Kun kyse on ulkomaalaisten perinnöstä Turkissa, ensimmäinen vastaus löytyy laista: riippumatta siitä, minkä maan kansalainen vainaja oli, Turkissa sijaitseva kiinteä omaisuus siirtyy pääsääntöisesti Turkin oikeuden mukaan hänen perillisilleen.
”Perintöön sovelletaan vainajan kansallista oikeutta. Turkissa sijaitseviin kiinteistöihin sovelletaan Turkin oikeutta.” (MÖHUK m.20/1)
MÖHUK on laki nro 5718 kansainvälisestä yksityisoikeudesta ja prosessioikeudesta. ”Kansallisella oikeudella” tarkoitetaan sen valtion oikeutta, jonka kansalainen vainaja oli.
Tämä artikkeli kertoo, mitä toimia ulkomaalaisen perillisen on tehtävä Turkissa ja missä määräajoissa. Sovellettavan oikeuden yksityiskohdat ovat Perintöoikeus-sivulla.
Ulkomaalaisten perintö Turkissa: mitä oikeutta sovelletaan?
- Turkissa sijaitseviin kiinteistöihin (kuten asuntoon, tonttiin tai peltoon) sovelletaan Turkin oikeutta (MÖHUK m.20/1). Myös Alanyaassa sijaitseva asunto kuuluu tämän säännön piiriin.
- Muun perintöomaisuuden osalta pääsääntö on vainajan kansallinen oikeus. Perinnön avautumisen perusteisiin, perinnön saamiseen ja sen jakamiseen sovelletaan kuitenkin sen maan oikeutta, jossa omaisuus sijaitsee (MÖHUK m.20/2). Turkissa sijaitsevan kiinteistön osalta kumpikin sääntö johtaa samaan tulokseen eli Turkin oikeuteen. Turkissa olevan pankkitilin kaltaisen irtaimen omaisuuden osalta sääntöjen suhde on kiistanalainen.
- Jos vainajalla oli useita kansalaisuuksia ja yksi niistä oli Turkin kansalaisuus, hänen kansallisena oikeutenaan on Turkin oikeus. Jos hän ei ollut Turkin kansalainen, lähtökohtana on sen valtion oikeus, johon hänellä oli läheisin yhteys (MÖHUK m.4).
- Turkkia sitovien kansainvälisten sopimusten määräykset säilyvät voimassa (MÖHUK m.1/2). Lisäksi on tarkistettava, onko vainajan kotimaan ja Turkin välillä sopimusta, joka sääntelee myös perintöä.
Testamentti. Testamentti voi olla muodoltaan pätevä, jos se täyttää testamentin tekopaikan lain, testamentin aineelliseen sisältöön sovellettavan lain tai vainajan kansallisen oikeuden muotovaatimukset (MÖHUK m.20/4, m.7). Testamentin tekemiseen vaadittava kelpoisuus määräytyy testamentin tekohetken kansallisen oikeuden mukaan (MÖHUK m.20/5). Sisältö on kuitenkin eri kysymys: Turkissa sijaitsevan kiinteistön osalta sovelletaan myös Turkin oikeuden lakiosaa koskevia sääntöjä. Lakiosa Turkin oikeuden mukaan (osuus jäämistöstä) on laissa tietyille lähiomaisille varattu osuus, jota ei voida poistaa testamentilla. Perilliset, jotka eivät saa lakiosaansa vastaavaa osuutta, voivat nostaa kanteen määräysten sovittelemiseksi (TMK m.560). Laskelmasta ja sovittelukanteesta kerrotaan sivulla miten lakiosa lasketaan.
