemiseksi (TMK m.560). Kaikki elinaikaiset luovutukset eivät ole sovittelun alaisia; laki luettelee sovittelun alaiset: lailliselle perilliselle, joka on menettänyt perillisasemansa, tehdyt luovutukset perintöosuuden ennakkona, luovutukset, jotka on tehty perintöoikeuksien selvittämiseksi ennen kuolemaa, lahjat, jotka on annettu pidättäen oikeus peruuttaa, sekä muut lahjat kuin tavanomaiset lahjat, jotka on annettu vuoden kuluessa ennen kuolemaa, ja luovutukset, joiden tarkoitus selvästi on tehdä lakiosasäännökset tehottomiksi (TMK m.565).
Oikeus nostaa kanne määräysten sovittelemiseksi vanhentuu vuoden kuluttua siitä, kun lakiosan loukkaus on tullut perillisen tietoon, ja joka tapauksessa testamenttien osalta kymmenen vuoden kuluttua testamentin avaamisesta, muiden määräysten osalta perinnön jäämisestä; sovitteluvaatimus voidaan esittää väitteenä aina (TMK m.571). Laskelman vaiheittainen kulku on sivulla Miten lakiosa lasketaan?.
%Usein kysytyt kysymykset
Onko eloonjääneen puolison perintöosuus aina neljäsosa?
Ei; osuus riippuu siitä, minkä sukuryhmän kanssa hän perii. Alenevan polven kanssa neljäsosa, vanhempien sukuryhmän kanssa puolet, isovanhempien ja heidän lastensa kanssa kolme neljäsosaa, ja jos näitä ei ole, koko jäämistö jää puolisolle (TMK m.499).
Saako isäni uusi puoliso osuuden äitini talosta?
Hän ei saa osuutta äitinne jäämistöstä; lainmukainen osuus liittyy ”eloonjääneen puolison” asemaan, eikä kyseinen henkilö ollut äitinne puoliso äitinne kuollessa (TMK m.499). Kun isänne kuolee, hänestä tulee isänne jäämistön – mukaan lukien äidiltänne saatu osuus – perillinen.
Voiko isäni uusi puoliso edelleen asua äidiltäni jääneessä asunnossa?
TMK m.240 ja m.652:n mukaiset asunto-oikeudet kuuluvat vainajan eloonjääneelle puolisolle; äitinne kuollessa tämä henkilö on isänne, ei hänen uusi puolisonsa. Uuden puolison asuminen siellä perustuu isänne oikeuteen. Jos asunto kuuluu jäämistöön jakamiseen saakka, perilliset hallinnoivat sitä yhdessä (TMK m.640).
Mitä tapahtuu, jos isäni luovuttaa osuutensa uudelle puolisolleen?
Perillisen kolmannen henkilön kanssa tekemä perintöosuuden luovutussopimus on pätevä vain, jos se on tehty julkisen notaarin laatimana; tämä sopimus ei anna kyseiselle henkilölle oikeutta osallistua perinnönjakoon, vaan ainoastaan oikeuden vaatia perinnönjaossa perilliselle kuuluva osuus itselleen (TMK m.677). Sopimukset, jotka koskevat vielä avautumatonta perintöä ja jotka on tehty ilman perinnönjättäjän osallistumista tai suostumusta, ovat pätemättömiä (TMK m.678).
Ovatko sisar- ja velipuoleni isäni perinnössä tasavertaisia kanssani?
Isänne rintaperilliset perivät yhtä suurin osuuksin (TMK m.495); isänne lapset ovat hänen perinnössään yhtä suurin osuuksin riippumatta siitä, mistä avioliitosta he ovat. Sitä vastoin uuden puolison toisesta suhteesta oleva lapsi ei ole isänne rintaperillinen eikä peri häntä — tilanne muuttuu, jos isänne on ottanut hänet lapsekseen, koska ottolapsi ja hänen rintaperillisensä perivät ottovanhemman kuin verisukulaiset (TMK m.500).
Taustalla oleva lainsäädäntö
Turkin siviililaki nro 4721 — m.194 (perheen asunto), m.202 (lakimääräinen aviovarallisuusjärjestelmä), m.214 (toimivalta osituksessa), m.219–220 (hankittu ja henkilökohtainen omaisuus), m.222 (todistustaakka), m.225 (aviovarallisuusjärjestelmän päättyminen), m.227 (arvonnousuosuus), m.229 (lisättävät arvot), m.231 (jäämistöosuus), m.236 (osallistuminen jäämistöosuuteen), m.237 (puolisoiden yhteisten ulkopuolisten lasten lakiosa), m.240 (asunto ja koti-irtaimisto osituksessa), m.241 (kanne kolmansia vastaan ja määräajat), m.495 (rintaperilliset), m.499 (eloonjääneen puolison osuus), m.500 (ottolapsi), m.505–506 (määräämisvallan piiriin kuuluva osa ja lakiosa), m.560 (kanne määräysten sovittelemiseksi), m.565 (sovittelun kohteena olevat elinaikaiset oikeustoimet), m.571 (sovittelun määräajat), m.575 (perinnön avautuminen), m.576 (toimivaltainen tuomioistuin), m.580 (perintökelpoisuus), m.599 (yleisseuraanto), m.637–639 (perintöön kohdistuva palautuskanne), m.640 (kuolinpesän yhteishallinto), m.642–644 (perinnönjako), m.652 (asunto ja koti-irtaimisto perinnönjaossa), m.676–678 (jakosopimus ja perintöosuuden luovutus) — mevzuat.gov.tr
Laki Turkin siviililain nro 4722 voimaantulosta ja soveltamisesta — m.10 (siirtymäsäännös aviovarallisuusjärjestelmissä) — mevzuat.gov.tr
Turkin oikeudenkäymiskaari nro 6100 — m.11 (ehdoton toimivalta perintöasioissa), m.12 (toimivalta kiinteistöä koskevissa kanteissa) — mevzuat.gov.tr
Laki sovittelusta siviiliasioissa nro 6325 — m.18/B (sovittelu kanteen edellytyksenä) — mevzuat.gov.tr
%Aiheeseen liittyvät sivut
- Perintöoikeus — yläsivu, parenttelit ja osuudet
- Miten lakiosa lasketaan?
- Miten perintötodistus (mirasçılık belgesi) hankitaan?
- Mikä on omistusoikeuskirjauksen kumoamista ja uutta kirjausta koskeva kanne ja miten se nostetaan?
- Yhteisomistuksen purkamista tuomioistuimessa koskeva kanne
Tämä kirjoitus on tarkoitettu yleiseksi oikeudelliseksi tiedoksi, eikä se ole oikeudellinen lausunto. Kunkin asian olosuhteet, avioliiton solmimisaika, aviovarallisuusjärjestelmä ja jäämistön rakenne vaihtelevat, joten suosittelemme hakemaan oikeudellista apua asianajajaltasi omassa tilanteessasi.