Mitä ulkomaalainen perillinen tekee, missä ja mihin mennessä?
| Vaihe | Minne hakemus tehdään? | Määräaika | Oikeusperusta |
|---|---|---|---|
| Perinnöstä luopuminen (jos halutaan) | Turkissa turkkilainen siviiliasioiden sovintotuomioistuin | Kolme kuukautta kuoleman tiedoksi saamisesta | Turkin siviililaki m.606, m.609 |
| Perintötodistuksen hakeminen | Turkkilainen siviiliasioiden sovintotuomioistuin; julkinen notaari ja konsulaatti eivät voi antaa | Laissa ei ole määräaikaa | Turkin siviililaki m.598; Turkin notaarilaki m.71/B |
| Ulkomailla saadun asiakirjan käyttäminen | Turkkilaisen tuomioistuimen vahvistus | Laissa ei ole määräaikaa | Turkin kiinteistörekisterilaki m.37 |
| Perintö- ja varainsiirtoveroilmoitus | Verovirasto; ulkomailla olevalle perilliselle Turkin konsulaatti | Neljä, kuusi tai kahdeksan kuukautta kuolinpäivästä | Perintö- ja varainsiirtoverolaki m.8, m.9 |
| Kiinteistörekisteriin merkitseminen | Kiinteistön sijaintipaikan Turkin kiinteistörekisterivirasto | Jos kahden vuoden kuluessa ei toimita, Turkin kiinteistörekisterivirasto voi itse viedä asian tuomioistuimeen | Turkin siviililaki m.705; Turkin kiinteistörekisterilain lisäsäännös m.1 |
| Kiinteistön myyminen | Turkin kiinteistörekisterivirasto | Omistusoikeuden siirtoa ei voi tehdä, ennen kuin kiinteistöön kohdistuva vero on kokonaan maksettu | Perintö- ja varainsiirtoverolaki m.19 |
| Kiinteistön luovuttaminen, jos hankintaedellytykset puuttuvat | — | Valtiovarainministeriön määräämä, enintään vuoden määräaika | Turkin kiinteistörekisterilaki m.35 |
Perintötodistus: ei julkiselta notaarilta vaan turkkilaiselta siviiliasioiden sovintotuomioistuimelta
Turkissa lakimääräinen virallinen asiakirja, joka osoittaa perilliset ja heidän osuutensa, on nimeltään perintötodistus (Turkin siviililaki m.598). Tämä asiakirja tunnetaan Turkissa myös nimellä perintötodistus (veraset ilamı).
Laki säätää, että perintötodistuksen antaa turkkilainen siviiliasioiden sovintotuomioistuin tai julkinen notaari (Turkin siviililaki m.598). Jos kuitenkin ulkomaiset henkilöt hakevat asiakirjaa, julkinen notaari ei voi antaa sitä (Turkin notaarilaki m.71/B). Julkisia notaareja koskeva asetus sisällyttää tähän kieltoon myös tapaukset, joissa hakemukseen liittyy ulkomainen liittymä (asetus m.5). Myös vainajan ulkomaalaisuus tekee hakemuksesta kansainvälisen; tällöin asiakirja on haettava tuomioistuimelta, vaikka perilliset olisivat Turkin kansalaisia.
Ulkomailla Turkin konsulaatit hoitavat notaaritoimintoja (Turkin notaarilaki m.191). Perintötodistusta koskevia säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta konsulaatteihin (Turkin notaarilaki m.193). Siksi asiakirjaa ei voi saada myöskään konsulaatista.
Hakemus tehdään Turkissa turkkilaiseen siviiliasioiden sovintotuomioistuimeen. Turkkilainen siviiliasioiden sovintotuomioistuin on tuomioistuin, joka käsittelee perintötodistukseen ja perinnöstä luopumiseen liittyviä asioita (Turkin oikeudenkäymiskaari m.383). Toimivaltainen tuomioistuin on pääsääntöisesti hakijan tai jonkun asianomaisen asuinpaikan tuomioistuin (Turkin oikeudenkäymiskaari m.384). Jos kukaan perillisistä ei asu Turkissa, on kiistanalaista, minkä paikkakunnan tuomioistuimeen hakemus tehdään. Menettelyn yksityiskohdat ovat sivulla miten perintötodistus hankitaan.
Perinnön vastaanottaminen vai siitä luopuminen? Kolmen kuukauden määräaika
Turkin oikeudessa perillinen saa perinnön kuolinhetkellä ilman erillistä hyväksymisilmoitusta (Turkin siviililaki m.599). Perillinen, joka ei halua perintöä, voi luopua siitä kolmen kuukauden kuluessa (Turkin siviililaki m.606). Myös Turkissa sijaitsevan kiinteistön osalta luopuminen tehdään Turkin oikeuden mukaan.
Määräaika alkaa lakisääteisen perillisen osalta pääsääntöisesti siitä, kun hän saa tiedon kuolemasta. Testamentilla perilliseksi määrätyn osalta määräaika alkaa siitä, kun testamentti on virallisesti annettu hänelle tiedoksi (Turkin siviililaki m.606). Perinnöstä luopuminen tehdään turkkilaiselle siviiliasioiden sovintotuomioistuimelle suullisella tai kirjallisella ilmoituksella, ja sen on oltava ehdoton (Turkin siviililaki m.609).
Määräajan laiminlyönnillä on seurauksia:
- Perillinen, joka ei luovu perinnöstä määräajassa, saa perinnön ehdottomana (Turkin siviililaki m.610) ja vastaa henkilökohtaisesti vainajan veloista (Turkin siviililaki m.599).
- Perillinen, joka ennen määräajan päättymistä puuttuu jäämistöasioihin tavalla, joka ylittää tavanomaisen hallinnon, kätkee jäämistöomaisuutta tai ottaa sitä itselleen, ei voi enää luopua perinnöstä (Turkin siviililaki m.610). Jäämistö on vainajan jälkeensä jättämien varojen, oikeuksien ja velkojen kokonaisuus. Esimerkiksi kiinteistön myyminen voi aiheuttaa tämän seurauksen.
- Jos on tärkeitä syitä, turkkilaisen siviiliasioiden sovintotuomioistuimen tuomari voi pidentää luopumisen määräaikaa tai asettaa uuden määräajan (Turkin siviililaki m.615).
Ulkomailla asuvan perillisen osalta kaksi seikkaa on kiistanalaista: riittääkö hänen omassa maassaan tehty luopumisilmoitus Turkin omaisuuden osalta ja mihin Turkin siviiliasioiden sovintotuomioistuimeen on haettava. Varovainen tapa on antaa ilmoitus Turkin siviiliasioiden sovintotuomioistuimelle myös Turkin omaisuuden osalta kolmen kuukauden määräajassa. Luopumisen yleiset säännöt ovat sivulla perinnöstä luopuminen: miten se tehdään.
Voidaanko ulkomailla annettua asiakirjaa käyttää Turkissa?
Ei voida käyttää suoraan. Turkin kiinteistörekisterilaki edellyttää, että ulkomaalaisten kiinteistörekisteriin tehtävät omistajanvaihdokset perustuvat jompaankumpaan kahdesta asiakirjasta: Turkin tuomioistuinten antamaan asiakirjaan tai ulkomaalaisen oman maan toimivaltaisten viranomaisten antamaan asiakirjaan, joka Turkin tuomioistuinten vahvistamana vastaa Turkin lain mukaista perintömenettelyä (Turkin kiinteistörekisterilaki m.37). Myös sellaisen hallinnollisen toimen, kuten kiinteistörekisterimerkinnän, tekeminen Turkissa ulkomailla annetun tuomioistuinratkaisun perusteella edellyttää ratkaisun tunnustamista Turkin tuomioistuimessa (Turkin kansainvälistä yksityisoikeutta koskeva laki m.58).
Jos ulkomaisessa asiakirjassa ilmoitetut perilliset tai osuudet poikkeavat Turkin kiinteistöön sovellettavasta Turkin oikeudesta, vahvistaminen voi vaikeutua. Tällöin Turkissa voi olla tarpeen hankkia erikseen perintötodistus.
Ulkomaisten virallisten asiakirjojen, kuten kuolin-, syntymä- tai avioliittotodistuksen, hyväksyminen virallisiksi asiakirjoiksi Turkissa edellyttää asiakirjan antaneen valtion toimivaltaisen viranomaisen tai Turkin konsulaatin vahvistusta; kansainvälisten sopimusten määräykset säilyvät (Turkin oikeudenkäymiskaari m.224).
Omistajanvaihdos kiinteistörekisterissä: miten kiinteistö siirtyy perillisten nimiin?
Omistusoikeustodistus (tapu) on Turkissa kiinteistön omistuksen osoittava virallinen rekisteri. Perilliset saavat kiinteistön omistuksen kuolinhetkellä jo ennen rekisteriin merkitsemistä. Kiinteistön myymisen kaltaisiin toimiin omistus on kuitenkin oltava kirjattu kiinteistörekisteriin (Turkin siviililaki m.705). Kiinteistön kirjaamista rekisteriin perillisten nimiin kutsutaan omistajanvaihdokseksi.
Omistajanvaihdosta varten haetaan Turkin kiinteistörekisterivirastosta kiinteistön sijaintipaikassa perintötodistuksella (Turkin kiinteistörekisteriasetus m.20). Ulkomaisen perillisen osalta tämä asiakirja on Turkin tuomioistuimen antama asiakirja tai Turkin tuomioistuimen vahvistama ulkomainen asiakirja (Turkin tapulaki m.37).
Jos perillisiä on useampi, kiinteistö pysyy elbirliği mülkiyeti (yhteisomistus ilman määräosia) -muodossa, kunnes se jaetaan: perilliset voivat määrätä kiinteistöstä vain yhdessä (Turkin siviililaki m.640). Jos sopimukseen ei päästä, noudatettava menettely on kuvattu yhteisomistuksen purkaminen tuomioistuimessa -sivulla.
Jos siirtoa ei tehdä kahden vuoden kuluessa kuolinpäivästä, Turkin kiinteistörekisterivirasto voi hakea perintötodistusta tuomioistuimesta ja päivittää rekisterimerkinnän perillisten nimiin elbirliği mülkiyeti (yhteisomistus ilman määräosia) -muotoon (Turkin tapulaki, lisäsäännös m.1).
Perintö- ja varainsiirtovero: ilmoitusajat
Turkissa sijaitseva omaisuus on perintö- ja varainsiirtoveron alaista, vaikka perinnönjättäjä olisi ulkomaalainen (Turkin perintö- ja varainsiirtoverolaki m.1). Ilmoitusaika vaihtelee sen mukaan, missä kuolema tapahtui ja missä perillinen on (m.9):
| Missä kuolema tapahtui? | Missä perillinen on? | Aika (kuolinpäivästä) |
|---|---|---|
| Turkissa | Turkissa | neljä kuukautta |
| Turkissa | ulkomailla | kuusi kuukautta |
| ulkomailla | Turkissa | kuusi kuukautta |
| ulkomailla | vainajan oleskelumaassa | neljä kuukautta |
| ulkomailla | muussa ulkomaassa | kahdeksan kuukautta |
Ulkomailla olevat perilliset antavat ilmoituksensa Turkin konsulaateille (m.8). Vero määrätään sen paikan verovirastossa, jossa vainajalla oli asuinpaikka Turkissa; jos asuinpaikka oli ulkomailla, verovirasto määräytyy viimeisen Turkissa olleen asuinpaikan mukaan; jos vainaja ei ole asunut Turkissa lainkaan, veroviraston määrää valtiovarainministeriö (m.6).
Siirto kirjataan omistusoikeustodistukseen (tapu) odottamatta veron vahvistamista. Kiinteistöä ei kuitenkaan voi luovuttaa eikä sille voi perustaa kiinnityksen kaltaista oikeutta, ennen kuin kiinteistöön kohdistuva vero on kokonaan maksettu (m.19).
Voiko perillinen pitää kiinteistön itsellään?
Perillisenä oleminen ja kiinteistön pitäminen itsellään ovat eri kysymyksiä. Ulkomaalaiset luonnolliset henkilöt voivat hankkia kiinteistön Turkissa, jos he noudattavat lakisääteisiä rajoituksia ja jos he ovat presidentin määräämien maiden kansalaisia. Ulkomaalaisten hankkimien kiinteistöjen kokonaispinta-ala ei saa ylittää kymmentä prosenttia yksityisomistuksen kohteena olevan piirikunnan pinta-alasta eikä kolmeakymmentä hehtaaria henkeä kohti koko maassa. Presidentti voi korottaa henkeä kohti lasketun rajan enintään kaksinkertaiseksi (Turkin tapulaki m.35).
Näiden rajoitusten lisäksi perintönä saatujen kiinteistöjen osalta laissa säädetään seuraavaa: jos omistaja ei realisoi kiinteistöä (luovuta sitä) valtiovarainministeriön antamassa enintään yhden vuoden määräajassa, kiinteistö realisoidaan ja muutetaan rahaksi, ja rahamäärä maksetaan oikeudenhaltijalle (Turkin kiinteistörekisterilaki m.35). Määräaika ei ala automaattisesti kuolemasta, vaan ministeriö määrää sen.
Henkilöt, jotka ovat syntyperäisiä Turkin kansalaisia ja ovat menettäneet Turkin kansalaisuuden luvalla, sekä heidän jälkeläisensä kolmanteen polveen saakka (sinisen kortin haltijat) nauttivat samoja oikeuksia kuin Turkin kansalaiset, lukuun ottamatta laissa säädettyjä poikkeuksia; kiinteistön hankinta ei kuulu näihin poikkeuksiin (Turkin kansalaisuuslaki m.28).
Maa- ja aluerajoitusten yksityiskohdat ovat sivulla ulkomaalaisten kiinteistönhankinta.
Missä tuomioistuimessa kanne pannaan vireille Turkissa?
Laki on asettanut perintöasioille oman sääntönsä:
”Perintöä koskevat kanteet käsitellään perittävän Turkissa olleen viimeisen asuinpaikan tuomioistuimessa, ja jos viimeinen asuinpaikka ei ole Turkissa, jäämistöön kuuluvien omaisuuserien sijaintipaikan tuomioistuimessa.” (MÖHUK m.43)
Ulkomailla asuvan henkilön, jonka ainoa omaisuus Turkissa on Alanyassa sijaitseva asunto, perintöä koskeva kanne pannaan tämän säännön mukaan vireille Alanyassa. Jos omaisuutta on useammassa paikassa Turkissa, myös näiden paikkakuntien tuomioistuimet voivat olla toimivaltaisia. Jos perittävä asui Turkissa, jäämistön jakamista, testamentin kumoamista, määräysten sovittelemista ja jakamiseen asti perillisiä vastaan nostettavia kanteita koskevissa asioissa on toimivaltainen ainoastaan perittävän viimeisen asuinpaikan tuomioistuin (HMK m.11).
Kiinteistön omistusoikeutta ja muita omistusoikeustodistukseen (tapu) merkittyjä oikeuksia koskevissa kanteissa, esimerkiksi vaadittaessa kiinteistörekisterimerkinnän kumoamista, on toimivaltainen ainoastaan kiinteistön sijaintipaikan tuomioistuin (HMK m.12) — omistusoikeuskirjauksen kumoaminen ja uusi kirjaus.
Jotta ulkomailla annettu tuomioistuinratkaisu saa oikeusvaikutuksia Turkissa, turkkilaisen tuomioistuimen on tunnustettava se tai määrättävä se täytäntöönpantavaksi. Turkissa sijaitsevan kiinteistön omistusoikeutta koskevissa ratkaisuissa tämä voi käytännössä aiheuttaa hankaluuksia (MÖHUK m.50 ja sitä seuraavat pykälät, m.54).
Usein kysyttyä
Olen ulkomaalainen. Jaetaanko Turkissa oleva asuntoni oman maani lain mukaan?
Pääsääntöisesti ei. Turkissa sijaitsevaan kiinteistöön sovelletaan Turkin lakia (MÖHUK m.20/1). Turkin osapuolena olevien kansainvälisten sopimusten määräykset säilyvät (MÖHUK m.1/2).
Onko omassa maassani tekemäni testamentti pätevä Turkissa?
Muodon osalta se voi olla pätevä (MÖHUK m.20/4). Sisältöä arvioidaan Turkissa sijaitsevan kiinteistön osalta Turkin lain mukaan. Turkin oikeudessa testamentti luovutetaan turkkilaiselle siviiliasioiden sovintotuomarille, joka avaa sen ja lukee sen asianosaisille (TMK m.595, m.596); ulkomailla asuneen henkilön kohdalla se, missä tämä tehdään, määräytyy asiakirja-aineiston perusteella.
Voinko ulkomailla saamallani perintötodistuksella tehdä toimia kiinteistörekisterissä?
Suoraan et voi. Turkkilaisen tuomioistuimen on vahvistettava, että asiakirja on Turkin lakien mukainen (Turkin kiinteistörekisterilaki m.37).
Voinko hoitaa toimet tulematta Turkkiin?
Kyllä, valtuutetun välityksellä. Kiinteistörekisteritoimiin tarvittava valtakirja laaditaan julkisella notaarilla tai ulkomailla Turkin konsulaatissa muotomääräyksiä noudattaen (Turkin notaarilaki m.89, m.191). Turkin kiinteistörekisterivirasto tarkistaa, että valtuutetulla on valtuus haluttuun toimeen (kiinteistörekisteriasetus m.18); siksi asiakirjan hankkiminen, hylkääminen, perinnön siirtyminen ja myynti on kirjattava valtakirjaan erikseen. Ulkomailla laadittua valtakirjaa käsitellään Perintöoikeus-sivulla.
Entä jos perillisiä ei ole, mitä Turkissa olevalle omaisuudelle tapahtuu?
Turkissa sijaitseva jäämistö ilman perillisiä siirtyy valtiolle (MÖHUK m.20/3).
Sovellettavat säädökset
Kansainvälistä yksityisoikeutta ja prosessioikeutta koskeva Turkin laki nro 5718 (MÖHUK) — § 1, § 4, § 7, § 20 (sovellettava laki), § 43 (perintöä koskevat kanteet), § 50, § 54, § 58 (täytäntöönpano ja tunnustaminen) — mevzuat.gov.tr
4721 Turkin siviililaki — § 560 (kanne määräysten sovittelemiseksi), § 595–596 (testamentti), § 598 (perintötodistus), § 599 ja § 606–615 (perinnön saaminen ja perinnöstä luopuminen), § 640 (perintöyhteisö), § 705 (kirjaus) — mevzuat.gov.tr
1512 Turkin notaarilaki — § 71/B (perintötodistus), § 89 (notaarin laatimat asiakirjat), § 191 ja § 193 (konsulaatit) — mevzuat.gov.tr
Perintötodistuksen antamista ja luopuneen puolison kutsumista yhteiseen kotiin koskevien toimien suorittamisesta julkisten notaarien toimesta annettu asetus — § 5 (tilanteet, joissa todistusta ei voida antaa) — mevzuat.gov.tr
2644 Turkin kiinteistörekisterilaki — § 35 (ulkomaalaisten kiinteistöjen hankinta ja realisointi), § 37 (ulkomaalaisten perintösaantoa koskevat toimet), lisä-§ 1 (kahden vuoden kuluessa tekemättä jäänyt perintösaanto) — mevzuat.gov.tr
Turkin kiinteistörekisteriasetus — § 18 (valtakirja), § 20 (kirjaus perintötodistuksen perusteella) — mevzuat.gov.tr
7338 Turkin perintö- ja varainsiirtoverolaki — § 1, § 6, § 8, § 9 (vero, verovirasto ja veroilmoitus), § 19 (luovutuskielto) — mevzuat.gov.tr
6100 Turkin oikeudenkäymiskaari — § 11 ja § 12 (toimivalta), § 224 (ulkomaiset viralliset asiakirjat), § 383–384 (turkkilainen siviiliasioiden sovintotuomioistuin ja toimivalta) — mevzuat.gov.tr
5901 Turkin kansalaisuuslaki — § 28 (luopumisluvalla kansalaisuutensa menettäneiden oikeudet) — mevzuat.gov.tr
Aiheeseen liittyvät sivut
- Perintöoikeus — yläsivu
- Miten perintötodistus hankitaan?
- Miten perinnöstä luovutaan?
- Miten lakiosa Turkin oikeuden mukaan (osuus jäämistöstä) lasketaan?
- Yhteisomistuksen purkaminen tuomioistuimessa
- Omistusoikeuskirjauksen kumoamista ja uutta kirjausta koskeva kanne
- Ulkomaalaisten kiinteistöjen hankinta Turkissa
Tämä kirjoitus on tarkoitettu yleiseksi oikeudelliseksi tiedoksi eikä muodosta oikeudellista lausuntoa. Koska kunkin asian olosuhteet ovat erilaiset, on suositeltavaa hankkia omaa tilannettanne koskevaa oikeudellista tukea asianajajaltanne.